Chevy 250cid turbo mäntien yms. osien mietintää?

Tuollaisella karkeahkolla laskelmalla näillä männillä pääsisi 9,5:1 puristussuhteeseen, joka on varmaan ihan passeli E85:lle? Täytyy toki mitata kaikki kun tekee tarkempaa laskelmaa.
Mitä Slant Sickness sulla on puristuksia? Entä kannentiiviste, onko käytössä ihan vaan vakiopahvi, pinnapultein?

 

Kasin päältä, eli vakio. Vähänhän se syö alla ahtojen pirteyttä, mutten ruvennut höyläämään. Nokan vaihdoin just vähän kesympään, kunnei meinannut stalliin mennessä alkaa ahtamaan. Toivottavasti auttoi. Nokka oli 224 asteinen 110 kulmalla ja nyt on 218 ja 114. Tämä on 170 kokoinen slantti. Pelkkää etanolia mut saas nähdä kauanko St1 sitä jakelee, koska ovat lopettaneet valmistuksen Suomessa.

Vakio Felpron tiiviste ja pinnapultit. Ei mitään rengastuksia. Mulla oli joskus jo kymppipuristeisessa vapari225:ssä kannas katoamassa tiivisteestä pyttyjen välistä, mutta pinnapulttien jälkeen semmoisesta ei ole ollut jälkeäkään.

 

Millanen ahdin tähän on tulossa?

 

Täytyy vielä sitten miettiä että mikä on kannentiivistys tässä, vakiollakin voisi siis pärjätä, ARP:n pinnat tulee jokatapauksessa.
Rautalankaa tiivisteen tueksi ei oikein voi laittaa, kun se kannentiivisteen reikä ei ole täysin pyöreä. Varsinainen liekkirengastus on sitten tietysti se rajuin vaihtoehto. Cometicia tähän saa myös, se vois olla way to go, hyviä kokemuksia sellasesta tiivistyksestä.

Saako Slanttiin noin hyvin erilaisia nokkia vai oletko hiottanut omilla specseillä? Varmaan tällä jälkimmäisellä pysyy paremmin paine pytyssä, vääntöä vois aatella olevan enemmän?

Turboksi olen aatellut Shwitzer S300:sta 62mm kompuralla, T4 pakopesällä. Jos tuntuu huonolta niin käytettävissä on myös Holsetin HX40 super, joko #14 tai #16 pesällä. Tai sitten kattelee jonkun muun

 

883/1200/turbo puhalsi massatiivisteet pihalle yhden sesongin aikana, joskin mulla oli silloin jopa yli barin paineita pytyissä. Nettikohtalotoveri vinkkasi Cometicin CLS (tai sinnepäin) monikerrostiivisteistä. Ne hankin ja nyt on 7 sesonkia kurmuutettu, eikä ole tarvinnut aukaista.

Mä olen hiotuttanut molemmat nokat ja aiempaan vapariin jonkun. Ensimmäiseen sain suositukset paikalliselta slantin virittäjältä. Olisi varmaan toiminut 225 pitkäiskuisessa, josta ei alavääntö helpolla huku, mut 170 ei 3000 stallissa vielä ala ahtaa 224 asteisella ainakaan vakiopuristuksisina. "Oli luistonesto". Salon suunnalla hiottiin tämä toinen nokka. Hiojalla oli moparin profiileita, joista valita. Valitsin pykälää loivemman ja enemmän LSA:ta. Ei ole vielä kokeiltu, just sain osat paikoilleen konehuoneessa. 200 euroa oli hionta pinnoituksineen kotomaassa. Edellinen tuli Oregon Grind Camsilta, rahti plus alvit pilaa hinnan niiden nokkien kanssa.

 

Kyllä vaan, hionnaksi varmaan menee tässä mun tapauksessa myös, ei oikein löydy omaan silmään sopivaa kärsää tälläiseen kaupasta. Ja hintakin on sitten jotain muuta kuin 200€.
Yksi hioja on tiedossa ja jos siellä ei onnistu niin kyselen yhteystietoja.

Kannentiiviste kaiketi valikoitui Cometic:ksi, kun sellaista on kerran tähän saatavilla.

Kipinäpuolelle olen miettinyt ihan vaan HEI-jakajaa, johon laittelisi paremman puolan ja moduulin. Sellaiseen yhteensopiva Pertronixin kierroksenrajoittaja löytyy jo hyllystä.
Jos tuollainen jakaja lojuu hyllyssä niin laita yyvee.

 

Jäniskevennyksenä kutonen jolla voi mennä kuuhun:

 

Tuleeko siitä ruiskukone? Jos tulee, niin voisko harkita jättää jakajan pois ja laittaa jotakin erilaista? Ruma voi jonkun mielestä olla mun VAG kuuslähtöisellä puolalla toteutettu hukkakipinävehjes, mutta se toimii hienosti. Ja on julmat kipinät!

 

Millä tavalla ajattelit toteuttaa sytkän myöhästämisen ahtojen kanssa?

 

Ei tule ruiskua, harrastan Holleyn paineistamista, ja sellainen tulee tähänkin.

Sytkän myöhästykseen en ole vielä päässyt, mutta MSD:n 6BTM boksi vois olla tähän käytettävissä? Tai sitten se kaksitoiminen alipainekello, Bosch jakajissa sellistakin on käytetty.

 

Voi(s)han sen kevyt-ECU:ttaa, eli tekee pelkän sytkän älyohjaimella. Helppo tehdä ennakot ja voi laittaa nakutusanturit sun muut lelut. Myös lisäaineen suihkun (metanoli, vesimetanoli, e85) viilentämään herkkiä osia.

 

Boschin kelloa ei taida enää saada uutena, mutta vanhoissa jenkki-Fordeissa oli myös kaksitoimista kelloa ja niitä saa Rockautosta. Tässä yksi, näitä oli useammalla eri numerolla muistaakseni:

STANDARD MOTOR PRODUCTS VC198


Noista Fordin kelloista mainitaan muistaakseni muinaisessa Hugh MacInnesin Turbochargers -kirjassa.

Yksinkertaisimillaan ja ainakin halvimmillaan (55 taalaa) näin:


Tossa voisi käyttää alkuperäistä jakajaakin.

 

Vois. Useampi kesä tuli ajeltua V-kutoskonetta jossa kolme pystyimu-Weberiä huolehti bensansaannista, kipinän tullessa Opelin hukkakipinäpuolasta MS2 ohjaimena. Parhaiten normiajossa huomasi parantuneen alaväännön, sekä parantuneen käyntiinlähdön. Eikä loppunut säätövaihtoehdot kesken, ainakaan siinä sovelluksessa. Huomasi myös, kun myyntiaikeissa tuli purettua kipinävermeet pois ja palautettua kärjettömäksi muokattu alkuperäinen jakajasytty, käytös palasi normaaliksi eli hitusen hankalampi käynnistys ja vaisu alavääntö...

Kunhan saan sen koneen taas kasattua, niin en edes harkitse ajavani jakanasytkällä. Enkä ehkä myyntiäkään enää... Oli siinä sen verran merkittävä ero käytöksissä...

 

Mulla oli toi 12bolt sivuston mid range performance cam. Tuonkin hinta on yli tuplat kalliimpi kuin neljä vuotta sitten.
Ja sit jakopäästä niin mul oli ihan vain alumiiniratas nokassa.

Tossa videota miten otti hönkää

 

Hyvin sutii Fileerauksella.
Virranjakaja tähän mulle tulee, joko HEI tai sitten kärkijakaja muutettuna kärjettömäksi.
Noi ECU:lla ohjatut sytkät on hienoja, kunhan ne on jonkun muun autossa

 

Tai sitten muutat alkuperäisen jakajan HEI:ksi. Ainakin se onnistuu vanhemmassa Stoveboltissa:

High Energy Ignition for your Stock 1940 - 1962 216/235/261 Distributor (12v only)

 

Vaikken penkitellyt omaani kuin katsastuslapun takia, ehdin saada havainnon, miten tarkkaa on sytkän ajoitus painealueella. 2 astetta oli liki 5 % tehovaikutus. Kovin montaa astetta pidemmälle ei kannata mennäkään. Jos siinä MSD laatikossa on äly sisällä, niin sehän sitten toimii. Mutta jollakin yleismallin jakajakellolla jää kliimaksi ehkä piiloon.

 

Helppo uskoa että ennakon vaikutus on tuota luokkaa täysi höyry päällä. Tavallaan tämän arvon uskon löytyvän melko helpollakin, tai sen lähelle maksimitehon alueelle löytyvän helpolla. Siinähän ei vielä sitä älyä tarvita boksiiin tai säätäjään kovin paljoa, mutta ne muut ajoalueet voi ollakin vaikeampi saada tehtyä? Alipaineella ajo, ja pienellä ahdolla, niitä tarkoitan, saako primitiivilaitteilla sen ennakon niin kohdilleen että toiminta on hyvää.

Yhtä toista samankaltaista projektia seuraan, tai sen säätämistä, moottori samankaltainen museolaite ja polttoaine myös E85 mutta se on EFI. Sen myötä jotain käsitystä toivottavasti sitten mistä säätö kannattaa aloittaa?

Paljonko Slantti haluaa ennakkoa tuolla 0,7bar ahdolla, ja paljonko on maksimita alipaineella ajaessa kierroksilla? Leikkaatko heti ennakkoa kun menee ahdon puolelle vai tasaisesti ahdon nousun myötä, mikä on ollut heräämisen ja muun toimivuuden kannalta sopivin tyyli?
Entä onko alipaineajoon löydettavissä kohta kun ennakkoa on liikaa, että momentti tippuu vai alkaako se nyhtämään noin pienillä puristuksilla vs tuollainen nokka-akseli?

 

170 turbon ennakko muuttuu 2 astetta per 10kPa. 100kPa eli ”vaparilla kaasu pohjassa” siellä on niin monelle moottorille tutut 34 astetta, joka tuntui aiemmin pitkäiskuiselle vapari 225 koneelle huimalta liioittelulta. No, 170 on sylinterimitoiltaan ”normaali”.

Eli mennääs ahdoille. Otetaan 2 astetta pois jokaiselle 10kPa ja päästään 34 - 7 * 2 elikkä 20 asteeseen. Varmaan kestäisi viinalla enemmänkin, mutta kun työntää jo silläkin alle 5000 rpm 200 hp takapyörän navoista ja tekee sen siivolla käyntiäänellä, niin en ole lähtenyt liioittelemaan. Kansipahvihan sieltä tulisi ensimmäisenä kurkkimaan ja sekään ei välttämättä tule nakutuksen, vaan korkean sylinteripaineen tieltä.

Mulla taitaa edelleen olla 200kPa korvilla ennakoiden romautus vähän ennen kuin ecu lyö leikin kokonaan poikki. Alussa oli hukkaporttivaivaa ja ahdot karkaili. Tuo suojasi täystuholta. Jos ahdot menee yli bar, kone pudottaa tehot kunnes nostan kaasun kokonaan ylös.

Alipaineelle ennakon muutokselle on sama kaava. Puoli bar vakuumia nostaa ennakoita 10 astette, eli 44. Kestäisi enemmänkin. Sillä alueella ei ole niin kauhean suurta väliä, enkä ole jaksanut asiaa tutkia. Laitoin joskus maantielenkillä 55 astetta ennakkoa ja hyvin kulki.

Mulla on koko ajan laajakaistaohjaus suljetussa luupissa. Seos on 1 paitsi kun lähtee ahdoille, niin nousee portaitta tai portain jonnekin 0,8…0,85 korville. Miten haluan, näpynäpy PC:llä ja se toteutuu. Alipaineilla voisi ajaa laihemmallakin, mutku mulla on tiheät välitykset, niin ei tuosta tule säästöpossua kuitenkaan. Maantiellä yllätti kulutuksen vähyydellä, mut nurkka-ajo kaupungissa on minimi parikytlitraa kiitos korkean stallin.

Viina huuhtoo konetta liiankin hyvin. Karstaa ei ole kuin männän päissä ja se tulee kai öljystä huohotuksessa, jonka syötän koneeseen takaisin. Kaikki muu on ”ruosteessa” eli mustaa ei jää mihinkään pinnoille. Öljyt menevät hetkessä kummallisen näköiseksi, mut se on osin kampikammion suljetun alipaineistetun järjestelmän tuotos. Pitäisi ajaa useammin kuumaksi, mikä ei kaupungilla tapahdu.

 

MSD:n boksin ohjeessa:



Eli tossa esimerkissä 2 astetta/psi => 2 astetta/6,9 kPa.