Desktop-dynosta lähtenyttä konepohdintaa

Sit kun vielä tietäis että mihin suuntaan laakkosen dyno "heittää" v.s virtuaalidyn0.

 

Niin, näitä voi aina spekuloida.
Minkä mukaan tai miten dynot itseasiassa kalibroidaan?
Eli, milloin voidaan varmuudella sanoa, että dyno mittaa oikein ja tulostaa oikeita lukemia?

Mä funtsin, että jos/kun toi auto tuosta vielä valmistuu, niin kävisi vielä rullilla katsomassa säädöt ja seokset kun on putket, voimansiirto ja apulaitteet mukana...

 

Dynot heittää mitä heittää, melko hyödytöntä pohdintaa sikäli että meistä kukaan ei taida voida kertoa mikä heittää ja minkä verran. Eli asiasta ei saada kuitenkaan varmuutta.

Noissa virtuaalidynoissa itselleni suurin pointti on se että sillä voi nopsasti katsoa mitä mikäkin asia vaikuttaa, vaikka kaasarikokojen vertailu tai vaikkapa nokan vertailu kymmeneen muuhun vaihtoehtoon. Kokeilin muutamaa eri ohjelmaa ja osa oli kyllä aivan kuraa, tämä vaikutti hinta/laatusuhteeltaan riittävältä minulle.
Ja yllättävän hyvin nämä peilaa koneen mitattuja arvoja kun vain saisi riittävällä tarkkuudella syötettyä koneen tiedot ilman liian suuria arvailuja.

 

Dynotuloksen saa varmistettua varttimailin loppunopeudella.
Viimeksi varttimailiteho heitti vajaa 20 heppaa loppunopeuden perusteella. EI sitä dynotulosta kannata liikaa murehtia ja tärkeempi ominaisuus on mun mielestä se että saa säädöt kuntoon. Ei niitä enää tarvii rullilla sorkkia.

 

Oikeastaan ainoa asia mikä nimenomaan kiinnostaa, että moottori on optimisäädöissä ja toimii luotettavasti harrasteautona kadulla. Minimi tehotavoite oli 1hp/cid ja siihen on varmasti päästy. Varttimailitouhut eivät sinänsä kiinnosta. Mut ehkä joskus. Never know.

 

Vaikka ei kiinnosta niin kannattaa käydä ajamassa niin varmistuu se teho tai sen puute. Ajalla ei sinällään ole merkitystä mutta se loppunopeus kertoo karusti sen tehon.

 

Onhan niitä jokamiehen kiihdytyspäiviä joissa voi toki koittaa.
En ole asiantuntija, mutta eikös loppunopeuteen vaikuta myös paljon rengasvalinnat?
Slickseillä saavutettaneen nopeampi loppunopeus kuin tavallisilla katurenkailla?

Mun pussihousumobiiliin kun tulee 14" rallye wheelsit ja jotkut 235 kumit jotka saattaa olla vähän liukkaat...

 

Omasta kokemuksesta, desktop dynolla tuli karkeasti +100hp ja +100nm liikaa verrattaen Seinäjoen ammattikorkeakoulun vanhaan dynoon ja Saariselällä ajettuun varttimailiin, jotka meni +-5hp & nm sisään.

 

Periaatteessa ei renkailla, välityksellä tms oo vaikutusta loppunopeuteen vaan aikaan, menee vaan vähän pidempi aika sen saavuttamiseen. Käytännössä tolla teholla pitäis päästä ihan normiautolla ja normirenkain helpohkosti mataliin 13 aikoihin ja loppareita sais olla yli 170.

En tie miks, mut dynojen antamissa lukemissa tuntuu olevan eroja, kalibroinnin ei pitäis olla kauheen vaikeeta ja loppu on periaatteessa silkkaa matematiikkaa. Haaveissa olis et ku lakkaa köyhtymästä ni keirrättäis yhen motin noissa kaikissa kaupallisissa moottoridynoissa jotka on ameriikanmotteja jarrutelleet ja on siihen valmius. Mut toi on ollu haaveissa jo pitkään, ja varmana tule eviel olemaankin.

 

Sehän potkii ihan mukavasti, onnittelut! Yhtä asiaa jäin vähän ihmettelemään, miksi vakiot peltikeinut...?

 

Toi loppunopeudella lasketun ja ajan perusteella lasketun tehon eron syy on se että alusta ei toimi, väärä turbiini tai renkaat liukkaat. Sen takia se loppunopeudella laskettu on se tarkin.

Tästä on hyvä eesmerkki alastaron ekasta kisasta.
Aika 14.9 ja loppunopeus 241. Syy liian piukassa turbaanoksessa. Turbiini vaihtoon ja aika 8.9 ja loppunopeus 241 .

 

Ei se loppunopeudestakaan laskettu teho ole tarkka. Jos saman moottorin/voimansiirron laitat täysin erillaisella ilmanvastuksella ja vierintävastuksilla omaaviin autoihin testivetojen ajaksi niin saat taatusti eri loppunopeudetkin. Se on aivan silkkaa matikkaa sekin.

Desktop dyno antaa ihan niin vääriä tuloksia kuin sinne on syötetty vääriä tietoja. Jos annat väärät arvot niin mistä se osaisi ne oikeaksi korjata? Muutaman Suomessa tehdyn vertailun nyt tiedän ja melko lähelle nuo arvot menee dynottuja arvoja jos ohjelmaan on syötetty mahdollisimman tarkat tiedot ja mahdollisimman vähän mutua.

 

Kiitti! Pitkällisen mielipiteenvaihdon jälkeen eri tahojen kanssa tulin siihen tulokseen, että kokeillaan stanuilla peltikeinuilla.
"Ennenv vanhaan" on sellaisilla ajettu kisaa ja toisaalta sellaisethan niissä GM:n muskelikauden 350+ hp koneissakin (350 LT-1, 302, jne.) taisi olla vakiona...
Eiköhän ne siellä kyydissä pysy kun ei tarkoitus polkea kaasupedaalia läpi lattiasta pienellä vaihteella ihan joka valoista lähtiessä.

 

Aika hyvin loppunopeus pätee noissa tavallisissa katiskoissa, niille se kiihdyttäminen on työläämpää kuin ilman puskeminen. Et jos laitat ison jenkkikikkareen tai samanpainosen muoviluodin kiihdyttelee samalla tekniikalla, niin ei siit viittä kilsaa eroa tuu ennenku ollaan sit jo melko kovissa nopeuksissa vartille.

HElpoimmillaan bolt on osilla kasattu motti joka on thety suunnilleen oiekin, ja käytetyt osat ovat ohjelmalle tuttuja, voidaan päästä aika hyväänkin tarkkuuteen, ainakin jollain mittayksiköllä. Mut sit jos ne osat ei ole ohjelmalle tuttuja, niin aletaan menee vähän mutupohjalta, ja aika usein silläkin paremmin kuin sillä desktopdynolla.

 

Joo, varmasti toimii, onhan ne toiminu ennenvanhaankin niinkun sanoit. Jos amerikan-Joen juttuihin on uskominen, niin noissa peltivipoissa ei vipusuhde ole välttämättä edes 1,5:1, väittävät että kovemmilla jousipaineilla ne jopa joustaa? Samoin rullakeinuilla pitäis kitkan vähentyä niin studissa kun venttiilin päässäkin, tiedä sitten onko vaikutus niin iso että saadaan varsinaista tehoeroa...?

 

Rullakeinuja mä itseasiassa funtsinkin, mutta sitten olisi pitänyt tehdä studijumppaa uudelleen.
Muistelisin että kansihommat oli siinä vaiheessa jo tehty ja uudet studit prässätyt, joten sitä keskustelua ei ollut enää syytä jatkaa.
Alkuperäisten vipusuhteesta en osaakkaan sanoa sen enempiä. Voi pitää hyvinkin paikkaansa tuo väite.

 

Mulla on köyhänmiehen rullat eli roller tip peltivipattimet.

 

Noi kalkulaattorit kertoo yleistäen vain vartin rykäisyn keskimääräisen auton massan kiihdyttämiseen tarvitun tehon luisto-, ilmanvastus- ja vierintävastushäviöineen ja lineaariseksi oletetun hp-käppyrän huipun tyyliin: 200hp keskimäärin, maksimiteho 400hp. Tuo heittää hävikkien lisäksi silloin, jos esim. tekniikasta johtuen teho ei kasva lineaarisesti. Jos haluaa sekaannusta, niin laskemaan niitä omia tehoja vaik noista kolmesta ekasta eteen osuneesta ja valitsee niistä kovimmat luvut:

http://www.ajdesigner.com/fl_horsepower_trap_speed/horsepower_trap_speed.php

http://www.cprparts.com/HPcalculator.html

http://www.wallaceracing.com/hpcalculatorquarter.php

Iloisesti takapyörä- ja konetehot taitavatten olla sekaisin ja voimansiirron häviöt mitä sattuu. Nekin kun voi olla mitä vaan alle 10% > yli 25%. Mäkin saan noista ex-mottiin valita väliltä 415-499 hp kampuran päästä.

Jos haluaa perehtyä tarkemmin tyypillisen automaattilootan hävikkeihin pl. turbiinin luisto% (joka lähes 1:1 tehohävikkiä %)), tuossa lukemista:
https://www3.epa.gov/otaq/climate/documents/mte/2015-01-0589.pdf

Sit kun puhutaan koneiden tehonmittauksesta, pitäisi aina kertoa käytetty standardi/korjauskertoimet ja paljon kiekat nousi/sekunti vai oliko steady state-mittaus. Myös käytetty jäähyveden lämpö vaikuttaa, apulaitteet jne. Eiks engine analyzer noita asioita kysellyt kans?

Jos olis loputtomasti rahaa, ajaisin itte rakennetun ja jännäillyn motin sisään moottoridynossa ja mittaisin tehot. Sit pyörännapadynossa ihmettelisin, toimiiko samat säädöt pannu keulilla ja paljonko voimansiirto hukkaa. Lopuksi radalla dataloggaus ja siitä "tractive forcen" ja tosi tehojen laskeminen, selviää miten alusta, bensansyöttö, raitisilmanotto ym dynaamiset asiat toimii.

 

Ei kait se säätöihin hirveesti vaikuta mikä sitä tehoa syö, voimansiirto, renkaat, ilmanvastus tms. Sääolot taitaa vaikuttaa senverran että niiden mukaan muutellaan ja "oikeassa" dynossa sääoloja pystyy muuttamaan ja sen tiedon perusteella raralla on helpompi säätää kun olosuhteet muuttuu.

 

En tiedä onko mutu parempi kuin softa. Oman koneen osalta siinä ei ole juurikaan koneen tuntemia bolt-on osia. Vaan sinne sitten syötetään kansista kanavien mitat, virtaustiedot jne. Imusarjasta samat. Pakosarjoista halkaisijat, pituudet jne.
Samalla tavalla edetään oikeastaan kaikkien komponenttien osalta.
Eli ei siinä ihan hirveästi mutua jää.