imuaaltoahtaminen

Elikkä mistä mitoitus ohjeita imuputkien pituudelle ym.tietoutta aiheesta.

 

Siis tarkoitat samaa asiaa jota käytetään Pro Stock autojen moottorin imusarjan mitoituksessa vai?

Melkoista salatiedettä...imusarjojen muotoja peitellään varikollakin ettei salaisuudet paljastuisi...

Sinänsä hieno idea,imusarjaan saadaan imumoottorissa "ahtopaine" pelkästään imukanavien loistavalla muotoilulla polttoaineilmaseoksen massaa hyväksi käyttäen...

 

Tuo mitoitus on melkoista laskentaa, imukanavan pituudet, tilavuudet, plenumin mitat ymym pitäisi ottaa huomioon.
Monet ohjelmat tekevät homman helpommin, ainakin engine analyzer pro osaa laskea.

Periaatehen menee jotensakin niin että:
imutahdin aikana erittäin nopeasti virtaava ilma/bensaseos virtaa sylinteriin. Imuventtiili pätkäistään kiinni "lennosta" ja seurauksena tästä tuo nopea virtaus kimpoaa "pulssina" takaisin imisarjan plenumia eli kokoojaa kohti.
Plenumissa käy vastaavalla tavalla, ilmamassa/ilmapulssi tmv kimpoaa kohti imuventtiliä.
Ja tässä kikka: Jos pulssi onnistutaan ajoittamaan niin imuventtiili aukeaa juuri kun resonanssiaalto saavuttaa lautasen niin teoriassa voidaan saada aikaiseksi jopa 0.5bar ahtopainetta vastaava täytössuhde imutahdille.

käytännössä vaan ensimmäisen (kimmoke) aallon hyädyntäminen vaatii todella pitkän imukanavan, muistaakseni omaan voortiin mitta olisi ollut 68cm.
Lyhyemällä imusarjalla voidaan hyödyntää toista tai kolmattakin "kimmoketta" mutta luonnollisesti resonanssipulssin voima heikkenee joka kerta kun aalto edestakaisin poikkoilee, ja kolmannen pulssin jälkeen alkaa hyöty olla jo teoriassakin nollan luokkaa.

 

Moottoritekniikan oppikirjoista löytyy ihan oikeaa tietoa, ei se mitään salatiedettä ole.
Kierrosalue, jolla toi lievä ahtaminen saadaan aikaiseksi on aika kapea. Esim. Chryslerin long ram imusarja oli mitoitettu n.3500 rpm kohdalla antamaan parhaimman täytöksen.

 

Kiitokset vastauksista. En ole rakentamassa mitään, vaan yritän tässä saada itselleni asian päähän. Kenties tulevaisuudessa intoa riittää moiseen kyhäilyyn, mutta nyt yritän löytää teoriaa ja matemaattisia kaavoja aiheesta.
Jos on ideoita niin lähetelkää viestiä.

 

Samanlaista lasekntoa se on kun pakosarjan mitoituksetkin, netistä löytyy sillekin kaavoja. Mouppareissahan käytettiin 60-luvun alussa noita sono-ram imusarjoja sekä isolohkoissa, että kutosessa, joilla pulssit oli tuunattu tietyille kierrosluvuille.

 

Heh, kovin miehekkäät nuo kasin imusarjat.

 

Komeet systeemit, mutta vois kyllä väittää, että näistä pässinsarvista ei ole katuautossa niin suurta hyötyä, ettei joku Edelbrokin moderni kompromissisarja ajaisi käytännön katuautossa ihan samaa asiaa.

 

Kyllä niistä hyötyä on sillä alueella mille ne tehty on, mutta hyötyyn nähden varmasti ollut suhteettoman kallis systeemi, hankaloittanut huoltoa ja vaatinut rutkasti tilaa.

 

Voisi urakka kusta venojen säädössä...

 

Oliskos antaa mitään nettiosoitteita noista laskukaavoista.
On muuten komiat nuo käärmeet tossa miehille tarkoitetussa moottorissa.
Että kiitosta vaan taas. Tuntuu tulevan vastauksia aika nopeasti .