Dellorto DRLA turbo säätö

Nyt miguel kun kerran vittuilemaan rupesit, niin kerro vielä miten se 30€ rockautossa maksava pumppu saadaan Suomeen hintaan 30€? Ja ylipäätään miten joku parinkympin kustannus tollasessa rojektissa merkkaa yhtään mitään?

Asia tuli selväksi kun korjasi sinun virheellisiä kommentteja, niin otti näköjään kovasti luonnon päälle. Täältä tähän...

 

Olen kanssasi aivan samaa mieltä. Ei tätä keskustelua kannata jatkaa. Säästyy kumpikin enemmältä mielipahalta.

 

Joskus 15 vuotta sitten säätelin kaksi kaasariturboautoa.
Lisäruiskutus pitää olla kaasarien ohella, muuten touhu on aivan mahdoton.
Käytin tavallista öljynpaineanturia paineanturina joka kytki vaihtoreleen kautta virrat ruiskun tyhjäkäyntisuuttimelle noin + 0.5 barin kohdalla. Siinä ensimmäinen vaihe lisärikastukselle. Toinen paineanturi oli säädettävä joka kytki toisen lisärikastusvaiheen päälle jossain yli 1 barin ahtopaineella.
Lisäsuuttimet oli siis ahtoputkissa.

Ei kannata pelata pelkällä kaasarilla ilman lisärikastusta, siinä menee koko ikä.

Vesiruiskutus toimi samalla periaatteella.

Valmiitakin säätöyksikköjä löytyy kaasarin kaveriksi mutta kötöstelin aikoinaan oman systeemin halavalla ja toimi.

 

Joo itsekin kokeillut kaikenlaisia lisärikastuksia, niissä vain myös saa aikaa kulumaan ilman mitään loistavia tuloksia, seoksen muodostus hyvin epätarkkaa, toimii toki täyskaasulla.

Netistä lukenut kuinka vaan pitää säätää kohdalleen, mutta kukaan ei kerro miten...

Mielestäni asia on niin, että kun noita paineistettujakaan kaasareita ole suunniteltu kovin suurille paineille, niin ei ne voikaan toimia sellaisenaan ilman suuria muutoksia. Mielelläni myöntäisin olevani väärässä, kunhan joku tietäjä todistaa luuloni vääräksi!

 

Turbokäyttöön tarkoitettu paineensäädin tietenkin oltava progressiivisella rikastuksella. Lisäsuuttimille bensa myös sitä kautta.
Ootko säätänyt kaasarien seokset ilman ahtopainetta? Lisäsuuttimet sitten ahtopaineen kanssa, kaasareihin ei enää kosketa.

Jos virranjakaja on myös perinteinen ja vakuumikellolla, on hyötyä ottaa ali/ylipaine suoraan imusarjasta. Jos kellon kalvo ei kestä niin sitten vahvempaa tilalle tai takaiskuventtiili letkun väliin.

 

Joo on kyllä asiat tiedossa...ihan hemmetin hyvin toi toimikin puolen kilon ahdoilla.

Ja tarkoitin tossa että noi kaasarit ei ole suunniteltu millekkään hirmu suurille ahtopaineille.

Sitten nää nykyiset quick fuel ym. kaasarit, niin niistä ei mulla kokemuksia paitsi mitä kaverilla ollu. Niistäkin kun lukee amerikanfoorumeilta juttuja, niin murheita tuntuu riittävän.

 

Vielä senverran että itsekin siirtynyt ruiskuhommiin jo aikaa sitten ja rakennellut Megasquirtin alusta asti piirilevyn tinauksineen ja saanut hyvin toimivaksi neloskoneeseen turbon kanssa...mutta silti kiinnostaa myös kaasarit.

Se tieto mitä kaipaisin, olisi että joku kertoisi esim. neloskoneisesta (tai oikeastaan mistä tahansa) moottorista jonka on saanut toimimaan laajahkolla ahtopaine alueella kaasareilla esim. 1.5 bar asti hyvin muutenkin kuin täyskaasulla. Eli käyttiksenä hyvin toimiva kaikin puolin, tyhjäkäynti ok ja ei röpötyksiä tai rikkaalle menoja pintakaasuajossa.

Tuollaisesta kombinaatiosta tarkat tiedot millä saatu toimimaan. Itsellä ei ole sattunut kohdalle ja epäilen mahtaako moista ollakaan?

 

Olisko se tommosen kuuloinen sitten kun kaikki palat loksahtaa paikalleen?

 

Tuttu peli olin paikalla kun tuota kuvattiin...muutkin näiden herrasmiesten laitteista on tuttuja esim, tappajamosse, Ventora ja muut.

Ja vielä tarkennus että tiedän että lisäruiskutuksilla saadaan kyllä pelaamaan kun tarpeeksi hierotaan ja niihin on olemassa digitaalisia säätöboksejakin, mutta silloinhan on sit jo sama siirtyä ruiskuun.

 

Niinpä. Kannattaako moiseen yhdistelmään käyttää aikaa, kun parempi on jo helposti saatavilla? Kaasaria en ole edes yrittänyt tehdä, mut pari kertaa simppelin itsesäätyvän ruiskunohjauksen kylläkin. Siitä kun laiskuuttani siirryin kaupalliseen tietokonesäätöiseen, niin olipa helppoa. Säädöt tuli alueelle suunnilleen ekalla ajoreissulla. Punaisissa valoissa päivitin afr karttaa.

 

Juu ruisku on kiva sit kun se on tehty, en vaan silleen tykkää siitä sähköhommasta. Ja kun projekteja on monta niin kaikenlaista voi kokeilla, sehän on sitä harrastamista. Tääkin nyt on ihan turhaa koko kysely, en oikeasti edes odota että kukaan tähän vastausta pystyisi kertomaan.

Nopeita kaasariturboja on vartilla ollut paljonkin, mutta normiajossa hyvin toimivia kai vähemmän

 

Nelikurkkuiset holleypohjaiset blow through kaasarit kyllä toimii ilman rikastuskikkailuja ruiskuun tietenkään ei voi verrata ja toimivissakin kaasareis tuppaa tuleen ongelmia isommilla paineilla 1.4-1.5bar jälkeen

 

Nelikurkkuisista aikoinaan lukenut netistä paljonkin, mutta en nyt pariin vuoteen juuri mitään. Silloin jäi mieleen se että kun jengi teki niitä boost sensitive power valveja, niin jotkut väittivät että toimii tosi hyvin ja sit toisilla mahdottomia ongelmia saman asian kanssa. Jotkut sanoivat että toimii ihan kuin sattumanvaraisesti, välillä aukee ja välillä ei. Niissäkin oli sit vielä eri tapoja tehdä, jotkut jopa porasivat kaasariin kanavia joilla johdettiin ahtopaine sinne power valvelle. Jos joku on näitä seurannut ja olisi joku hyvä linkki niin kiinnostaisi...

 

Modasiko joku jossain joskus kaasarin jonka toisio(t) aukesi(vat) normaalisti alipaineella sellaiseksi että aukesikin yli- eli ahtopaineella, ja toisiokurkut sitten tietty isoilla suuttimilla? Vai muistelenko omiani?

 

Lisäsuuttimien asennus kaasarien rinnalle hieman eri asia kuin ruiskun asennus mutta jos muutaman johdon ja letkun vetäminen on liian vaivalloista, kaasarin säätöä vaan seuraavat 5 vuotta.
Mun cih kaasariturboopel toimi käyttöautona vuosikausia, 1.7 bar ahtopainetta. 2150 cc kone. Vetokoukku oli mutta raskasta kuormaa ei voinut vetää jos ahtopaine nousi yli barin, sitten tukehtui bensaan osakaasulla. Muuten ei ollut mitään vaikeuksia ajella normaalisti, ruisku ei olisi toiminut yhtään paremmin.

Erittäin tyytyväinen olin erään b20 volvo turbo strömberg juuttuvakurkkuisen säätöön kun sain pelaamaan 1 bar ahdoilla todella hyvin kaikissa tilanteissa. Vaati polttoaineneulan halkaisijan suurentamisen ja uudelleenmuotoilun. Kuukausi meni mutta lopputulos tosi hyvä. Ei tarvinnut lisäsuuttimia koska teholukematkaan ei ollut luokkaa isoja, kuitenkin tehokkaampi kuin normivireinen vapari b20.

Yhen tuplaturbo v8 kaasari novan kanssa meinas loppua usko kun ei toimi vaikka mitä teki. Suurin syy oli ngk tulpat, ne kun heitti mäkeen ja laittoi autolite tulpat tilalle alkoi rokkaamaan. Tähän meni muutama viikko, ei viittä vuotta.

 

Erittäin älykästä viljellä näitä säädä viisi vuotta kommentteja, miksi normaali keskustelu on mahdotonta?

Sitten vaan kertomaan oikeasti ne yksityiskohdat millä on saatu toimimaan, ei tästä muuten ole mitään hyötyä.

Ja tiedoksi että toi turbo Aspen on jo palautettu vakioksi ja myyty eteenpäin vuosia sitten. Turboimupakosarja on toki tallessa ja muutettu lisäksi sähkösuuttimille ja tällä hetkellä paikallaan -67 Dartissa...toimii tällä hetkellä vaparina erittäin hyvin niillä Dellortoilla mitkä kuulemma ei voi toimia..

 

Älä hermostu. Täällä kun sattuu kaksi "mimosaa", sehän on se kasvi vissiin joka menee suppuun, kun sitä koskettaa, vastakkain, niin jo keskustelu menee sivuraiteille. Mä ainakin mielelläni luen enemmänkin onnistuneista ja vähemmän onnistuneista projekteista. Jälkimmäisiä mulla riittää itsellänikin omiksi tarpeiksi.

Kutos-Aspen? Paljonko meni silloin kun sattui säädöt parhaiten kohdalleen?

 

Mitä meni paljonko ei jummarra?

Kutos Aspen oli 225 motilla, sain sen toimimaan oikein hyvin puolen kilon ahdoilla. Kilolla kulki jo hyvin, mutta suuria vaikeuksia oli saada pintakaasu ajelun seokset kohdalleen kun oli muuten hyvä taydellä ahtopaineella.

Kaikenlaista kokeilin huvikseen: modulator rings monia erillaisia, erikokoisia kaikkia suuttimia, erikokoisia sisäkurkkuja, pitot putki juttuja, erilaisia seosputkia myös itse tehtyjä, erilaisia bensanpaineensäätö juttuja ja erillaisia lisärikastusjuttuja sekä mekaanisia että sähköisiä, ei vaan toiminut niin hyvin että olisin ollut tyytyväinen.

Ja nyt ne jotka haluaa minut haukkua että olet niin huono, etkä vaan osaa niin antaa tulla vaan, mutta kertokaa sitten yksityiskohtaisesti miten sen saa toimimaan.

 

Varttimaililla. Sitä tarkoitin.

Piditkö jonkinlaista päiväkirjaa kaasuttimen preppaamisesta? Siinä tuli varmasti oppia sen verran, että jonkun toisen vastaavat kokeilut olisivat kenties päässeet lyhyempää tietä maaliin. Joskus tuli teetettyä opinnäytetyö, jossa lopuksi todettiin epäonnistuminen. Se oli ihan yhtä hyvä tulos kuin onnistuminenkin sikäli, että asia oli tutkittu huolella ja todettu, että valittu tekniikka ei ollut soveltuva ajateltuun tarkoitukseen.

Joskus yritin modifioida Aspenin 2bbl kaasaria E85 säätöihin. Se ei mennyt vaikka lopulta poistin pääsuuttimet. Mulla ei riittänyt osaaminen mennä tinaamaan seosputkia ja niin edelleen. Toisella kertaa yritin saada Keihin CV:n toimimaan ahtimen ja moottorin välissä. Se oli toivottoman tuntuista hommaa. Kaasarista petti jengatkin aukomiskertojen lukumäärän vuoksi.

Luovutin. Kokosin ruiskunosat ja läksin ns mukavuusalueelleni.



...aikani tuota viritettyäni päädyin nettikauppaan ja ostin valmiin moottorinohjauksen. Oli mulla hyvätkin päivät tuota viritellessäni.

 

Joo niinkuin kirjoitin että huvikseen tota ropasin, ei tää ole niin vakavaa kuin jotkut tuntuu luulevan. Olen varmaan huono esittämään asiani kirjoitettuna.

Aspenilla ei käyty vartilla.

Olen seurannut tota sun projektia vuosien varrella, en nyt enää muista oliko täällä vai slanttifoorumilla. Erittäin mielenkiintoista on ollut. Mutta sä taidat tykätä tosta elektroniikka hommasta, mulle se on vähän vastenmielistä, vaikka kokeilumielessä tinasinkin yhden Mega ykkösversion kasaan ja sain sen toimimaan.