Hälytysajoneuvoketju, jossa asiat otetaan viranomaisen vakavasti

HS:n 50- vuotta sitten sarjassa on Tukholmassa pankkiryöstö ja siinä pari sopivaa kuvaa:


Ryöstäjän terveiset poliisille: pankkiholvin kattoon reikää porannut poliisi sai tiistaina luodin käteensä ja leukaansa. Hänellä ei kuitenkaan ole hengenvaaraa. KUVA: PRESSENS BILD / LEHTIKUVA


Moottoripyöräpoliisit vartiossa Norrmalmstorgilla. Tukholmalaisen pankin holviin linnoittautuneet ryöstäjät ovat pitäneet Tukholman poliisia täystyöllisyydessä jo lähes viikon. KUVA: PRESSENS BILD / LEHTIKUVA

Onko toi ambulanssi joku euro-Ford?

 

Muistuttaa mun mielestä jotain Chevyn tai Gmc:n tuotetta.

 

Suburban

 

1967 Chevy Panel Van/Suburban. Tuollainen vanha ambulanssi pyörii siilinjärvellä ajoittain liikenteessä. Keltainen vanhoilla alkuperäisillä K-rekkareilla.

 

Pitipä googlata miltä näyttää:

 

HS:n 50 -vuotta sitten sarjasta taas:


Poliisin tehostettu järjestyksen valvonta näkyy rautatieasemalla, jonka tienoilla tehdään kolmasosa koko kaupungin pidätyksistä: vuorokausiennätys yli 170 henkilöä. KUVA: ARI-VEIKKO PELTONEN / HS

 

Australia SRT8 300C. Muualla SRT malli myynti loppui 2015, paitsi aussit ja lähi-itä missä myynti loppui 2021.

 

TM:ssä on juttu lehden poliisille vuoden 1978 Dodge Aspen Police Specialia:

USA:SSA CHRYSLER mainosti Dodge Aspen Police Special -malliaan otsikolla: ”Aspen, poliisien takaa-ajoon”. Ja näitä takaa-ajoja nähtiin lähes jokaisessa 1970-luvun puolivälin jälkeisessä toimintaelokuvassa ja myös Suomessa.

TM:n tilaama auto ei ollut mikä tahansa Aspen vaan erityisesti poliisien kovaan käyttöön suunniteltu Police Special -erikoisversio. Auton kori on kaksoishitsattu, jouset ja iskunvaimentimet ovat vakiota järeämmät, ja eteen ja taakse on asennettu kallistuksenvaimentimet. Takaa-ajoissa tarvittavia ajo-ominaisuuksia täydennettiin erikoisnopealla ohjauksella.

Suorituskyvystä vastaa 5,9 litran V8-moottori, jota ruokkii Carterin nelikurkkuinen kaasutin ja elektroninen sytytysjärjestelmä. Huipputehoa on 188 kW (255 hv), jolla painava auto kiihtyy 0–100 km/h 9,6 sekunnissa. Huippunopeus on ison kattomajakan ilmanvastuksesta johtuen 180 km/h.

Moottorin voima siirtyy takapyöriin Chryslerin kolmivaihteisen Torqueflite-automaattivaihteiston kautta. Runsaasti virtaa tarvitsevia poliisivarusteita varten Aspenissa on 780 watin laturi ja 85 ampeeritunnin lämpösuojattu akku.


Ja kyllä lähtee! Aspenin koeajon suorittanut TM:n päätoimittaja Mauri Salo totesi, että ”kun Aspenissa painoi kaasun pohjaan niin ensimmäiset sata hevosvoimaa olivat heti käytössä”. Dodge Aspen Police Special viettää eläkepäiviään Auton ja tien museo Mobiliassa Kangasalla.


Auton luovutuksen yhteydessä TM totesi, että jos liikenteessä liikkuvat eivät tunnista Aspenia poliisiautoksi, on aika varata käynti silmälääkärille.


Lähes kuusilitrainen V8 tuottaa 255 hevosvoimaa. Moottorin polttoaineenkulutukseksi TM:n arvioi tasan 20 l/100 km.

Tekniikkaa

Moottori: bensiinikäyttöinen kahdeksansylinterinen V-moottori edessä pitkittäin; iskutilavuus 5 898 cm3; teho 188 kW (255 hv) /4 000 r/min, vääntömomentti 400 Nm/2 000 r/min; nelikurkkuinen Carter-kaasutin

Voimansiirto: takaveto; 3-vaihteinen Torqueflite-automaattivaihteisto; tehostettu ja nopeampivälityksinen hammastanko-ohjaus

Alusta: edessä päällekkäiset kolmiotukivarret, vääntösauvajouset ja kallistuksenvaimennin; takana jäykkä akseli, puolielliptiset lehtijouset ja kallistuksenvaimennin; edessä levyjarrut ja takana rumpujarrut

Mitat ja massat: pituus 5,110 m, leveys 1,850 m, korkeus 1,390 m, akseliväli 2,800 m; omamassa 1 510 kg

Suoritusarvot: huippunopeus: 180 km/h, kiihtyvyys 0–100 km/h 9,6 s

Tuotantovuodet: Yhdysvallat 1976–1980

Valmistusmäärä: 251 863

Muuta: TM–25 rekisterikilven omisti eurajokelainen Mauri Koskinen ja se oli asennettu Fiat 127:ään. Hyvän asian puolesta Koskinen päätti luopua kilvestä ja koko vaihto-operaatio sujui viranomaisten myötävaikutuksella kivuttomasti.

 

Yli 80-vuotias paloautovanhus kuljetti Lorenz Backmanin uuden pelastusaseman avajaisiin – menopeli oli päätyä rajan taa

Huomenta Suomen Lorenz "Lore" Backman matkusti museopaloautolla Helsingin Jätkäsaaren uuden pelastusaseman avajaisiin.

Helsingin Jätkäsaaressa vihittiin tällä viikolla virallisesti käyttöön Helsingin VPK:n uusi paloasema. Avajaisissa oli juhlaväen lisäksi mukana myös paloautovanhus Fargo vuosimallia 1939.

Kunnioitettavaan yli 80 vuoden ikään ehtinyt paloauto pelastui aikoinaan tarkkasilmäisen vartiomiehen ansiosta.

–Auto joutui Syvärin rintamalle ja oli kerran menossa rajan ylitse. Viimeinen suomalainen vartiomies huomasi, että ollaan väärään suuntaan menossa ja auto saatiin pelastettua, kertoo palokunnanpäällikkö Perttu Halonen Helsingin VPK:sta.

Sodasta paloauto palasi romuna, mutta se kunnostettiin ja luovutettiin Tekniikan museolle vuonna 1970. Keski-Suomessa sijaitsevaan Vehoniemen museoon autovanhus siirtyi vuonna 1985 ja päätyi vuosituhannen vaihteen tienoilla Mobilia-museon kautta Helsingin VPK:lle.
– Halusimme pitää sen kunnossa ja tässä se nyt on.

Katso jutun alussa olevalta videolta, miltä sympaattinen paloautovanhus näytti ja millaiset tilat uudessa paloasemassa on.

 

HS:n 50 -vuotta sitten sarjassa on kyttä-Saab:


Vuoden alusta lähtien maalataan kaikki uudet poliisiautot kaksivärisiksi. Tällä hetkellä ainoa tällainen musta-valkea auto on Helsingin liikennepoliisin käytössä. KUVA: MARTTI PELTNEN / IS

 

Tämän päivän HS:n 50 -vuotta sitten sarjassa on Range Rover:

HELSINGIN liikennepoliisiosaston uusi ns. vaaka-auto aloitti lauantaina toimintansa.

Autoa käytetään lähinnä raskaan liikenteen valvontaan, mutta sitä voidaan käyttää myös monissa erityistehtävissä.

Sinisen auton kalustukseen tulee lähiaikoina elektroninen vaaka, jolla voidaan kätevästi punnita raskaassa lastissa olevia autoja.

Tähän asti Helsingin liikennepoliisit ovat joutuneet käyttämään lähes 40-kiloisia ns. varsivaakoja.

”Paitsi raskaan liikenteen valvontaan voidaan uutta autoa käyttää hyvin mm. maastoetsintöihin”, kertoo vanhempi ylikonstaapeli Raimo Harjumaa.


Helsingin uusi sininen poliisiauto tuo tuntuvaa apua poliisin kalustopulaan. Autoa käytetään lähinnä raskaan liikenteen valvontaan. KUVA: JARMO MATILAINEN / HS

 

Nyt on HS:n 50 -vuotta sitten sarjassa hieno lanssi. Enpä ole koskaan nähnyt tällaisesta edes kuvaa:


Ambulanssi saa suunnistaa Vetelin sairaalasta edelleen Kokkolaan, kun lääkäriä ei ole paikalla. KUVA: TIMO PALM / HS

 

Eikös tämä ole samanlainen mikä on ollut varmaan vuoden Nettiautossa myytävänä? Nyt näköjään ilmoitus vanhentunut, mutta Google löysi: https://www.nettiauto.com/mercedes-benz/190/12655374

Hieno korimalli tosiaan ja senverran harvinainenkin, että toivottavasti päätyy hyvään kotiin ja entisöintiin.

 

Noita on ollut aikanaan useitakin Suomessa käytössä. Viimeiset poistui käytöstä jossain 80-luvun alkuvuosina. Kaverillakin oli tuommoinen, osti sen työnantajaltaan, kun isohko tehdas siitä luopui. Paarit vain veks ja takapenkki takaovien kohdalle ja näin syntyi tilava "perhefarmari". Vaan eipä ollut mikään talousihme, kulutus oli isomman jenkin luokkaa, vaikka autolla olikin ajettu ikäänsä nähden tosi vähän. Mukavaa kyytiä kuitenkin. Myös seuraavan polven MB-lansseja (W114/115) lyhyellä akselivälillä poistui käytöstä asetusmuutoksen myötä useampia jossain 70-80 lukujen taitteessa. Itekkin niitä useampia varustelin, kun ne pitkälle akselivälille muuttuivat(lang-malliin), jotta myös "aikuiset potilaat" paareille mahtuivat suorana makaamaan.

t. AM

 

Mulla on tullut vastaan lähinnä 123:ia.

 

Kuten myös ja joskus ennen muinoin sillä pitkällä alustalla varusttetuja 115:ia. Uudemmista 124:ia on joskus ainakin näkynyt.

 

Vielä 80-luvun alussa Stadin Brankkarilla oli useampi pitkä pystylyhty, ne oli itse asiassa W114 alustalla, kun niissä oli 250 bensa kutoset (W115 oli 4-pyttyisten alusta, erot kuitenkin hyvin pienet). Ne alkoi käydä "itselleen vaarallisiksi", eli niitä kolaroitiin helposti, matala henkilöauton keula ilmestyi monelle liian nopeasti "nurkan takaa" eteen. Sitten alettiin käyttämään pakuun perustuvia lansseja. Olihan ne tilavuutensa vuoksi jo työkaluina pelastajille paljon parempia. Varusteiden määrä myös lisääntyi lansseissa ja tuli ensimmäiset lääkäri-lanssitkin käyttöön jo 70-luvulla. W114t jäi ns. vara-auton rooliin 80-luvun puolessa välissä ja ne oli meillä Veholla pienissä (onneksi) nokka mälleissä monesti korjattavana. Onnekseni olen nähnyt vain yhden pahan ambulanssin kolarin. Siitä lähti potilas paareineen ohjaamon "kattohyllylle" ja sitä kautta pilven päälle. Takatilan avustajakin sai pahasti kipeetä kun lenteli päin väliseinää.
Myöhemmin W124 alustaisia koritettiin ja varusteltiin jopa Suomessa ja ne olikin jo paljon kehittyneempiä kuin aikaisemmat Miserit ja Binzit, joita ennen Suomeen tuotiin. Myös hälytysvarusteet paranivat, jolloin niiden näkyvyys ja kuuluvuus helpotti niiden havainnointia. Nykyiset tavan autoilijat eivät taas huomioi mitään mitä takana tapahtuu, ajetaan jopa luurit korvilla tai "jumputtimet" niin täysillä, etteivät havahdu edes maanjäristykseen.

t. AM

 

Onko tämä minun mielikuva vain, että noita oli myös dieselillä? Vai onko ne jälkikäteen dieselöyty?

Tuohon lanssien kolarointoihin, että ei se ollut pelkästään korimallijuttu. Tässä hiukan vanhassa ongelma kerrottaan hyvin:

TS: Ambulanssit kymmenissä kolareissa vuosittain - kuljettajien ajotaito huolena

Ambulanssikuljettajien puutteelliset ajotaidot huolettavat sekä viranomaisia että kuljettajien etujärjestöä. Ambulanssia pääsee Suomessa kuljettamaan ilman erityistä ajokoulutusta.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ongelmia on paljastunut erityisesti terveydenhuoltoalan oppilaitoksista valmistuneiden ajotaidossa. Pelastusopistossa opiskelleiden tilanne on ministeriön mukaan parempi, koska he saavat koulutusta myös vaativissa olosuhteissa ajamiseen.

En tiedä, onko ongelmaan saatu vieläkään ratkaisua. Muistan, kun tuohon aikaan tuli ensimmäiset liukkaat, niin lanssit oli ojassa ja ja käytössä oli (varavara...)varaautot.

 

Kyllä niitä oli myös Dieseleinä. Mutta Stadin Brankkarit oli siihen asti aina Bensa koneilla. Syy taisi olla hehkutuksen ajoissa siihen aikaan. Eikä 65 hp diesel oo kauheen kiva kapistus kun omapaino lang-alustalla menee jo yli kahden tonnin. Aiemmat Stadin Brankkareiden lanssit oli pääosin jenkkejä, eli siltä osin "voimaan" oli totuttu.

Maakunnissa ja yksityisillä olikin pääosin Dieseleitä ja 240D:n ja vielä 3,0D:n tulon myötä niilläkin alkoi ehtimään...myös kolaroimaan.

Tuota artikkelia myös aikanaan luettiin ja siitä myös tunnistettiin jokunen "pillivirtanen", joiden ajokäytös muuttui rankasti kun pääsivät ajamaan pillit päällä. Liika jännitys vei "järjen äänen mennessään" ja sen myötä elokuvien kaahaukset hiipi puseroon vaihtelevin seurauksin. No nyt pitää muistaa laittaa hälyvilkku päälle kun havaitset hälytysajoneuvon "työajossa". Siitäkin vois jonku paremman tietoiskun laittaa telkkariin ja miten sitä tietä pitäisi antaa niin, että takanasi olevakin pystyy saman tekemään.

t. AM