Dynaaminen puristussuhde?

Overdrive.fi on harrasteautoiluun keskittyvä verkkosivusto, joka tarjoaa sisältöä harrastajien ja rakentajien tarpeisiin. Epäasiallinen ja loukkaava sisältö, joka rikkoo sivuston käyttöehtoja, poistetaan. Näin eivät myöskään poliittinen keskustelu ja aiheet sinne kuulu. Harrastus on yhteinen poliittisesta kannasta riippumatta. Overdriven yleiset käyttöehdot löytyvät täältä, ja on hyvä muistaa, että jokainen keskustelija on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa omien viestiensä sisällöstä.

Ketju osiossa 'Moottori', aloittaja C5_Z06, 11.11.2019.

  1. C5_Z06

    C5_Z06 Double Gearhead

    Joskus tullut tällaisia itsekin laskettua, olisiko ollut Wallace Racingin sivuilta tjsp.

    Jokunen kuukausi sitten eräs jenkkiläinen OEM-moottoritekniikan suunnittelun kanssa vuosikausia puuhaillut heppu totesi ohimennen, ettei hänen tiedossaan ole tutkimustietoon perustuvaa dynaamisen puristussuhteen laskentalogiikkaa. Ja että kukaan OEM-valmistaja sellaista käyttäisi, tai sitä mihin sellainen perustuisi.

    Moottoriteknologia hänen taustallaan oli niin euro- kuin jenkkiautoista, sekä myös jossain määrin aftermarket-teollisuudesta jenkkiveekasien suhteen.

    Hassua. En ollut kyseenalaistanut koko asiaa aiemmin. Kun kaikkihan näitä laskeskelevat. Vaan pitäisikö sittenkään?

    Jotain SAE-dokumentteja tai vastaavia olisi mukava lueskella aiheesta.

    SAE = https://www.sae.org/about/
     
  2. rb

    rb Double Gearhead

    :odeek:

    Mäntä tulee ylöspäin, imuvena sulkeutuu.

    Siitä pisteestä lasketaan.

    Missä ongelma?
     
    Jussi289 tykkää tästä.
  3. saresks

    saresks Gearhead

    Aikoinaan, ei niin hirveän kauan sitten, puhuttiin toreilla vain puristussuhteesta. Ja se oli tietty staattinen sellainen. Kun sitten joku sanoi dynaaminen, juostiin kirjastoon sanakirjan luokse: voimallinen, voimaan liittyvä. No sehän kävi, sillä saa siis voimaa, liikaakin ja liian nopeasti. Siksihän niitä yritetään selvitellä.
    OEM ohittaa ongelman isolla rahalla simuloimalla, suurella määrällä kerättyä dataa ja mittailemalla toteutuneita sylinteripaineita jne. Ei tartte tuollaisia karkeita nyrkkisääntöjä kuin ehkä ihan suunnitteluspiraalin alussa.
    Dynamic on hyvin epämääräistä, sanakirja.org https://www.sanakirja.org/search.php?id=106752&l2=17 antaa sille 26 synonyymiä. Kuvaavampi olisi ny vaik effective compression ratio, vaikuttava puristussuhde. Mut ei se kuulosta yhtään sexyltä.
     
    Muokattu: 11.11.2019
  4. Stang 72

    Stang 72 3rd gear

    Muokattu: 11.11.2019
  5. Lintta cruiser

    Lintta cruiser Gearhead

    Ongelma tulee siitä että seoksen virtausnopeudesta riippuen todellinen sylinterin täytös muuttuu.
     
    White Elemant tykkää tästä.
  6. hantta

    hantta Double Gearhead

    Puristussuhde on teoreettinen, eli laskettavissa, siihen ei virtaukset eikä bentsiini vaikuta ;)
     
  7. rb

    rb Double Gearhead

    Sylinterin tilavuus + palotilan tilavuus jaettuna palotilan tilavuudella
    = puristussuhde

    Sylinterin tilavuus imun suljettua + palotilan tilavuus jaettuna palotilan tilavuudella
    = dynaaminen puristussuhde
     
  8. xarper

    xarper Gearhead

    Jossain laskurissa on se oma VP Index mikä antaa paljon tarkemman kuvan mun mielestä kun puhdas putistussuhde tai dynaaminen.
     
  9. Lintta cruiser

    Lintta cruiser Gearhead

    Ei niin.

    Kun Harri Harrastaja alkaa tekemään konetta, aletaan miettimään sopivaa puristussuhdetta ja nokka-akselia. Tässä käytetään työkaluna tota dynaamista puristussuhdetta. Moottori vaan ei välitä siitä mitään vaan sylinteripaine on ratkaiseva tekijä. Jos sitä ei oo tarpeeks kone ei tuota haluttua vääntömomenttia ja jos sitä on liikaa kone nakuttaa.

    Sylinteripaineeseen vaikuttaa "miljoona" muutakin asiaa kuin dynaaminen puristussuhde. Sen takia jollakin toimii 8.5 ja jollakin toisella tulee nakutusongelmia.

    Tässä ongelma ;)

    Tämän takia ymmärrän hyvin ketjun aloittajan kertomuksen.
     
    juko7 ja xarper tykkäävät tästä.
  10. rb

    rb Double Gearhead

    Kyllä, mutta "sylinteripaineesta" ei nyt ollut kysymys, vaan dynaamisen puristussuhteen laskemisesta.

    Vai ymmärsinkö otsikon jotenkin väärin?
     
  11. Lintta cruiser

    Lintta cruiser Gearhead

    Ymmärsit otsikon ihan oikein mutta et lukenut ensimmäistä postausta?

    Alkuperäinen "kysymys" oli pohdintaa dcr laskennan tarpeellisuudesta moottorin suunnittelussa.

    Dynaamisen puristussuhde on paljon parempi "työkalu" kuin pelkkä puristussuhde koska siinä huomioidaan edes jotenkin hyvin KARKEASTI kaasunvaihdon ajoitus.

    Kyllä se moottorisuunnittelijakin varmaan tietää miten toi dcr lasketaan?
     
  12. Jouni_K

    Jouni_K Gearhead

    Sylinteripaine merkkaa enemmän kuin dynaaminen puristussuhde. Dynaaminen puristussuhde on vaan harrastelijan työkalu sylinteripaineen approximoimiseen. Auto/moottorivalmistajalla on enemmän resursseja, simulointityökaluja esimerkiksi, ja mahdollisuus rakennella vaikka toimivia koemoottoreita.
     
  13. rb

    rb Double Gearhead

    Okei!!

    Voisko Vette mies kenties itse vähän valaista, että mitä se nyt loppupelissä oikein pähkäilee?
     
  14. sdfsd

    sdfsd Double Gearhead

    Munkin mieöestä toi dynaaminen on ollut aina melko outo sana tossa kohtaa kun ei siinä laskennassa ole mitään dynaamista. Mun ymmärtääkseni dynaaminen yleensä liitetään sellaseen missä jotain asiaa tarkastellaan ja koitetaan mallintaa ajan muutosten suhteen. Mahtaakohan alotuspostauksen "ei ole laskentalogiikkaa " tarkottaa tälläsiä ajassa kulkevia malleja missä puristusta mallinnettaisiin?
     
    Muokattu: 11.11.2019
    juko7 tykkää tästä.
  15. sdfsd

    sdfsd Double Gearhead

    No onko tämä joku ylläri?

    Autotehtailla on käytettävissääm paljon järeempi mittauskalusto ja matemaattinen kalusto mitä harrastajalla. Harrastajilla tää menee enemmän ja vähemmän nyrkkisäännöillä ja sillä mitä joku on joskus hyväksi todennut. Ei sillä että se olisi menetelmänä mitenkään huono.
     
  16. Powerstroke

    Powerstroke Double Gearhead

    Luulin että dcr on nokan ajoituksesta riippuva puristus suhde eli paljonko karkaa imu ja pakoventtiilien kautta ennenkuin ne sulkeutuu, niinkun rb kertoili. Dynaaminen se on sikäli että muuttuu nokasta riippuen.

    Seoksen virtausnopeudet ja massat kun otetaan vielä mukaan niin aletaan puhua volumetric efficiencystä eli täytösasteesta.

    Meni varmaan perseelleen mutta se ja sama
     
    Gary Grand, rb ja Camino'79 tykkäävät tästä.
  17. sdfsd

    sdfsd Double Gearhead

    muuttuu "staattinenkin" kansista ja männistä riippuen

    Sitte oli myös joku tehollinen keskipaine.
     
  18. Custom_Rod

    Custom_Rod Gearhead

    siinähän nimenomaan tarkastellaan asiaa moottorin ajoituksen ns. ajan so. aikaisempi/myöhempi suhteen
     
    4d sedan, rb ja Camino'79 tykkäävät tästä.
  19. Mudracer

    Mudracer Double Gearhead

    Koneen voi tehdä ihan hyvin "liian" rajulla dynaamisella. Tiukka reilusti alle millin paljerako ja sen pinta-ala mahdollisimman suuri ympäri palotilaa. Alukannet tietenkin niin lämmönsiirto on mahdollisimman suuri ja sytkäennakkoa tarpeeksi vähän. En ole saanu tollasta nakuttamaan edes 95e litkulla ja varttipätkiäkin samalla litkulla tuli testattua.
     
    PauliR ja max tykkäävät tästä.
  20. sdfsd

    sdfsd Double Gearhead

    Ajotuksesta riippuu. ei ajasta. Eikse ajotuskin ole ihan staattinen vakio koneessa.
     
    Muokattu: 12.11.2019
    saresks tykkää tästä.

Kerro tästä muillekin!