hähää

ime ittees

 

Valitettavasti ... :cry:

Fyysisesti mahdoton suoritus ??

 

Kuin nii? Siehän oot notkea kun täytetty puuma

 

Edelliseen viitaten, se kissamainen notkeus on jo tässä iässä hävinnut, tosin kehuvat isoksikissaksi, ja toivottavasti se ei tarkoita sitä helv. vetelää karvista

Kiitollinen ... saa olla myös jokaisesta "jäykästä" päivästä ... tai hetkestä.

Nimimerkillä : Muutakin jäykkää kuin ylähuuli !!

 

Hah ... sä et vaan oo ymmärtäny mitä sillä voip jakaa

 

Paraskin puhuja, mies joka "tökkii" kaikkea mikä tulee tai menee ...

J2 on muuten ainut DeSoto omistaja jolla on malli 1860, tästäkään viisastuneena sama äijä osti ton autonsa jo kolmannen kerran, kun ei opi kerrasta

 

Iso kissa (eikä mikään puudelinkarva) on ja pysyy tallissa niin kauan kun joku ostaa sen. Tai sitte tukkahiusKarvahan vois ostaa sen ja kehrätä tyytyväisyyttään, koska ei se ikinä noin hyväkulkusella pelillä oo ees ajannu. Kyllä kelepais... http://www.nettiauto.com/1987356

 

Pitää kai ostaa lasit Vai ikäkö se painaa

 

Aina ei voi voittaa mut yrityksestä ei voi moittia .... Ja ku set tekee niin kuttaa .... ku saa ostaa uudelleen ja uudelleen

 

J2 vois ostaa ton nasun ison-kissin ja baskerin, sais katu-uskomattomuutta !!

 

Ei oikein toi stailaus oo mun juttu , ehkä viittaan niihin miehiin jotka stailaa ukkoja : ))) Mutta patonki on ihan hyvää kahvin ja meetvurstin kanssa
Ei oikein aukee itelleenkään , etukäteen sori ... pitää lähteä vetää lärvätsalot :cry:

 

No siin se tuli, J2 se on vaan patongin väliin laittaas meefurstia, ei silti ei mikään pulla-kaffe poju, vaikka herroist näin vanhemiten alkaa näemmä löytyä lisää omituisuuksia ..

Jos kovalevy on täys sen saa tyhjäksi, buuttaamalla kunnon korpikuusen kyynel kuurilla, tarpeellisessa hönössä se pässin iso kisu, voi näyttää jopa autolle.

Kyllä huomaa notta kymehessä on pikka hiljaa kelit vääntäytynny syssyä kohti, sen verran vetää hiljaaseksi kaikki pienet äitin pikku pallerot, ja missä on eeki ??

BB voi kommentoida korvesta, J2 kun viettää nykyisin aikaansa liiaksi sivistyksen puolella, old tom, vanha mestari jne, muualle sillä on jo porttikielto tai totuttuun tapaan on muuten vaan normaalia enemmän pihalla, herra hyvästi siunaa, vai miten se oli.

Syksyn kunniaksi ja kun ei ole muutakaan tähdellistä tekemistä, kerrotaan nyt sitten Hulda-Kaisa-Maarian uskomattomista seikkailuista sivistyksen rajamailla, kuusaankosken ja voikkaan korpimaisemissa.

Hulda-Kaisa-Maaria omaa sukua Tölvänen, siis niitä voikkaan Tölväsiä, siitä tehtaan kupeesta kymijojen rannalta, kyllä te tiedätte ne rikkaat perkeleet omistivat aikanaan nykyisen sillan alueen maat, siis sen uudemman sillan maat, joka johtaa nykyisin ton golf tai juppi keskuksen vierestä tehtaalle, tai kuten sanonta kuuluu takareitti, tehtaan tie vai mitä niitä paino kelvollisia nyt oli.

Tossa karvan verran yli sotien, likemmäksi -50 lukua, siinä joulun kannikoilla, juuri kun Antton Tölvänen, jota väitettiin myös Vladimirov Petrusenknoffiksi, oli repinnä illan hämärässä voikkaan veikkojen, talkoilla kasaamasta sotaorvoille menossa olevasta klapi kuormasta varastamansa polttopuut, ahkiolla sortumis pisteessä olevaan taloonsa, ja saanut tuvan lämpimäksi sekä mäskipannun tulen juuri hyvälle alulle, käveli ensin voikkaan nimismies tupaan sisään, hänen perässään tuli tehtaan johtajan auton kuljettaja, ja voi herra ja isä sitä suun kopinaa ja haloota, jonka vanha hulda emäntä nosti, kun vieraat eivät pyyhkineet saappaitaan tuvan juuri uusittuihin kuusen oksiin, jotka tosin tais olla jo edellistalven satoa, tai ajalta jolloin anttonilla sattui olemaan edellisellä kevät talvella selvä päivä tai ehkä kaksi.

Koko tupa kaikkine loisineen ja omituisine puoli sukulaisineen, kuten näillä jumalan hylkäämillä alueilla on tapana ollut, heräs uunin pangolta katsastamaan kuka on moinen kulkia joka tupaan noin vaan pelmahtaa, eikä koputtele akkunaan ja tarjoa seteliä tai kahta vastineeksi kotoiselle tuotteelle jolla oli kylällä jo vankka maine, jota oli syytä kunnioittaa.

Samassa sisään astui tehtaan kamreeri, nyt oli mailman kirjat sekaisin, mitä ihmettä tekee tehtaan ylin massin vartia matalassa majassa keskellä voikkaan peltoja ja korven syvintä synkintä syliä, kunnes ovi potkaistiin melkein jo vuosisadan nähneiltä saranoiltaan irti, samassa oven lennähtäessä auki sisään astui Kiiskinen, tunnettiin ennen myös lahtari Kiiskisenä, tai kuten pahat kielet sanoo Uber maister Kiiskisenä, tämä vankka ja vaattera liki kahden metrin mittainen jukolan jussi, suoranaiseen kansallis eeppokseen innoittava miehen kuva, jonka jalot piirteet oli kuin kirveellä veistetyt, kallen kallelan tauluja mukaillen, oli juuri pahinta jota Anton halusi ja voi matalassa majassaan nähdä.
Käveli sisään kuin romahtamispiisteen omaavan torpan omistaja, käsi vankasti kupeella lugerin kahvalla ihan ja aivan vaan varmuuden vuoksi.

Tätä näkyä ei Anton unohtaisi ikuna, vielä voi vanha voikkaan korpikuusen kyyneleen keittomesteri maistaa, aina kun kohtaa lahtareista pahimman, saapasrasvan jota nämä perkeleet hieroivat tulehtumisen estämiseksi ruoskimiensa punikkien haavoihin, kuulusteluiden ja ruoskinta näytösten välissä. Nyt alkoi Antonin mitta täyttyä. Vielä muistui Antonille ne hetket mieleen kun nuorena rippikoululaisena katekismuksen luku tilaisuudesta tullessa, lahtari partio pysäytti potkukelkkailevan Antonin ja vei kuulusteluun, veiläkin Anton ontuu toista jalkaa Kiiskisen jäljiltä.

Samassa astui sisään merkillinen seurue, kylän kaikki kaksi vanhaa horatsua joista toinen, se nätimpi, kävi saman tien sadattelemaan jotta ei se Anton ole maksannut vieläkään velkaansa, ja kun toi viimeksi kävi joutui Elsteri parka käymään apteekkarilla, jolta osti salvaa joka tappaa ötökät, apteekkarille piti vielä ilmaiseksi. Missä lie markkinoilla Anton pyörinnä kun moisia jakelee viattomille ja siveellisille neiti henkilöille.

Pastori Johansson rauhoitteli seurakuntaa, siltä seisomalta kun sisään tuli tai horjui, kun siitä liki kolmen promillen humalalta pystyi, kynnystä yrittään. Mutta se oli kuin olisi päreen sijasta halogeenin sytyttänny kun sisään pelmahti, yhtälailla humalassa tehtaan johtaja Mikander. Jo vain Anttonilla soi kellot, nyt oli jotain pahasti pielessä, mistä moinen.

Anto samassa fundeeraamaan, no nämät oli sen verran jo laitamyötääsessä jotta nyt oli takuulla kyse kunnon kaupasta kotoista tuotetta, hänellä kolmasti kirkastettua ja takuulla perunasta eikä petusta kuten pahat kielet puhuvat kylillä. Anton se räknäs samalla yhteen notta nyt tuli tiliä, se kun on kylän nimismies ja pastori niitä parhaita asiakkaita.

Karl Gustav Mikander, oli helsingissä oppinsa saanut kunnon puoli tai kuten hän aina muistutti, maalais aatelin edustaja, joka sattumalta omaa kansalliset ja pohjoismaalaiset kuninkaalliset sukujuuret, Karl Gustavin lempi lause asiaan liittyen olikin jotta, no joku sankari antoi ehkä hevosen jotta kuningas pääsi pakenemaan, ja piru parka kuoli itse, meidän suvussa on aina naitu kuninkaallisia, kyllä sillä pitää jokin aatekkis arvo saada, ruotsin vuosiltaa hän puhui täydellistä kieltä, ja silti vaikka ei pitäisin hän ymmärsi täydellisesti suomea, vastauksen sai vain ruotsiksi.

Todella pahaa täytyy olla ihmisen sielussa jos moista menee mainitsemaan, mutta tämän Mikander veikosen huhuttiin olevan Mikkelin kaupungin Kalle Juhani Mikkola, ja joutuneen sota lapsena ruottiin, tosin siellä vasta huomattiin tämän olevan jo 18 eli sotilas karkuri, joka karkasi ja opetteli ruotsin sekä väärensi paperit, kolutukseen hän pääsi niin ruotsissa kuin suomessa erinomaisen oppimiskyvyn ansiosta, mitä tahansa vertailuaseteikkoa käyttäen. Lopun perin aina insinöörien jaloon koulukuntaan asti. Joka tapauksessa Mikander oli kuusaan tehtaan johtajana täysin pätevä, vuosien kokemuksella, luontainen johtajuus korostui joka päivä, eikä vähiten alsiten kunnioituksena, pitkän uran tehneelle akateemikolle ja Finlandssvenska akademin kiihkeälle jäsenellä.


Jatkuu ehkä ja joskus ... :wink:

 

Karvalta taas vankkaa historiikkia wanhoilta hyviltä ajoilta jolloin asiat oli vielä mallillaan. Voikkaa sivistyksen keskipiste, Kuusaa sen pahainen sivukylä ja Kouvola Walkealasta näiden tarpeita palvelemaan lohkastu asemakylä 8)
Vaan toista se on nyt, meil kun ei oo enää tehdastakaan mut Kouvolassa kaikkee hienoo kuten maailman suurimmat tyhjät konttikentät, kansainvälinen meininki kiinalais- ja ryssäkommuuneineen ja kaiken lisäks vielä se jopa koko maan kadehtima kävelykatu Manski Muodin Öineen ja muine korkeakylttyyri tapahtumineen.
Ja Kuusaallakin uus keskusta kun parit lahtelaiset kävi jeesaamassa ja poltti vanhan
Kyllä täällä pientä voikkaalaista nyt korpeaa :-?

 

Tänään ois Kari Peitsamo Wanhas Walkealas...

 

No, ens vuonna uidaan kaikki samassa liemessä. Yritetään etsiä asioista ne positiiviset puolet. Sulla ja mulla nousee talon hinta n. 30 000 euroa, koska sijainti on keskeisellä paikalla Kouvolassa. B.B.King voi heittää kotona kalsarit pyykkikoppaan, sitoa pyyhkeen lanteille ja kävellä meille iltasaunaan, samalla kylällä kun asutaan. Nythän matkaa on vielä yli 40 km.

 

tötterö ... tänään house of rockkiin kattoo teddy ja tikeriä ... luvassa huomenna kankkusta : )

 

No voihan perskeles kun ei tällästä oo huomannu.

Ois voinut käydä kattoo vaikka nyt mitään vanhan Skootterin tasosta olekaan. Ihan yksin taitaa vetää yleensä akustisella. On kyllä taas Skootterinkin keikkoja mut ei oikein sytyttänyt kun kuuntelin...

 

Surua soi, kitara soi niiin hiljaa...

 

Paa erkki töpseli seinään ja nupit kaakkoon niin kyl se siitä 8)

 

haikeaksi vetää nää joulunpyhät,näemmä