Dc tig...

nyt ois sellainen omantallin versio hakusess.... tallillani on vaan valovirta...

joten... siihen ois tyydyttävä

sellainen edullinen...

ims/gysmi ? muita merkkejä

GYSMI 167 HF Tig
http://www.abajat.fi/newawtools/images/ ... 016194.pdf

onko mistään kotosin..? ja jos on niin millaiset on käytökokemusket... ?

vaatimusket 4t säädettävällä logiglla.... ja hf tietty....

tai sitten onko kukaan kokeillut laittaa suurjaksotuslaitetta... esim lhf3... normaali invertterin perään ?

miten se vörkkis...

 

Ei se valovirta ole mikään häpee Tigeistä puhuttaessa...
Mullakin on valovirta AC/DC Tig ja sillä voi hitsaa 10mm alumiiniakin ihan hyvin...
Telwinin AC/DC oli mulla 4 vuotta eikä ollu mitään vikaa kertaakaan. Oheisessa linkissä on jotain DC-malleja, hinnatkin on alle alkaen 670€ alv.0
http://www.vakiopaine.fi/demo/index.php ... YTIGIT.pdf
http://www.vakiopaine.fi/demo/index.php ... sauskoneet

 

joo ei tarvii kolmivaihe virtaaa.... tig..!!

mut kunnon säädettävä logikka (4t) pitää olla.... ja HF

nousu virta ja lepovirrasta nousu kuin nopeesti nousee ja laskee kaasun jälkisäätö...

ihan pelti hommiin kun mustaa ja kirkkait tarvii turata niin ois väähän nopeempaa kuin puikolla

 

tigillä aina puhdas argoni. seoskaasu ei toimi.

 

sanovat että rosteri menisi seoksellakin vielä, tosin mustempaa tulee saumasta. Oisko alumiini sitten ronkelimpi. Ja käykö enempi elektroditikun päälle tuo hiili kaasun seassa.

 

Lainataan tätä aihetta.

Hankein Kemppi 150 invertteriin raapaisu Tigin ja argon kaasupullon. Koskaan en ole Tigillä hitsannut....
Kolvi miinuksessa, maa plussassa ja kaasua n. 10-12 l/min
Virta n. 40A
Koekappaleina musta tai rst 1 mm pelti

Miksi elektrodi sulaa pallopäiseksi heti jo 20 - 30 mm "sauman" matkalla ?

 

Nythän käy vissiin niin, että lämpö siirtyy sinulla lähinnä tikkuun, eli virta kulkee miinukseen päin. Vaihda napaisuus toisin päin, vois auttaa.

Tää keskustelu ainakin viittais vähän siihen:

http://www.supraclubfinland.com/forum/i ... pic=7484.0

Kerro ihmeessä olinko (kerrankin) oikeassa

 

Onko halpakauppojen esim. clas olsson, biltema tig-sarjat inverttereille näitä raapaisu-malleja? Täällä varmasti tiedetään niistä paremmin kuin kyseisissä kaupoissa...

 

Kempin manuaalissa sanotaan, että Tig-hitsauksessa poltin tulee miinukseen ja maa plussaan. Toisin päin ei hommasta tullut senkään vertaa "saumaa".

Mielenkiintoinen tuo linkin aihe, eli täsmälleen samaa juttua..paitsi etten vielä itse ole saanut hommaa toimimaan.

 

minkä kokoinen elektrodi käytössä?

 

Tig hitsauksessa aina puhdas argon, elektrodi ei kestä aktiivisia kaasuja.
DC hitsauksessa elektrodin kärki pitää olla neulan terävä, eikä se saa pyöristyä koskaan, asetukset sillon pers... Mitä suurempi virta sitä jyrkempi teroituskulma ja paksumpi elektrodin vahvuus. AC hitsauksessa elektrodia "pyöristetään " hiukan ja sen tulisi palloutua...
Ac siis alumiinille ja Dc esim. rst ja musta...

 

Tuokin vähän tapauskohtasta että ac puolella elektrodin pitäs palloontua.. Saa säädettyä balanssilla niinkin, ettei palloudu, pääsee tarkkoihin paikkoihin tarkemmin ohjaan valokaarta.

 

Balanssi

Jossakin luin että alu-hitsauksessa (AC=vaihtovirralla) määritellään positiivisen ja negatiivisen puolijakson suhde (ilmeisesti ajassa). Toisen puolijakson aikana lämpö siirtyy kappaleesta elektrodiin päin ja toisella elektrodista työkappaleeseen päin. Balanssin säätö riippuu ainakin alumiinin puhtaudesta (oksidikerros) mutta ehkä enemmän hitsanneilla on joku muukin kokemus jonka haluavat jakaa.

Tifoso[/b]

 

balanssilla säädetään että kummalla puolen ollaan enemmän, plus vai miinus puolella per jakso.. Pulssilla taas jakson pituutta ja taajuudella että kuinka nopeasti hypitään + ja - välillä eestaas.

 

Aivan totta, mutta laitoin tuon niinkuin pääsääntöisesti. Siis dc puolella ei saa palloontua, mutta ac puolella siitä ei ole suurta haittaa...

 

Felzen DC Tig/pulse tig ja on valmistettu kaukoidässä. Toiminut pirun hyvin. Osaisko joku sanoa mihin osa namikoista vaikuttaa, osan tiedän mutta en kaikkia.http://i172.photobucket.com/albums/w36/cube_011/kuvia016.jpg

 

Lisäaineet langassa ei taida sopia.

 

Jälkikaasu vaikuttaisi olevan syy tuohon kuplimiseen. Eli kaasun tulo loppuu kun metali on vielä sulassa muodossa ja senhän tietää miten siinä käy. Noista antamistasi tuo Gas after flow-hanikka kaipaa siis punomista.

Putkien hitsauksessa olisi tärkeää että sinne putken sisään saisi kaasua eli ns juurikaasun. Tällöin saumasta tulee siisti ja ei kupli lopetettaessa. Tulppa toiseen päähän ja toisesta sitten kaasua sisään. Hyvin monissa virtausmittareissa on tälle toiminnolle lähtö joten sillä saa homman toimimaan. Pitää myös muistaa vinguttaa vailla kovametalliviilalla sieltä putken sisältä ne ruosteet pois tulevan sauman lähistöltä. Aiheuttaa sekin todella hienoa kuonakutosta.

 

Jos siitä tigistä löytyy vielä sellainen säätö jolla liipaisimen vapauttamisen jälkeen lähtee virrat hiipumaan eli pudottaa säätöjen mukaisesti virrat nollaan ja tuon jälkeen vielä jälkikaasua muutaman sekunnin ajan niin vältät sen perinteisen kalansilmän joka poikkeuksetta iskee siihen kohtaan mihin lopettaa hitsauksen. Ja tuosta kalansilmästä (vetyhuokonen) sitten kusee mukavasti tuon patteriverkon tyhjäksi.

Säätöjä säätöjä ja niiden hakemista niin uskoisin että niillä selätät nuo kuohumiset. Tuo juurikaasu ei nyt välttämätön ole mutta tekee sen sauman sisäpuolelta siistimmäksi ja ehkäisee tuota kuohuntaa.

 

Putsaa vanha putki kunnolla päältä ja hitsattavat lähdöt kunnolla sisältä/ulkoa, sit teet siihen vanhaan putkeen reijän sen uuden lähdön sisämitalla, eli hitsaat sen uuden lähdön siihen vanhan putken pintaan (iholle) niin ei rupee kiehumaan.
Mut jos et saa tyhjättyä linjaa, niin voin suositella sitä puserrusliitosta, ei nimittäin tarvii paljoo vettä väliin niin alkaa sauma "kiehumaan" ja se syö miestä.

Tulihan tosi selkeä ohje, vai miten se oli.

Tolla systeemillä on tullut ite hitsailtua tikillä noihin vanhoihin putkiin lähtöjä, kun ei niitä saa kunnolla putsattua sieltä sisältä.