Ilokaasut ahdettuun euroon

Vieläkin vähän ihmetyttää systeemin toimivuus, jos pullonpaine on vakio ja bensanpainetta muutetaan ahdon mukaan. Millä suuttimilla ja paineilla on tarkoitus ajaa? Kiinnostaa oikeesti koska en vieläkään ymmärrä miten ilokaasujärjestelmällä tuotetun happi/bensa seos-suhde pysyy vakiona?

 

Olen isekkin ollut todistamassa Kiikalassa ku brittivalmisteinen aikanaan aliarvostettu vauhtirauta on pätkinyt isolohko Moparin 2sek. nopeemmalla varttimaili ajalla ! Loppunopeudesta puhumattakaan.. oli se vaan urheilujuhlan tuntua!! Mutta että sama temppu tehtäisiin etuvetoisella Saabilla..hmmm...????
Toisaalta kun iso raskas jenkki rohjo lähtee ilman putkia eliminaattorissa niin kyllä se sauhu ja tannerten tärinä vakuuttaa mahtipontisuudellaan-vallankin jos viereisellä kaistalla on joku kimeästi pärisevä pikkunen, vihainen ja vikkelä japsivalmisteinen rapukoppa..... On monia iso äänisiä bensaa ahnaasti latkivia autoja -joiden rata tulokset kuitenkin ovat sangen vaatimattomia...Ihan mielenkiintoinen on tuo Saab kyhäelmä.

 

Kaasupullon käyttöpaine on noin 60bar, joten kaasuvirtaus pysyy käytännöllisesti katsoen samana oli imusarjassa sitten ilmanpaine tai 1bar ylipaine (paine ero pullon ja imusarjan välillä ei muutu oleellisesti vaikka imusarjan paine muuttuukin). Bensanpaine efi-systeemissä puolestaan on tyypillisesti noin 3bar. Jos bensanpaine pidettäisiin vakiona, niin imusarjan paineen kasvaessa bensan virtaus suuttimien läpi vähentyisi, mutta kaasua tulee kuitenkin sama määrä. Tämä johtaisi laihaan seokseen.

Käytännöllisesti katsoen kaikki ruiskuautot on varustettu bensanpaineensäätimellä, joka pitää bensanpaineen samana imusarjan paineeseen nähden - eli absoluuttinen bensanpaine muuttuu imusajan paineen mukana (pienenee alipaineella ja kasvaa ylipaineella).

 

Ensimmäisenä onnittelut moonlight tuningille, ilmeisesti viime yönä tuli hilut kiinni. Ainakin niin käsitin tuolta saabikerhon pulinasta. Onko kukaan kokeillut turbodieseliin ilokaasuja? Valmiita settejäkin löytyy näemmä.

 

Perustuuko paineensäädon toimivuus kokemukseen vai teoriaan? Itselläni on paljon kokemusta kaasuvehkeistä vapareissa joten aihe on mielenkiintoinen.

En tunne NX:n suutinrunkoja tarkasti, mutta yleensä ne on tehty niin että ilokaasun virtaus ”imee” bensaa mennessään. 900 psi paineella purkautuva ilokaasu aiheuttaa venturiefektin suutinrungon päähän ja bensa tuskin ”näkee” ahtopaineen aiheuttamaa vastusta. Tällä pyritään myös kompensoimaan pullonpaineen vaihtelun aiheuttamaa seos-suhteen muutosta. Pullonpaineen vaihtelu meidän keleillä on 650-900 psi, joten senkin merkitys on huomioitava! Tietenkin käyttämällä lämmitintä voidaan tämäkin vakioida. :wink:

 

Tietämäni toimivat (turbo)ahdin+kaasusysteemit ovat käyttäneet imusarjan paineeseen reguloitua bensanpainetta. Aika usein pienissä euromoottoreissa kaasulaitteet ovat suhteessa aika pienet ja harvempi kaasuilla edes ajaa koko rataa, vaan ne ovat siellä enemmänkin perusmoottoritehoa nostamassa, että isokokoinen ahdin lähtisi pyörimään vähän kevyemmin. Tälläinen pieni järjestelmähän "antaa jonkun verran anteeksi" ja koska kaasut ovat yleensä "sivujärjestelmä", ei niitä varten haluta tehdä toista bensajärjestelmää.

Vaikka kaasu tekeekin ejektorivaikutuksen suuttimen nokkaan, niin kyllä bensanpaineellakin merkitystä on. Onhan kaasuvehkeissä eri suuttimien kokojen alkuarvot eri perusbensanpaineelle. Pienitilavuuksissa turbomoottorissa saatetaan kuitenkin käyttää lähes yhtä kovia ahtopaineita kuin bensan peruspaine on.

Pullopaineen tippumiseenhan vaikuttaa se, kuinka paljon sitä kaasua käytetään. Harvempi varmaankaan ajaa eurovehkeissä niin isoilla kaasuilla, että pullopaineen tippuminen olisi kovinkaan iso ongelma. Loppujen lopuksi toimivin systeemi on varmasti aika pitkälti kiinni siitä, että minkäläinen kone on. Matalilla (vakio)ahdoilla ajettava iso puhallinmoottori isoilla kaasuilla tarvitsee ihan eri järjestelmän kuin pienitilavuuksinen korkeilla ja nopeasti hyppäävillä ahdoilla oleva. Toisiin voi varmasti sopia kiinteä bensanpaine paremmin kuin toisiin. Kokeilemallahan se selviää..

Jos kaasuja ohjaa säädettävän moottorinohjauksen kautta, niin monissa systeemeissähän on mahdollista muuttaa ruiskun pääsuuttimien ruiskutusaikaa kaasujen ollessa päällä, jolla voi tehdä viimeiset hienosäädöt.

 

Pistetään nyt tähän samaan kun asiaa sivuaa... En ole tutustunut ilokaasujärjestelmiin sen suuremmin mutta olen monesti ihmetellyt että eikö noissa ilokaasusysteemeissä käytetä minkäänlaista regulaattoria kaasupuolellä? Eli kaasu tulee suoraan pullopaineella suuttimille?

 

Tarkoitukseni ei ole kritisoida toteutusta ainostaan herättää keskustelua. Mielestäni projekti on kunnianhimoinen ja tekninen toteutus OK. Saabin mottiin neljän suuttimen fogger systeemi on aika raju, mutta antaa vastaavasti jatkossa paljon mahdollisuuksia.Tottakai systeemi kannattaa tehdä mahdollisimman yksinkertaiseksi, jotta vältytään turhilta ongelmilta. Ilokaasu promodit on myös toteutettu vastaavalla tavalla eli ilman erillistä polttoainepumppua yms.

Koko systeemin toimivuus on täysin kiinni ns. tuneupista ei niinkään mootorikonstruktiosta! Nykyisellä ratkaisulla ahtopaineen noustessa seos muuttuu todennäköisesti merkittävästi rikkaammalle. Turvallinen suunta, mutta jos aloitetaan kokeilut rikkaalla lähtöarvolla on tämä seikka otettava huomioon. Sinänsä rikas seos ei ole ongelma, saavutettava lisäteho jää vaan pienemmäksi tai sitä ei saavuteta ollenkaan. Suurin osa kaasusysteemeistä on säädetty sikarikkalle ja silti saavutetaan lisätehoa. Tässä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta kun homman tekee alusta asti oikein niin vältyy jatkossa ongelmilta. Suurilla lisätehoilla myös rikas seos aiheuttaa detonaation ja moottorivaurion! Seos pitää olla kohdallaan ja sitä kannattaa monitoroida esim. lambdalla! Mielestäni ilokaasujen käyttö pitää aina optimoida ettei jää paskanmaku suuhun!

Pienessä systeemissä pullonpaine ei käytön aikana juurikaan muutu, mutta ulkoilman lämpötila vaikuttaa merkittävästi. Radalla tämä tietenkin huomioidaan lämmittimillä. Jos koko homma tarkastelee perstuntumalla voi vaikutus olla pieni, mutta kelloja vastaan ero on merkittävä. Yleensä kaasu puolella ei käytetä regulaattoria koska sille ei ole tarvetta. Lisäksi ylimääräiset säätö/kuristusventtiilit aiheutta haitallista olomuodon muutosta nesteestä kaasuksi, mikä taas vaikuttaa merkittävästi systeemin toimintaan (=tuneuppiin). Mikäli paine halutaa vakioida se voidaan hoitaa erillisellä typpisysteemillä. Niitä on käytössä promodeissa, mutta katuvehkeisiin aivan turhia.[/img]

 

Tarkoitus on pitää bensalinjan ja imusarjan paine-ero vakiona. Vaikka b-painemittari näyttää suurempia lukemia, todellinen paine-ero ei muutu.Kaasulinjassa taas 1barin muutos ei tunnu missään.

Sama periaate toimii kaasariturboissa: Norm. b-paine esim. 0,3 bar. Ilman muuttuvaa b-painetta ahtojen nousu yli tuon 0,3 pakottaisi ahtoilman polttoainelinjaan..

 

Taatusti totta

 

Sopi vielä konehuoneeseenkin helvetillisen väännön kanssa.
Ja toihan nimenomaan on EFi sarja kun mulla on. En sitten tiedä settä onko jotain eroa muihin sarjoihin mutta ohjeissa ainakin käsketään käyttämään nimenomaan tota auton oman linjan painetta bensapuolella jotta se muuttuu ahdon kanssa.

www.partboys.net tuolta se on ostettu voin kysellä lisää että miten tollanen toimii kunhan tässä ehdin.

 

Mitä tankkasin tosta kirjasta niin eikö tollanen purge kitti oikeesti ole ihan turha ? Sillä on merkitystä vaan radalla liikkeellelähdössä ja se ei muutenkaan ole kyllä mun vehkeen paras puoli ?

 

Saman ajaa kun näpäytät kaasut päälle pikku hetkeksi ennen lähtöä(kierrokset ylhäällä 2500 - 3500 rpm). Jos sulla on kaasut päällä vain täyskaasulla niin paat kytkimen rinnalle painonapin.

 

Missäs täyttö onnistuu?
Laittakaa esim YV niin ei huudella julkisesti, (jos se ei teidän mielestä ole soveliasta). Katukäyttöönhän nää ei tule muutenkaan vaan kilparadalle. 6kg pullo riittää ~10 lähtöön, ei sillä paljoo driftailla.

 

Aika monilla kisakuskeilla on nykyaan tayttoasemia ja taitaapa olla ainakin yhessa turbo firmassakin. Kylla niita tayttaa saa,ei siina mitaan polliisia tartte pelata.
Noita pullojahan on eri kokosia, ja lisaks voi laitta vaikka pari rinnakkain niin johan alkaa piisaamaa.
Mulla oli yks 10 paunan pullo ja syotin 200hp setista n9s kerrallaan, pullolla vedin 4-5 vetoo. Olis voinu menna kuudeskin mut ei viittiny koittaa jos se loppuukin, vaihtelin suosiolla kun kerran oli 3 pulloa.

 

Mites nää ilokaasuvehkeet käytännössä toimi?

 

Re:

Saa pullon täyteen ihan painerollakin. Pikkupullo tunniks pakastimeen ja isopullon normaali +20°C niin onnistuu ihan hyvin. Muistaa vaan lähtöpullon kääntää ylösalaisin, ja vaakahan tuossa luonnollisesti TARVITAAN.