Chevy Sportside TBI 5.7 1991/-93, lisää "halpoja" tehoja

Selkee, hyvä että tila riitti noin.

 

Alkoi kylläkin kiinnostamaan miten nuo jyrsimet saisi tehtyä itse. Vanhoja venttiileitäkin olisi iso läjä mistä saisi varsia katkaistua. Omat metallintyöstötyökalut on kuitenkin melko rajalliset.

 

Jyrsintä siinä työkalun teossa käytännössä tarvitsee, uran valmistukseen mihin pikaterästanko tulee kiinni. Toisaalta, voihan sen tangon pätkän juottaakkin vanhaan venttiilinvarteen ja sillä madaltaa ohjuria.

 

On puhuttu aiemminkin mutta kuinkas jäähdytys nyt menee näiden vortec-kansien kanssa TBI-lohkossa. Lohko on -95 mallinen ja siinä on apukuskin puolella vesipumpun laipassa ja lohkossa bypass reikä. Lohkossa on myös reikä kansitasossa kiertoa varten mutta vortec-kansissahan ei ole tuota reikää. Nyt kun on sellainen vesipumppu missä on tuo bypass-reikä laipassa niin tavitaanko muita modauksia? Kanteen olisi tuo reikäkin porattavissa mutta en uskalla alkaa omilla välineillä sitä poraamaan, ei oikein hahmotu varmuudella missä kohdassa ja syvyydessä vesitila kannessa on. Tuolla sen saisi vastaavaksi kuin TBI-kansilla. Isolohkomallinen bypass imusarjasta termostaatin vierestä pumpulle onnistuu helposti kun vesipumpussakin on tälle varaus. Kannattaisiko tämä tehdä kuitenkin?

 

Liittyykö tämä tähän:

 

Jossain performace-jutussa se lohkossa oleva bypass laitettiin propulla umpeen, "ettei kakkospytty käy liian kylmänä".

 

Paitsi että nyt kun silmällä katsoin enkä uskonut nettipuheita niin näissä minun kansissa ainakin on tuo reikä. En sitten tiedä mikä on tilanne orkkiskansissa. Näissä minun versioissa on valmiina myös kierteelliset keinuvipujen studit.

 

Empä oikein tiedä...täytyy sanoa ettei ole käytännön kokemusta Vortec kansista.
Kun suunittelin Vortec 062 kansia L05:n päälle omaan C1500:n jokunen vuosi sitten perustelin asian itselleni ettei olisi tarvetta tehdä mitään.
Moottori on GM Crate L05, enkä edes muista onko siellä kyseistä reikää pumpulla, ehkä ?

Vakio TBI-koneessa vesi lähtee imusarjan takapäästä ja lämppäriltä vesi palaa syylärin päätyyn josta edelleen pumppuun.
Tuossa omassa moottorissa paluu on vieläpä suoraan Edelin vesipumppuun.

Uskon että se kierrättää vettä saman kun se kanava vesipumppuun tai erillinen ulkoinen kierto.
Näissähän C/K 88 - 95 autoissahan ei ole mitään lämppärin hanaa välissä, vesi kiertää suoraan kennon läpi...tosin 96-> eteen päin en ole varma, koska koko koelauta muuttuu,

Lisäksi poraan aina termariin pienen reiän ihan tavallisillakin kansilla, koska se helpottaa järjestelmän täyttämistä ja estää ilmataskujen muodostumista.

Saatan olla väärässäkin, en koskaan hankkinut Vortec kansia, vaan Trick Flow 195 kannet, jotka nekin myin jo aikoja sitten pois.

 

Erilaisille nuorille:

Benefits of 4-port water bypass on a SBC?

 

No niin, piti saada tänään moottori nippuun. Kantta kiristäessä viimeiseen momenttiin hajosi kierre lohkosta kiristysjärjestyksessä neljännestä pultista. On vielä sen verran erikoisesti rikki, että kiristyy n. 88 Nm:iin kun 90 pitäisi olla. Eikä siis korkannut niin että pyörii täysin tyhjää. Mikäli olisin käyttänyt studeja olisi kannet menneet varmasti kiinni normaalisti. Millähän tuo kannattaa yrittää korjata, helicoil vai jotain muuta? Vesitilaan ulottuva pultti ja on vielä melko lähellä sylinterin seinääkin. Tai onkohan joku epoksi tms. aine millä saisi studin liimattua siihen reikään kunnolla nyt kun se kierre kuitenkin pitää melko hyvin.

 

Silmämääräisesti lohkossa olevassa kierteessä ei näy mitään vikaa. Ilmeisesti on kuitenkin juuri sen verran syöpynyt, että pultti ei kestä täyteen momenttiin kiristämistä. Uuden pultin kierteet on selvästi heikommassa hapessa. Studi menee kierteille normaalisti ja pitoa on. Saattaisi toimia studeilla muutenkin kun niissä on oletettavasti lujuuttakin enemmän kuin perus pulttisarjan pulteissa. Liimaan nyt kuitenkin JB-weldillä kiinni. Mikäli ei pidä niin sitten täytyy korjata kierre mutta sen voi tehdä vaikka moottori olisi autossa paikallaan. Helpompi se nyt tietysti olisi mutta siinäkin on riskinsä, reikä ja kierre pitää saada täysin suoraan. Joskus olen helicoileja käyttänyt mutta helpommissa paikoissa ja niin vähän on niistä kokemusta etten nyt heti lähde tässä sitä harjoittelemaan jos ei ole pakko. Magneettiporalla tuon voisi saada tarkasti kohdalleen ja suoraan, kerrankin olisi jotain iloa siitä että lohko on patarautaa.

 

Helicoil siinä varmin korjauskeino on, kun vaan saat sen suoraan.

 

Studi on muuten hyvä, mutta pitää muistaa että niillä kierteeseen kohdistuu vielä kovempi veto kuin tavallisella pultilla..

 

Niin noillehan annetaan kovempi kiristysmomentti mutta mitäs jos ei vedä tiukemmalle kuin vakiopultit? Olen ymmärtänyt että ideana studeissa on, että korkeammalla momentilla kannen saa tiukemmalle ja oletettavasti pitää silloin paremmin kuin vakio mutta tuo korkeampi sallittu momentti johtuu vain studien suuremmasta materiaalin lujuudesta. Sama voimahan kanteen pitäisi kohdistua kuin vakiopulteillakin jos jättää vakiomomenttiin.

Onhan noita kaikenlaisia ohjureita olemassa millä on toiveita saada porattua suoraan. On minullakin pari TBI-kantta mitä voi käyttää poran ja tapin ohjureina.

Ei oikein osu M12 millikokokaan tuohon 7/16 reikään, että voisi tehdä suoraan uudet kierteet lohkoon ja 1/2" ei taida sopia kannen reiästä läpi.

Voisihan tuon viedä koneistamollekin mutta mitäs hauskaa siinä olisi.

Hieno ylläri tässä vaiheessa ja näyttää siltä, että menee tämä projekti taas jäihin epämääräiseksi ajaksi.

 

Toisena asiana joka lisää sitä lohkon kierteen rasitusta sen kovemman momentin lisäksi on se tiheempi kierre, eli ylhäällä mutterin kierre on unf kun plokissa on unc, ja tiheämpi tietysti vetää lujempaa.
Momenttia pienentämällä tulee mieleen että mahtaako pultti sit pysyä enään kiinni, kun se sopiva jännitys puuttuu?
Hiukan ongelmallinen on noi kannenpulttien kierteitten korjaaminen lohkosta, kai se Helicoil on paras tyyli?

 

Eipä taida vetää. Itseasiassa tiheämmässä kierteessä on enemmän kitkaa joten periaatteessa momentti tulee vastaan pienemmällä voimalla. Tiheämpi kyllä kestää enemmän ja se on korkeamman lujuuden lisäksi syy miksi ne studit voi vetää tiukempaan. Eli siinä mielessä sillä kyllä saa enemmän vetoa jos vetää korkeampaan momenttiin.

Eihän se pulttia kiinnittävä voima mihinkään pienene jos vetää tehtaan arvoihin kuten vakiopulteillakin. Kantta alaspäin painava voima on sama. Tai no, teoriassa tuo em. tiheän mutterin kitka vaikuttaa vähentävästi. Sitten jos käyttää esim. ARP:n voiteluainetta niin tulee yksi muuttuja lisää kun orkkispultit pitää vetää kiinni moottoriöljyllä ja ARP:n pitäisi olla liukkaampaa. Mikäli pultin joustolle olisi jotain suunniteltu, mitä epäilen, niin sitten nuo kovemmat studit vaatisi periaatteessa kovemman momentin. Välissä on kuitenkin kannen tiiviste tasoittamassa tätäkin. Venyviä pulttejahan tässä ei kuitenkaan ole.

Sitä se on kun on niin pieni toleranssi sille meneekö suoraan. Muutenhan tuo olisi normisettiä.

 

Tiheämpi kierre samalla kiristysmomentilla aikaansaa isomman puristuksen, tuskin ne huvikseen laittaa tiheämpää jenkaa mutterin päähän, ihan vaan liitosta huonontaakseen isommalla kitkalla.

Pinnapultit on tyypillisesti parempaa ainetta kuin vakiopultit, ja että saavutetaan sopiva venymä, on momenttia kasvattettava.
Pulttihan on niinkuin jousi, se vaan venytettään sopivaan mittaan kiristämällä, ja sillä ne pysyvät sitten kiinnikin.
Venyvät pultit on sitten vielä erikseen, niissä on tapahtunut pysyvä muodonmuutos ja ovat siksi kertakäyttöisiä.
Arp esimerkiksi ilmoittaa joillekin pulteille sekä kiristysmomentin ja sopivan venymän, ja myy sopivaa työkaluakin siihen venymän mittaukseen.

 

Studeissa on toisessa päässä edelleen sama UNC-kierre kuin vakiopulteissa joten ei sillä mutterin kierteellä mitään merkitystä tässsä ole mikäli kiristetään samaan momenttiin. Tiheämmän kierteen voi vetää tiukemmalle ennen kuin kierre pettää mutta nyt puhuttiin saman momentin käyttämisestä.

Voiman resultanttiin teoriassa vaikuttaa kierteen nousu mutta kun huomioidaan tiheämmän kierteen suuremmasta pinta-alasta lisääntynyt kitkan vastus niin melko teoreettisella tasolla ollaan. Kuka osaa sanoa onko lopullisessa voiman resultantissa eroa vaikka se tiheämmällä kierteellä on enemmän pultin akselin suuntaan? Osaisin laskeakin mutta en viitsi.

Vielä kun huomioidaan jousena joustava kannen tiiviste kappaleiden välissä ja niitäkin on eri paksuisia, eri materiaaleja jne. ja kuitenkin kaikille annetaan sama kiristysmomentti niin eipä ole ainakaan niin tarkkaa että kierteen nousu paljon vaikuttaisi. Tämä sotkee hyvin myös tuon pulttien jouston vaikutuksen. Samaan momenttiin kiristämällä kovempi pultti myötää vähemmän mutta ei se tarkoita ettei se myötää ollenkaan tai ettei myötää kun kuorma kasvaa käyttötilaneteessa.

Taidan kuitenkin selvittää vielä tuon helicoilin käytön. On pari ideaa millä tuon saisi ehkä tehtyä. Suoraan poraaminen ei välttämättä ole ongelma mutta pitää saada se kierretappikin suoraan. Saisihan sillekin ehkä jigin tehtyä mutta pitäsi saada se jigi myös suoraan ja työkalut on rajalliset. Tällä saisi kuitenkin lujemman kierteen kuin alkuperäinen eikä jäisi epävarmuustekijää. Toisaalta epoksi ja studi voisi toimia myös aivan hyvin ja jos pettää niin harvemmin se kannen tiivisteen vuotaminen mikään katastrofi on kunhan huomaa ajoissa.

 

Viitsin kuitenkin kun alkoi kiinnostamaan. UNF kierteen nousu on 2,08 astetta ja UNC kierteen 2.98 astetta. Otetaan kierteeseen kohtisuoraan vaikuttavaksi voimaksi vaikka 100, yksiköllä ei ole väliä kun suhteellista eroa lasketaan. Cos 2,08*100 = 99,93 ja cos 2,98*100 = 99,86. Samalla voimalla kiristettynä UNF pultista tulee y-akselin suuntaista voimaa siis 0,07% enemmän ja tämäkin vain jos ei huomioida kitkan vaikutusta kiristämiseen. UNC-kierteessä on 14 kierrettä tuumalle, kierteen pituus siis 488,7 mm. UNF-kierteessä on 20 kierrettä tuumalle, kierteen pituus tuuman matkalla 698,2 mm. Kiristämistä vastustavaa kitkavoimaa tulee UNF-kierteellä 43% pidemmältä matkalta.

Saattaa hyvinkin olla, että kitka huomioituna hienomman kierteen pultti samalla voimalla kiristettynä painaa kappaleita toisiaan vasten pienemmällä voimalla. Aivan näin selkeää tämä ei tietenkään ole koska kierteen poikkileikkauksen profiili on erilainen. UNC-kierre on syvempi millä on myös vaikutus kitkaan. Siihen en nyt ehdi paneutua, ei ole vaikea laskutoimitus kun kylkikulmakin on molemmissa kierteissä sama. Metallien välille löytyy kyllä myös kitkakertoimia millä saa tähän lisää tarkuutta mutta ne taitaa olla enemmän tai vähemmän kokeellisia ja tarkkuus sen mukainen.

Vielä tuli mieleen tuohon pultin venymiseen liittyen. Hooken lain mukaan jännityksen ja venymän suhde on lineaarinen joten mitä väliä sillä on kuinka paljon se pultti venyy? Tiukemmalle vedettynä venyy enemmän ja vähemmän tiukalle vedettynä vähemmän. Ollaan kuitenkin kimmorajan alapuoleisella alueella mikä siis on lineaarinen. Saman suuruisen venymän lisäykseen tarvittava voima on saman suuruinen riippumatta siitä kuinka tiukalle se pultti on vedetty. Kunhan ei mennä myötörajan yli.

 

Nyt kun tuo kierreongelma on selätetty: https://www.overdrive.fi/forum/threads/lohkon-kierteiden-korjaaminen.21525/#post-3904752 niin pientä toivoa voi olla että tekeminen jatkuu vaikka muut hommat painaa päälle. Kannentiiviste tuossa leikissä meni roskiin ja uutta odottelen jenkeistä mutta huonosti liikkuu paketti jostain syystä juuri nyt.

Sen verran voisi viikonloppuna tehdä, että putsaan vesitilaa kun sinne on ilmestynyt ruosteista törkyä vaikka pesin sen puhtaaksi ennen koneistamolle viemistä. Nyt sen huuhtelu on asteen vaikeampaa kun alakerran hilut on paikoillaan. Onkohan tuon tekemiseen jotain parempia aineita kuin Motonetin tehopesu millä lähtee rasva ja forforihappo millä lähtee ruoste? Ensimmäisen käynnistyksen teen joka tapauksessa vanhalla vähän vuotavalla syylarilla ja radiator flush käsittelyllä. Tässä motissa ei selvästi ole isommin jäähdysnesteitä käytetty mutta paikkausainetta on. Oletettavasti edellinen omistaja on yrittänyt paikata kun kansi on haljennut.

Värit voisi vetää myös pintaan. Otsikon mukaisesti tulee halvalla. Kattoremontista jäi yli CRC:n galvacoloria ja sillä vedän. Helppo maalata paksu kerros. En tiedä pysyykö moottorin pinnassa. Maalipinnasta tulee vähän liian matta omaan makuun mutta saatan vetää päälle vielä Carrep kilikali 2K lakkaa. Sen kesto on myös arvoitus.