Kierrejousien lyhentämisestä

Ööö... kuin niin? Kierrejousenhan pitäisi jäykistyä, kun joustavaa pituutta lyhennetään, ja se paine taitaa syntyä ihan jouselle jäävästä auton massasta... Vai meinaatko että kuoppaan ajaessa se jäykempi jousi ei paina rengasta monttuun yhtä tehokkaasti kuin vakio?

 

Voihan ne katkastut pätkät heittää takaboksiin niin pysyy rengasta tiessä pitävä paine vakiona. Aiheuttaako auton kevennys myös sen että auto rupee pomppimaan ja vispaamaan? Luonnollisesti jousi katkaistessa muuttuu jäykemmäksi, mutta onko multa jotain muuta menny pahasti ohi?

 

Voisiko tätä pohtia esimerkin valossa. Ajatellaan ensinnäkin jousi puristussauvana yksinkertaisuuden vuoksi ja lasketaan jousivoima kaavasta F =(deltaL x E x A)/ L jossa deltaL on pituuden muutos, E kimmokerroin (materiaaliriippuvainen, voidaan pitää tässä esimerkissä ykkösenä), A pinta-ala ja L jousen pituus.

Tapaus 1 ja 2, jousen lepopituus on sama. Ajatellaan että 10 mm puristumalla ollaan normaalitoimintatilassa, esim. auto seisoo tasaisella tiellä. Vaadittava tukivoima on -1. Nyt kun tästä tapahtuu ulosjousto 1 mm (ajetaan 1 mm kuoppaan,tapaus 2), jousivoima pienenee -0.9:ään.

Tapaus 3 ja 4, tapauksen 1 jousta on lyhennetty 10 mm. Iteroidaan jousen puristuma niin että jousivoima lepotilassa on sama kuin tapaus 1:ssä (kannettava auton paino). Saadaan että tarvittava puristuma onkin 9 mm. Nyt kun ajetaan 1 mm kuoppaan, tapaus 4, jousivoima onkin 0.89 eli vähemmän kuin tapaus 2:ssa. Jäykempi jousi joustaa samalla voimalla vähemmän mutta jos halutaan seurata mitä tapahtuu tietyn suuruinen pakkosiirtymä annettaessa, esim. kuoppaan ajettaessa, jäykän jousen voiman muutos on samalla siirtymällä suurempi.

Tapaus 1 Tapaus 2 Tapaus 3 Tapaus 4
deltaL -10 -9 -9 -8
L 100 100 90 90
E 1 1 1 1
A 10 10 10 10
F -1 -0,9 -1 -0,888
k 0,1 0,1 0,111 0,111

EDIT: OD ei ilmeisesti ymmärrä tekstinasettelusta mitään, pahoittelen taulukon huonoa luettavuutta
lisäedit :viittaukset tekstissä tapausnumeroihin korjattu oikeaksi

 

Huh, ei kai näistä asioista näin vaikeita tartte tehdä...

 

Ahaa.. Teoriapilkunnussintesimerkkejäirtitodellisuudesta.
Esimerkki 1. Otetaan esimerkiksi moottoripyörä, koska se on jousitukseltaan yksinkertaisin. Takajousiahan niissä ei luonnollisestikaan ole. Tasaisella maalla hydra-keulan kierrejouset on puristunut etupään noin 150kg:n painon alla 2,5cm. Kun työnnän etupyörän 2cm syvyiseen kuoppaan, paljonko etujousi silloin on puristunut?
Esimerkki kaksi, menee vaikeemmaksi, jou. Autossa on neljä mr-katsastettua korrkeeta jousta, tasaisella jousitukivoimat ovat -1,-1,-1ja-1, eli yhteensä -4. Ajetaan yksi pyörä 1mm:n kuoppaan, paljonko jousien tukivoima yhteensä silloin on?
Esimerkki 3. Lintassa on normi 10cm lyhemmäksi rälläköidyt jouset, tasaisella jousen tukivoimat ovat -1,-1,-1ja-1, eli yhteensä -4. Ajetaan yksi pyörä 1mm:n kuoppaan, paljonko jousien tukivoima yhteensä silloin on?
Eli onko nyt todistettu että auton keventäminen tai jousien jäykentäminen saa auton pomppimaan ja vispaamaan? Onko rata-ajoa harrastaville kerrottu tästä? Loppuuko jäykempien tuning-jousien myynti?
nimim. ostinko hydraulit turhaan?

 

onko rata-autoissa joilla ajetaan suhteellisen tasaisella radalla, jäykemmät jouset ja pienemmät joustovarat kuin maastoautoissa vai päinvastoin?

 

Melko epäkorrektia esittää kysymyksiä vastaamatta ensin annettuihin kysymyksiin.
Kyllä, rata-autoissa todellakin on jäykemmät jouset ja pienemmät joustovarat kuin maastoautossa. Alkaako ne siksi vispaamaan kaarteissa herkemmin? Talman ja Serenan metsissä olen nähnyt ulosjouston loppuessa renkaan jopa irtoavan maasta ja auton silti jatkavan matkaa. Maassa kiinni olevaan renkaaseen silloin kohdistuu tuplavoima, joka lisää sen pitoa. Mutta se taas menee ohi aiheen. Kierrejousen rälläköinti pilaa ulosjouston, samalla myös sisäänjouston, eli jousi menee kokonaan pilalle?
Esimerkki 4 ilman teoriaa elävästä elämästä: 1900-kiloisen auton 370-kiloisen moottorin ja valurautakuorisen vaihteiston vaihdoin 240-kiloiseen ja alumiinikuoriseen vastaavaan. Jo ennen muutosta keula oli tosi jäykkä ja muutoksen jälkeen ei ylätukivarret suostuneet irtoamaan stopparikumeistaan. Uhmakkaasti vastoin valtakunnan lakeja ja aken ohjeita vaihdoin etujousiksi lähtöisin 1500-kiloisesta olevat ja sipaisin varmuudeksi vielä rälläkällä pari kierrosta pois. Autosta tuli oikein mukava ajaa, kulki suoraan kuin juna, eikä se ruvennut pomppimaan eikä vispaamaan kaarteissa. Siis kertokaa nyt selkokielellä mikä siinä rälläköinnissä pilas nämä esimerkkitapauksen jouset? Kyllä mä ymmärrän että ennen kuin ruvetaan tekemään muutoksia autoon pitää ymmärtää muutosten vaikutus. Miksi tehdastekoisesti jäykempi jousi ei ole pilalla, mutta rälläkällä lyhennetty on?

 

:lol:

 

En käsittääkseni sanonut missään vaiheessa tilanteen olevan huonompi tai jousen olevan pilalla, pyrin lähinnä hahmottamaan myös itselleni mitä jousessa tapahtuu sitä lyhennettäessä ja selvittääkseni mitä eroa on, vai onko, sillä että jousta jäykennetään lyhentämällä verrattuna siihen että ostetaan uusi jäykempi jousi. Lopputuloksen kannalta tilanne lienee sama enkä usko että se ajo-ominaisuuksia (ilmeisesti ajatellussa) asfaltti/kiihdytys/ym käytössä ainakaan huonontaa. Luultavasti yleisesti ottaen päin vastoin kun auton painonsiirtymät eri tilanteissa lisääntyneen jäykkyyden myötä vähenevät.

Oliko tarpeeksi korrekti vastaus mielestäni melko epäkorrektiin pilkunnussinta-aloitukseen?

 

Kyllä, ehdottomasti. Prkl, onkohan ipanat kääntäny patteria kovemmalle vai alkaako tässä pääsemään perinteikkääseen nettijänkkäysvireeseen.. Eli piiskannu ittensä ylivoimaseen hurmokseen.

 

Virheellisesti luulin lainausketjujen pohjalta laskukaavojen todistavan just tätä. Kaavat oli silti ihan pätevät, ei noita itse pystyis keksimään.
Kyllähän noi loppujenlopuksi on niin tapauskohtaisia, ominaisuuksiensa mukaan aina kompromisseja. Jossain on helposti varaa madaltaa/jäykistää, toisessa taas menee liian jäykäksi ja normi ajossa ei massa enää riitä liikuttamaan jousta. Luku erikseen ulkonäön takia tappiin madalletut ominaisuuksista piittaamatta. Tossa esimerkki 4:ssa livahti kerran alle takajouset mitkä oli jäykemmät kuin renkaan kylki->kuin ei jousta ollenkaan.
Ja näistä jorinoista tulee mieleen makuasiat, tottumukset ja yleinen mielipide. Eli mikä on "hyvä ajaa"? Suomalaisen autolehdistön mukaan "hyvä ajaa" on mun mielestä litteine kumeineen vaan liian jäykkä. Tänä talvenakin ollu oikein tyytyväinen että se vajaa pari tonnia antaa lehtijousen nuljuttaa 75-sarjalaista jääkokkareitten välissä. 8)
Btw, ei kellään sattuis olemaan `97-> Audi A6:n takajousen mittaa vapaana tahi puristuksessa?

 

A6 sedanin takajousi: Halkaisia 152mm pituus vapaana 271mm.
Progressiivinen jousi, molemmat päät pienemmällä halkaisialla kuin keskiosa.

 

http://www.struve.se/OSC/fjadrarbiltema.htm
http://hoftware.com/erally/btfjad.php

Tuolla olis vähän infoa jos jousia etsii.
Älä vaan kellekkään sano että olet "väärästä" autosta ottanut jouset, pilaat autos! Varmasti samalla magiikalla automalleihin sovitettu kuin tehtaissa leikattu.
Tai kuin näität rälläköintiä vastaan olevia kuuntelee voisi uskoa että kierrejouset vaikka kasvaa puissa. Ei saa luonnon balanssia häiritä.

[/url]

 

omast capriiset en ottanu ku 3/4 poijes molemmist, enen ku vein hiekkapuhalluksee... muuten en olsis ottanu yhtää mutku oli toinen jo poikki alapääst...ja 3-4cm putos keula

 

Kiitos vinkeistä

Tuskin noiden jousien ominaisuuksissa on montaakaan muuttujaa varsinkaan jos autolla ajetaan hyvillä teillä normaalinopeuksilla.

Tosin jos katsoo alustasarjojen valmistajien sivulta niin onhan toi jousien valmistaminen armotonta salatiedettä.....

Itse uskon enemmän iskareiden ominaisuuksiin.

Vuolalla säätivät prässillä jousien mitan sentin tarkkuudella oikeaksi eivätkä muuta tienneet autosta kuin merkin ja mallin (tarkoitan mittaa kuormitettuna). Pyysin 7cm madalluksen ja nyt chevelle on 7cm matalampi. Takajouset on nyt myös hieman "pehmeemmät".

 

Eiks tää juttu mene näin:

Alkuperäinen matalampi jousi = lyhyempi joustomatka, jäykempi = jämäkämpi alusta

Rälläköity matalampi jousi = Lyhyempi joustomatka, jäykkyys sama = joustomatka loppuu helpommin kesken.

Ei liene ongelma kadulla ajeltaessa, kun joustot riittävät- eikä myöskään liene ongelma maastossa, jossa nopeudet eivät ole suuret. Ongelmaksi tulee esim. kovassa kaarteessa ja töyssyssä keulan nouseminen yhdelle pyörälle, jolloin pidon geometria muuttuu ja joutuu korjaamaan ratilla. ( esim formula 1.sellä kanttarin yli )

Jos taas keulan vetää yhdelle fillarille pelkällä kaarteella ilman töyssyä geometria muuttuu kallistuksen kasvaessa sen verran tasaisesti, että mitään äkkiliikettä ei tule. ( esim vanhat rallicross-porchet )

 

Kyllähän tuossakin kaavassa jotuu tekemään muutaman oletuksen kuten esim. että
madallusjousi olisi jäykempi kuin alkuperäinen
että autosi tarvitsee madallettaessa jäykemmän jousen
että ainoastaan löysiä jousia rälläköidään.
jne.

Mulla oli kuitenkin työstetyt jouset vakiota korkeammat ja selvästi normaalia jäykemmät. Eli koko teoria meni häränpyllyä.....

 

Eikös jos jousivakio on vakio niin se on silloin vakio eikä se siitä pituuden mukana muutu. Vain jousen toimintamatka muuttuu pituuden mukana.

Jos jousi on progressiivinen niin homma menee toisin. Silloinhan sen "pehmeämmän kierteen" pois rälläköinti tiputtaa ja jäykistää koska jäljelle jää sitä jäykempää jousta.

Mutta miten noista allaolevista jousista voi tietää miten siihen sitä progressiivisuutta on taiottu? Voihan tuo mennä niinkin että niistä rälläköi sen tiukemman jousiosan pois ja lopputulemana on pehmeämpi joka helevatan saumassa pohjaava jousitus.

Jokatapauksessa: rälläköidyistä jousista on tullut vastaan sekä hyvä että huonoja joten kaikki lienee mahdollista :-D

 

Kyllä minä vain näkisin että pituus vaikuttaa jäykkyyteen. Jos kuvitellaan että kierrejousi vedettäisiin suoraksi vääntösauvaksi, lyhyempi joustaisi vähemmän saman massan alla.

Itellä on ollut vain tommosia yhden kierteen poistoja ja yleensä ihan käytännön syistä (liian pitkät jouset jne.), enkä ole huomannut käytännön vaikutusta suuntaan tai toiseen, mutta eipä mulla taida formulakuskin perstuntumaa ollakkaan.

 

Ei. Se menee näin:

Alkuperäinen matalampi jousi = lyhyempi joustomatka, jäykempi = jämäkämpi alusta

Rälläköity matalampi jousi = Lyhyempi joustomatka, jäykempi = jämäkämpi alusta.

Sen sisäänjouston muutoksen voi laskea tolla samalla kaavalla millä edellisellä sivulla laskettiin ulosjoustoa. Eli se on karkeestiottaen vähän sama asia kuin että on kädessä kaksi samanpaksuista tankoa, metrinen ja puolimetrinen. Onhan se selvä ettei se lyhempi samalla voimalla taivu. Tosiaan kun tota madallusjousipropagandaa lueskelee ja varsinkin numeroita viivan alla ei voi kun ihmetellä minkälaista salatiedettä näin yksinkertaisista asioista on saatu tehtyä. Ja "puolueeton" lehdistö nyökyttelee kun madallusjousibisneksen mainosrahat kilisee tilille.
Tosi karkee ja yleistetty esimerkki: Vakiona autossa 30cm pituinen jousi. Brand-x tarjoaa 27cm pituista jousta mikä madaltaa autoa 3cm ja on 10% jäykempi. T-i-pena sipasee laikalla vakiojousesta 3cm, eli 10% pois. Onko niissä silloin muuta eroa kuin väri ja hinta? On. Värikäs pahvilaatikko.