Detroit 6/71 2-T moottori dieselistä metanolille.

Ajattelin herättää hieman keskustelua aiheesta...

Eli rakenteilla on Tractorpulling käyttöön Detroit 6/71 2-T diesel moottori.
Hieman? !!!propelli pyörähti päässä!!! ja päätettiin muuttaa kyseinen laitos metanolilla käymään. Homma on vasta alkutekiössään ja kaikilla pyörii päässä että mahtaakohan malmikasa koskaan toimia.

Kannesta poistettiin ruiskusuuttimet ja tilalle koneistettiin sytytys tulpalle paikat. Tarkoitus on jättää alkuperäinen "huuhtelupumppu" moottorin kylkeen mutta ahdetaan turbolla lisää ilmaa "huuhtelupumpun" läpi.
Tarkoitus on saada ahtopaineeksi 2-3kiloa

Metanolia syötetään mekaanisella ruiskulla suoraan sylenteriputkien huuhtelukanavia kohti jolloin se sekoittuu ilmaan ennen sylinteriin joutumista.

Se mikä on "hieman" arveluttanut kun 2-T moottorissa huuhtelu tapahtuu on sylinterissä vielä palokaasuja jolloin samaan aikaan sinne työnnetään ilma/polttoaine seosta... Mahtaako tapahtua reaktio jolloin yhdestä ehjästä raudasta tulee kaksi rikkinäistä...

Tarkoitus on laittaa suorasytty koska jakajalla tuollaisen moottorin sytkä on huonompi hoitaa. Joka kierroksella sytyttää.

KOMMENTOIKAA IHMEESSÄ

 

Ton mekaanisen ahtimen läpi on vissiin aika vaikea saada enemmän ilmaa kuin mitä siitä omalla tuotolla menee.
Sitten toi ruiskutus tarttis saada tapahtumaan vasta kun pakovenat on kiinni.
Onhan noita kaxtahtisia bensakoneitakin ruiskulla ollut jo vuosia.

 

Luulisi että huuhtelupumpusta saa menemään ilmaa läpi jos "imupuolelle" syötetään paineella ilmaa ja kun turbon tuotto ylittää moninkertaisesti huuhtelupumpun tuoton. Jos esim. imupuolella on 1 bar ylipaine niin tuottohan pitäisi olla tuplaten huuhtelupumpun tuottamaan normaaliin ilmamäärään.

Kuten mainitsit että polttoaine pitäisi ruiskuttaa kun pakoventtiilit on kiinni. Se olisi ihanteelisin tilanne.
Kyseinen moottori tulee imaisemaan n. litran sekunnissa mäskiä joten en tiedä onnistuisiko edes jaksottaisella ruiskutuksella tällainen tilanne. Polttoainetta kulkee sikinsokin sellainen määrä että taitaa hyöty olla +-0.

 

millehän toi mahtaa kuulostaa käydessään, originaali dieselinä on ainakin hienon kuulonen. tai ehkä olen vaan äänifriikki, joka on mieltynyt eri koneiden käyntiääniin. esim. cumminsin matala murina, scanian V-8, ja tietty tuo detroitti. tavalliset (uudet) volvot tai scaniat ei enää tahdo sytyttää...

 

Noita on kyllä turboversioita tehtaaltakin, tunnustan etten tarkkaan tiedä miten se on toteutettu.

Katselin kirjallisuudesta että 6-71 turboversion (staattinen) puristussuhde on 17 ja vaparin 18.7, taitaa olla aika korkeita metanolillekin, vai onko?

Eniten ehkä mietityttää mitä etua metanolin polttamisesta voi olla dieseliin verrattuna kaiken kaikkiaan?

 

Niin... Ei voi ihan varmaksi sanoa että miltä kuulostaa mutta luulisin että ääntä voi verrata siihen että alat hitaasti tappaa 40v tupakkaa polttanutta kissaa... Tarkotus olisi että saatais kone kiertämään joku 5-6000rpm. Vakio kierroksillakin kuulostaa aika naukuvalta ja terävältä.

Kuvia tulee osoitteeseen www.teamgravedigger.com kuhan saadaan projektia eteenpäin...

Löysin interfernetin ihanasta maailmasta artikkeleja joissa mainittiin että detroit on valmistanut metanoli käyttöisenä moottoreita mutta sytytys tapahtuu puristupaineella niinkuin dieselissä ja metku suihkutetaan suoraan sylinteriin samanlaisella suuttimella kuin diesel.

 

Ton läpi virtaavan ilman määrä on siitä kiinni kuinka kovin se kiertää!! Jos se ei pyöri niin ilmaakaan ei mene läpi!! Noissa isoissa koneissa ei ole kuin turbo ja käynnistyksen huuhtelu saadaan paineilmalla niinkuin ite käynnistyskin. Ainoa konsti saada turbolla lisää painetta on se että turbo lykkää huuhtelupumpun ja kanavien väliin ilmaa.

 

Turboversioissakin homma menee niin että turbo syöttää ilmaa huuhtelupumpulle. Pelkkä turbo ei vissiin tuota pienillä kierroksilla niin paljon ilmaa että saavutettaisiin riittävä huuhtelu.

Puristussuhde on liian kova metkulle jos ajetaan 2-3 barin paineella. Tarkoitus on pudottaa puristukset johonkin 11 pintaan. Männistä ei voi ottaa pois joten kannen ja lohkon väliin lisätään tavaraa. "paksumpaa pahvia"

En osaa sen tarkemmin filosofoida mistä johtuu että metanolilla saadaan enemmän tehoa moottorista verrattuna dieseliin. Jos joku tietää niin haluisin kuulla. Yksi tekiä on tietenkin se että isoja diesel moottoreita ei voi kierrättää paljolti yli 6000 kierroksen. Ruiskutus järjestelmä ei pysy perässä ja diesel ei ilmeisesti kerkeä palamaan niin suurilla nopeuksilla kun puhutaan suurista polttoaine määristä. Metkulla sitä rajaa ei ole. Paitsi sen mitä romut kestää kierrättää.

 

Huuhtelupumppu kauhoo joka kierroksella saman litramäärän ilmaa, mut jos se ilma on jo valmiiks turbolla tivistetty ennen pumppua, niin ilmamassaa liikkuu enemmän. Onhan niitä turbolla ja huuhtelupumpulla varustettuja myllyjä tehtaanmiehetkin tehneet. Muistelen, että turboahtimissa ois ollu turbiini ja ahtimen välissä vapaakytkin, joka päästää ahdinsiiven pyörimään vapaasti kun pienillä kierroksilla turboahdin muuten ahdistaisi virtausta.

 

Tuossa ahdettu 12V71 kiekuu iloisesti... 8)

http://www.youtube.com/watch?v=T1XbZYJwsaA

 

Noissa pienemmissä "merimoottoreissa" joissa on sekä turbo että mekaaninen ahdin on mekaanisessa sähköllä toimiva kytkin ja läppäventtiili. Kun turbon paine ylittää mekaanisen paineen niin läppä avautuu ja "sammuttaa" remmiahtimen.

Turbot kestää jenkaa melkein "rajattomasti" mutta vanha roots lennättää rojua paljon ennemmin.

 

Merimoottoreista en maakrapuna tiedä mitään, ja ton vapaakytkinhommankin muistin pikkasen väärin. Se menee nimittäin niin, että ilman huuhtelupumppua pelkällä turboahtimella 2-tahtikoneen käyntiinsaamiseksi on sellainen systeemi, että turboa pyöritetään aluks remmivedolla ja ylennysvaihteella, ja sitten kun pakokaasut alkaa turbiinia pyörittää nopeemmin kuin remmi, niin vapaakytkin antaa kierrosten nousta mekaanista vetoa suuremmaksi.

Tulipas pitkä lause.

Anyway, maamoottoreissa turbo syöttää ilmaa huuhtelupumpulle, eikä se pumppu turbon tekemää painetta alenna, mut ei juuri nostakaan.

 

Laivakoneissa varmaan onkin systeemi jolla saadaan huuhtelupumppu poistettua käytöstä, ne koneet kun yleensä toimii lähes vakiokuormalla tunnista toiseen.
Ajoneuvokäytössä taas ei ole tarpeen, kun kuitenkin joudutaan huuhtelupumppua käyttämään aina kun kone putoaa tyhjäkäynnille, turpohan ei silloin huuhtele tarpeeksi.
Eikä sen rootsin pyörittäminen kovin paljoa energiaa kuluta silloin kun turbo tekee painetta.

 

Tässä se juju just on?? Ei ole mitään järkeä yrittää ajaa mekaanisen pumpun läpi enemmän tavaraa kuin siitä mahtuu.

Tollanen roots on ainakin uutena melkosen tiivis laite?? Jos se ei pyöri niin ei siitä mitään läpikään mene. Jos noin on niin ainoa konsti saada siitä enemmän ilmaa läpi on jenkojen nosto?? Ja jos se on noin niin turbon painetta ei kannata ton läpi yrittää tunkea.

Ihan kotomaassa on porukoilla tsydeemiä jossa remmiahtimen paine menee turbon läpi ja kun ilmamäärä ylittää remmiahtimen tuoton niin turbo imee remmin ohi tarvitsemansa ilman.

 

Juu ei. Vakiokoneissahan huuhtelupumppu ja turbo lienee mitoitettu niin, että niistä menee ilmaa läpi noin suurin piirtein keskimäärin sama määrä. Tässä topicissa kuitenkin oli kysymys viilaushommista, mikä on taasen eri juttu. Poistun takavasemalle off-topic kommentteineni. 8)

 

Jos tämä ei mielestänne toimi miten voi toimia esim. kolmivaiheihen kompura?

 

En tiedä mutta arvaan että 3-vaiheisella kompuralla tehdään kova paine ja tollanen dieseli vaatii tuottoa suhteessa kulutukseen ja se "ylimääräinen" tuotto aiheuttaa lievää ylipainetta pytyssä.. Tuotto ei lisäänny tollasessa kompurassa vissiin vaikka paine nouseekin? Tuoton lisäämiseksi tarvitaan kierroksia lisää ja se taas tekee??

 

Näitä koneita voisi mahdollisesti olla ostettavissa jos jotakuta kiinostaa...

 

Eihän se rootsi siellä sitä ilmamäärää rajoita, vaan se moottori.
Ja tottakai sen rootsin läpi menevä ilmamäärä lisääntyy, kun ensin ilma puristetaan turbolla kasaan.
Kilo ahtopainetta tuplaa ilmamäärän (siis jos lämpötila ei nouse), eli ilman tiheys kaksinkertaistuu, eli sitä menee tuplamäärä siitä rootsistakin läpi ja se kasvanut ilmamäärähän lisää ahtopainetta moottoriin.

 

Tuossa sitten blowerin välykset. Taulukossa on erikseen mainittu turbo blower (siis turbo+blower) ja vapari (standard) blower. Välykset on tosin tismalleen samat.

http://i220.photobucket.com/albums/dd16 ... er/dd3.jpg