Kierrejousien lyhentämisestä

Sellastakin oon nähny että rälläkällä katkastut jouset katkee uudestaan selkeästi helpommin kun alkuperäiset tai valmiit "madallusjouset". En tiedä sitten onko katkaistessa syntyny lämpö vaikuttanu jotenkin jousen ominaisuuksiin?

 

Katkeamisista en tiedä mutta kannattaa toki ottaa huomioon jousen muoto, jos on kavennuksia tai tiheitä/tasaisia kierteitä jousen päässä ja siitä vain silpaistaan pätkä pois niin sille jousen päälle tai jousikupille saattaa tulla turhan pistemäinen kuorma.

Noista mistä itse olen lyhentänyt on voinut ottaa kunhan on ottanut kokonaisia kierteitä, jousi asettuu kuin alkuperäinenkin eikä paino jää katkaistun pään varaan.

 

En jaksa väitellä tästä tohtoriksi (lue: en jaksa skannata kuvia tähän). Kumma juttu kuitenkin, että esim Teräsjousi Oy:n kierrejousien suunnitteluohjeista v. 1986 vois saada sellaisen käsityksen, että joustavien kierrosten lukumäärä vaikuttaa jousivoimaan.

 

No niinhän se menee, ja moneen kertaan tässäkin viestiketjussa todettu. Kierroksia kun vähennetään niin jousi lyhenee, mutta samalla jousi muuttuu jäykemmäksi.

 

Väännetäänkö rautalangasta?

Jos sen kierteen avaa eli siis vetää langan suoraksi ja laittaa vaakasuoraan toinen pää johonkin kiinni -> pidempi lanka taipuu saman painon alla alemmaksi kuin lyhyempi lanka.
Eikö?

Samalla tavalla se käyttäytyy, vaikka sen vetää kierteelle :lol:

 

Mieto edullinen alustan tiukennus:
Sattui kohdalle saman korimallin raskaamman moottoriversion paksummat jouset (vaihto etutolpat jousineen sis. iskarin). Jää tietysti ylös, rälläkkä lyhennys tasan 1-kierros. Seurauksena lähelle kevyemmän moottorimallin alkuperäinen korkeus. Iskarit vaihtuivat samalla tämän jäykemmän jousen mukaisina ja korin/etutolpan nykykorkeus vastaa iskarien ulosjoustoa.
Tuntuu hyvältä, onko laillinen jos k-setä hoksaa?

 

Eihän tuossa pitäisi olla mitään laitonta, kunhan jouset eivät "vapaana" ollessaan heilu, esim. nostettaessa auto ilmaan. Tuskin yhden kierroksen poistolla lyhenee liikaa.

Pykälä taisi mennä jotenkin niin, että jousia saa vaihtaa, lyhentää ja takoa...

 

Metrisellä tangolla, käyttäen samaa voimaa, vääntää kovemmin kuin 30senttisellä eli onko tuo edellä oleva nyt suoraan sitten verrannollinen kierteellä olevaan jouseen?

Vipuvarsi ja väliltyssuhde? Sinne oikaistun vieterin juureen kohdistunee ihan eri voima riippuen oikaistun vieterin pituudesta. Kai silläkin jotain merkitystä on?

Testataan vaikka; otetaan 30 sentin pätkä ja metrin pätkä rautaa. Laita sen metrin pätkän päähän kilon paino ja mittaa painuma.

Laita se kilo 30sentin pätkän päähän ja mittaa painuma.

Sitten jatka jollain joustamattomalla se 30sentin pätkä metriseksi ja laita puntti päähän. Miten kävi painumalle?

En minä näistä mitään ymmärrä mutta puhuttaessa jousen jäykkyydestä, lienee eri asioita muuttuuko jousen jäykkyys oikeasti (siis jousivakio) vai muuttuuko jousi jäykemmn tuntuiseksi lyhyemmän liikevaran vuoksi?

 

Nyt jotenkin tuntuu, että tässä menee puurot ja vellit sekaisin.... Ehkä asiaa selkeyttää, kun ajattelee että sitä tankoa kierretään kuten vääntösauvaa eikä väännetä kaarelle. Jousilangan kiertymisestähän kierrejousessakin on kysymys. Vipuvarsi ei taida varsinaisesti liittyä jousigeometriaan, tukivarsiin korkeintaan. :wink:

 

Otetaan äskeiseen liittyen esimerkki: Ota 30 sentin pätkä rautatankoa ja yritä kiertää sitä pituusakselin ympäri. Seuraavaksi kokeile kiertää samanpaksuista, mutta 30 metriä pitkää tankoa. Kumpi kiertyy helpommin?

 

Hyväksyttävät madalluskeinot, Aken muistio 3367/208/2003

EY- Tyyppihyväksyntävaatimuksen alaisen auton jousitus saadaan madaltaa automalliin tarkoitettuja madallusjousia tai madallussarjaa käyttäen. Tällöin on noudatettava auton tai madallusosien valmistajan taikka tutkimuslaitoksen antamia ohjeita.

Muun auton jousituksen saa madaltaa jousia säätämällä, takomalla tai vaihtamalla. Jouset saavat olla tarkoitettu myös muuhun automalliin. Alkuperäiset tai muuhun automalliin tarkoitetut kierrejouset saa tälläisessä autossa lyhentää. Epäasianmukaisesti katkaistut tai käytössä katkenneet jouset on hylättävä.

Vaihdettujen tai muutettujen kierrejousten tulee olla jousilautasiin sopivat. Jouset eivät saa akselisto kevennettynäkään päästä irtoamaan jousilautasista.

Kaikki jousimuutokset on muutoskatsastettava vuosimallista riippumatta. 1996 ja uudemmat tarvii siis tuvin todistuksen ja vanhemmat ei.

 

Eli rälläkkä on vain säätötyökalu ja sitä saa käyttää ihan säädöstenki puolesta 8)

Sellaisen vinkin sain että jos jousia muokkaa lämmittämällä niin ne olisi maalattava huolellisesti tämän jälkeen. Muuten niihin syntyy ruostuessaan jännityksiä jotka katkaisevat jousen. Eikä tarkoitettu että ne ruostuu katki.

 

Mitäs jos lyhentäis uunis, samal kun mamma leipoo vaikka omenapiirakan
Lisää lämmön 200C ja paistaa puristimissa olevia jousia pari tuntia, ja antaa hiljaa jäähtyä.
Ooppeli foorumis, pikaisen googletuksella, jotkuu sano et on ihan jossain alustan viritys kirjas näin neuvottu.

Onko jollain omakohtaista infoa.

 

Täytyy olla hiukan tehokkaampi uuni tosin 400 astetta se vaan oli mihin noi jouset lämmitetään ennen prässäystä.

Lasketaanko leivin uuni varsinaiseksi jousien säätötyökaluksi

ei varmaan kannata omenapiirakkaa paistaa samaanaikaan ettei mee jouset homeeseen.

 

Paitsi jos katsuri katsoo että rälläkällä tehty jousen lyhennys on epäasiainmukainen. Eli saako sitä rälläkällä katkaista vaiko jollain vesileikkurilla.

 

Tässä kohtaa puuttuu enää että myönnät itsellesi ymmärtäneesi asian. Toi joustaako metrin tanko enemmän kuin metrin tanko ei varsinaisesti enää liity esimerkkinä jousen katkaisuun vaan lisäämällä 30:een senttiin joustamatonta tankoa vipuvarreksi toimisi esimerkkinä pohdiskelussa vaikuttaako jos jousen siirtää akselin päältä esim puoleenväliin tukivartta.

 

Vedetääs tämä nyt sitten yhteen:

2 samanlaista jousta, toinen katkaistaan. Molemmat ovat yhtä jäykkiä suhteellisesti. Lyhyempi jousi on jäykempi absoluuttisesti, kun joustomatkakin on lyhyempi. ( vrt suoraksiveto-analogia )

Jousi jossa on suurempi halkaisija ja tangon paksuus sama, on löysempi kuin pienellä halkaisijalla varustettu jousi ( vrt suoraksiveto-analogia )

Jousi, jossa jousikierteen kulma on suurempi ja tangon paksuus sama, on jäykempi kuin loivalla kulmalla varustettu jousi ( vrt suoraksivetoanalogia )

Jouseen voidaan tehdä progressiota mm. seuraavilla tavoilla:

- Muuttamalla tangon paksuutta keskellä jousta
- Muuttamalla tangon kulmaa keskellä jousta
- muuttamalla kierteen halkaisijaa
- Käyttämällä tangoa, jonka kimmoisuus ei ole samanlainen koko matkalla

Leikatulla jousella saadaan pilattua ajo-ominasuudet esim seuraavasti:
- Joustomatka jää liian lyhyeksi, jousi pohjaa
- Ulosjoustomatka jää liian lyhyeksi, pyörä pomppii
- Jousi on liina jäykkä iskunvaimentimeen nähden, pyörä pomppii.

Liian lyhyt joustomatka tulee esille esim kaarteessa, jossa ulkomutkan puolella jousi pohjaa tai on painunut siten, että sisäkurvissa loppuu ulosjousto. Erityisen huono tilanne on jäykillä akseleilla. Myös erillisripustetut pyörät saadaan pomppimaan ja ulosjoustot loppumaan kallistuksenvaimentimien ja reaktiotankojen välittäessä voimia auton puolelta toiselle.

Hyväksytäänkö?

 

Osittain..
-Jos joustomatka jää lyhyeksi ja jousi pohjaa, ei syy ole jousen vaan sen ketä sen jousen on leikannut liian lyhyeksi tai käyttänyt aihiona liian löysää jousta.
-Kaikissa jäykemmissä jousissa ulosjoustomatka, samoin kuin sisäänjoustomatka lyhenee, oli leikattu tai leikkaamaton. Edelleenkään tolla ulosjoustolla en niin ihan hirveesti rummuttais, iskarit kun kuitenkin vaimentaa nimenomaan ulosjoustoa. Eli iskarin valinta vaikuttaa ulosjouston suhteen lopputulokseen kohtalaisen paljon.
-Jousi voi olla liian jäykkä myös renkaan kylkeen nähden ja aiheuttaa pomppimista. Ei edelleenkään liity jousen leikkaamiseen vaan jousen jäykkyyteen.

 

Kyllähän toi teoria jousen kierukan kulmasta toimii ainakin kun prässätään jousta kasaan. Jousesta tulee pehmeempi.

Se mitä tulee jousen pilaamiseen niin sama pätee siihen jos ostaa uudet jouset jotka ovat liian jäykät tai löysät.

Onko vanhoissa jenkeissä muuten paljonki tuollaisia progressiivisia jousia?

Aika surutta voi jousia pätkiä jos puhutaan perus jenkkilullasta. Se yks kierros jousesta ei tee auton olemattomiin ajo-ominaisuuksiiin käytännössä mitään muutosta.

Eri asia sitten kun ruvetaan vaikka vetten jousia pätkimään

Mulla on nyt Chevellestä laskettu alustaa 4" ja ainakaan tuollaisella polanteisella ja jäisellä tiellä ei mitään isompia eroja huomaa.
Tosin alla kesärenkaat eikä autossa kilpiä niin ei paljon viitti rajoja hakea.
BTW, vakioiskarit on edelleen toiminta-alueellaan.
Tosin taisi mulla olla vakiota korkeammat jouset.

 

Mulla jousia lyhennetty 1 1/4 kierrosta. Jousen pituuteen tuolla on vaikutusta vajaa 3".

Auton ajettavuus muuttui paljon paremmaksi ja edelleen joustaa asiallisesti. Toki alustasta tuli hieman jäykempi.

Jousi ei irtoa kupistaan ääriasennossa.

Eiköhän nuo pompottamiset ym. selviäisi katsastuksessa iskaritestissä, maininneet jousituksen/ iskareiden olevan kunnossa