Käyntiongelmaa

Siten että + ja - navat väärin puolassa.

Toimiihan siinä jakajassa alipaine-ennakko? Ja mistä otettu alipaine?

 

Ei lähe käyntiin jos on väärinpäin ollenkaan.

 

Lähtee... mutta kiukuttelee.

 

Kumma kun en mä oo saanu käyntiin koskaan kun testaillu puolia ja oikeinpäin on lähteny laakista?
Ei edes lupaa väärinpäin.

 

Alipaineputki tulee kaasarin rungosta kuten alunperinkin. Putken irroitin ja imemällä alipainekello vetää ja tuntuis pysyvänkin niin kauan kun imu on päällä.

 

Eiköhän ne piuhat oikeinpäin ole, kuva on tuolla aiemmin. Avaimelta ja solkulta plussaan miinukselta jakajalle. Pitäiskö puolan plussalle tulla kaks johtoo, tuntuu olevan kahta mielipidettä.

 

Kyllä? Startatessa pitäis tulla +12V ja käynnissä sit etuvastuksen kautta.

 

No mulla tulee vain yksi johto ja käyntiin lähtee hienosti. Ei ymmärrä. Voiko jotenkin vaikuttaa se, että startti on edelleen 6v?

 

Voi. Kun pyörität koneen sellaseen kohtaan, että kärjet on auki, niin plop, sitten onkin etuvastuksen takanakin 12V.
Ja se starttiavustuksen puuttuva johto tulisi startin solenoidilta sitä varten olevasta ylimääräisestä navasta juuri siihen puolan plussaan etuvastuksen "taakse". Mutta jos se lähtee hyvin käyntiin, niin eipä tartte hätäillä, ei vaikuta käynnissä enää mitään.

 

Tuota, mistä ihmeestä sä noita juttujas keksit? Onko tullu vähä essonbaarissa oltua korvat höröllä?

 

Miten toi starttaus voi sitten toimia ilman tota johtoa? On nää johtotehtävät hankalia.
Sellainen yksityiskohta, jossain vaiheessa johdotusta huomattiin, että laturi tarjoili akulle reilua 18 volttia. Onko siinä kohtaa voinut mennä jotain rikki?

 

Yksinkertaisimmillaan sillai, että sulla ei ole sellanen virtalukko, kuin joissain niissä, jotka vaatii sen startilta tulevan lisäjohdon. Niissä nimittäin katkeaa se syttyvirta kun kääntää startille. Lisäksi se tietty avittaa puolaa isommalla jännitteellä, kun erityiseen kylmästartissa akun jännite laskee aika paljon. Siksi halutaan ohittaa etuvastus startin ajaksi.

Tuskin tuollaisessa ilman herkkää elektroniikkaa olevassa tapahtuu mitään, vaikka jännite on ollut vähän aikaa noinkin iso.

Mä edelleen hoitaisin sen kaasarin pois laihalta, niin loppuu se nykiminen.

 

Faktaa löytyy monestakin paikasta, mm tuolta: http://freetechnics.fi/varusteet/kaerjetoen-sytytys.html

 

Faktaa?

 

Seosruuvi on ollut molemmissa ääripäissä eikä lopu nykiminen. Toki käynti muuttuu molemmissa suunnissa muttei ole mieleinen. Ehkä mä vaan odotan liikoja vanhalta autolta ja pitäis tyytä siihen mitä on. Mutta eihän niin voi olla...

 

Seosruuvit on tyhjäkäyntiä varten. Ei niillä paljon pysty ajoaluetta säätämään. Toki sekin on kaasarin toteutuksesta kiinni, kuin pitkälle ajoalueelle ne vaikuttaa, aina se on kuitenkin vain osa kokonaisuudesta. Kyllä siellä on oltava riittävät pääsuuttimet, ettei se mene laihalle.

 

Tollasessa vanhassa Rochesterissä ei ulkoisesti ole muita säätöjä kuin seos ja tyhjäkäynnin kierrokset. Toki sisältä löytyy suutin tai toinenkin muttei juuri muuta. Pääsispä kokeileen toista varmasti hyvää kaasaria...

 

Tuota, kaasari on kyllä vähän konekohtainenkin. Ei sama käy kaikkiin. Eikä vanha oma kaasarikaan käy enää varmasti, jos jotain koneesta on muutettu. Ja kuten jo ihan alussa sanoin, bensoista jää suuttimiin aina kuivaessaan kohokammioon jotain materiaa, joka ei liukene uudestaan bensaankaan. Ne vanhat kauan käytetyt suuttimet pitää jossain vaiheessa saada siitä karstasta puhtaaksi. Se virtausreikä kun pienenee aina, kun jotain kuivaa siihen pintaan. Se ei lähde puhaltamalla eikä pesemällä, ainakaan hätäseen.

 

Mutta se tyhjäkäynti sopan säätö pitäs periatteessa silti auttaa pintakaasulla ajoon, itellä ainaskin näin on ton 650 DP kanssa. Sillä saan liian pientä power valvee "korjattua" vähän kun vedän tyhjäkäyntisopan paksulleen.

 

Juu, kyllä sillä kaasarista riippuen korjaa vähän, tai vähän enemmän. Mutta ei se ihmeisiin pysty. Varsinkin, kun pintakaasuajoa on niin erilaisissa tilanteissa. Kolmekymppii pintakaasulla on aika eriasia kaasarin mielestä, kun 120 pintakaasulla.
Enkä itse lähtis kikkailemaan seosruuveilla, jos pääsuutinpiiri on selvästi liian pieni. Sillä ikäänkuin kerjää verta nenästään.