kromaus

tietääkö kukaan onko suomessa laadukkaita kromaamoja joilta onnistuu myös pohjatyöt

 

EI OLE,KOSKA SUOMESSA KÄSITTÄÄKSENI EI PANNA KUPARIA ALLE.AINASKI ME OULULAISET LÄHETETÄÄN OSAT RAPAKON TAA KROMATTAVAKSI JOS HALUAA PRIIMAA.

 

Ei kai se kuparointi vältämätöntä ole jos pohjat saadaan muuten niin hyväksi että voidaan kromata suoraan... ja toisaalta kupari ja teräs voi aiheuttaa kalvaanisen parin

 

Tiedän Turussakin kaksi firmaa, jotka kuparoivat tarvittaessa kromattavia osia. Oman kokemukseni perusteella kuparointi on kesäkäytössä olevassa ajoneuvossa välttämätön ainakin sinkkipainevaluosissa, ei välttämätön muualla.

 

NO AINAKI KU KUUNTELEE KAVEREITA JOTKA TEKEE KORIHOMMIA TYÖKSEEN NIIN SANOO ETTÄ KUPAROINTI VARMISTAA KROMIN PYSYMISEN.TOIMII TAVALLAAN JOUSTO-OSANA TERÄKSEN JA KROMIN VÄLILLA

 

Kuparia tarvitaan sinkkipainevaluosissa "eristeenä" kun kikkare laitetaan kromausaltaan happoon ko. osa katoaa ilman kuparia. Teräksessä pidentää kromauksen ikää ja pohjien teossa auttaa samoin kuin hiontaväri maalauksessa

 

Oikeaoppinen kromaus sisältää kupari, nikkeli ja kromikerokset. Halpakromauksessa jätetään kupari pois. Jää siis yksi aikaa vievä työvaihe pois. Kupari voidaan ajatella eräänlaiseksi pohjamaaliksi.Pehmeänä materiaalina se on helppo kiillottaa jolloin lopullinen pinta on tasaisempi (lue kiiltävämpi).

Pohjatyöt on koko homman tärkein vaihe. Pinnoite kerrokset on niin ohuet, että kaikki pohjissa olevat naarmut näkyvät myös lopullisessa pinnassa.

Ja lopuksi, kuparin lisäksi myös nikkeli ja kromi ovat terästä tai sinkkivalua jalompia, joten ilman kupariakin syntyy korroosio pari ja pelti tai sinkkivalu syöpyy jos pinnoitteeseen tulee esim halkeama. Pellin tapauksessa kromipinta kuoriutuu levyinä irti ja sinkin tapauksessa tulee "ruusu" pisteitä.

Tapio

 

Voi voi pojat!!!! Ei kyllä kannata vastata jos ei tiedä koko asiasta yhtään mitään. Käykää hakemassa kirjastosta vaikka korroosioneston perusteet tai joku galvanotekniikan kirja ja LUKEKAA se!!!!!
Niin jatketaan sitten harjoituksia.

Turussa on ainakin yksi ihan hyvä kromaamo
http://www.niklaamorautio.fi/entisointi.html

 

Tuli mieleen jotta onkos kukaan kokeillut kuparoida tollasia järeempiä osia itse vaikka TIG vehkeillä onko se kupari jota saa lankana kelvollista kromin alle, saisin täytettyä noita suurimpia monttuja ja vaikka itsetehdyjen osien hitsaus-saumoja jne.... ???

:-o :-o :-o

 

TÄH? Nyt mie en oikeen hokaa??? ,tarkennatko

 

Onko tietoa että vieläkö Noormarkussa kromaillaan ? Oratel, Oratec tai joku semmoinen lastenvaunutehdas.

 

Aina välillä kuulee juttuja Virossa kromauttamisesta.
Onko kenelläkään tietoa/kokemusta?

 

Sekä täällä kaakossa Viipurin telakan kromaus mahdollisuudesta. Siittä en tiedä onko tuolla kukaan mitä käyttänyt, tai saanut tavaroitaan takasi. Meille tarjottiin n. 95 tuota mahdollisuutta, jäi silloin kokeilematta :sad: Tuon ajankohdan jälkeen siellä on ainkin ollu omistussuhteiden vaihtumista ym.

 

Se kuparointi ei sinänsä ole kun yks työvaihe lisää tossa kromauksessa, suuri töisimpiä ja siten hintaa tekeviä ovat kuitenkin ne pohjatyöt. Mä oon joskus kauan sitten ite hopeoinut jotain pikkuosia ihan akkulaturilla ja vanhalla luokkasormuksella, ja ihan hyvin onnistu Virossa tehdään laadukasta kromaustyötä, +3725143420, mutta halpaa se ei ole.

 

Tästä aiheesta on ollut vastikään juttua toisella aihealueella, en muista missä. Kupari on ainoa täysin tiivis kerros, ainoa joka eristää pinnoitettavan metallin sään armoilta. Nikkelikerroksessa, sillä noin 20 mikron paksuudella mitä yleensä käytetään, on aina pieniä huokosia ja säröjä, jotka näkyvät mikroskoopilla. Kromikerros on taas TODELLA OHUT, 0.5-5 mikroa, eikä eristä mitään. Se vaan ei hapetu samalla tavalla kuin nikkeli, ja säilyttää kiiltonsa. On myös nikkeliä kovempaa ja kestää mekaanista kulutusta paremmin.

 

Entäs messingin käyttö kromin alla. Joitain 50 vuotta vanhoja jenkkiosia hioessani pinnoitevapaiksi olen törmännyt kellertävään pinnoitteeseen kromin alla. Joku väitti sen olevan messinkiä. Aine on kovemman oloista kuin rauta ja kerros vaikuttaa aika paksulta, voisi olla paksumpi kuin tuo 20 mikroa. Onko jollain tietoa?

 

Ehkäpä nuo tuli jo luettua opiskeluaikana. Tämä kromaus homma tuntuu olevan perusharrastajille jonkinlainen mysteeri. Onhan se tietenkin ihme, että puskuri voi kiiltää eikä ruostu sateessa. Mutta kyse on kuitenkin puhtaasti sähkökemiasta kuten korroosiossakin. Rautahan voidaan suojata korroosiolta joko jalommalla tai epäjalommalla metallilla tai sitten eristää se ympäristöstä esim maalaamalla. Puskurin tapauksessa epäjalompi metalli (sinkki) näyttäisi aika typerälle. Samoin köyhänmiehen kromi (Horna maali). Jää siis jäljelle enää jalommalla metallilla pinnoittaminen. Näistä kromaus antaa puskureille kauniin kiillon. Vaihtoehtona olisi ruostumaton teräs, mutta näin puskureista olisi tullut aikoinaan kalliimpia. Nykyäänhän puskurit tehdään muovista, joten ne ei myöskään ruostu.

Raution niklaamo on kallis. Jenkeissä tekevät pohjatöineen puolta halvemmalla.

Tapio

 

Se kellertävä vois olla nikkeliä, kun tuolla messingillä ei mun ymmärtääkseni pysty elektrolyyttisesti pinnoittamaan ts. aine jolla pinnoitetaan täytyis olla puhdasta alkuainetta. korjatkaa jos olen väärässä

 

DeS:in kommentti tukee tuumailuani. Muuan asioista perillä oleva taho esitti tuon messinkiteorian. Itse en siihen oikeasti uskonut. Sen verran kovaa hiottavaa tuo keltainen materiaali on.

Tämä siis vahvistaa olettamukseni, että ainakaan Chevroletin, Packardin ja Henry J:n kiilto-osien valmistajat eivät osiaan juuri kuparoineet (tai messingoineet) ennen niklausta ja kromausta. Osa palikoista oli kestänyt yllättävänkin hyvin pinnoitteissaan yli viisikymmentä vuotta...

 

Eikä löytynyt Sotonkaan kromien alta kuparia kun palikat tuli elektrolyyttisestä krominpoistosta. kaverin '60 cadillacin puskureissa oli kupari alla. tuossa e-lyysi poistossakaan ei aivan kaikki vanha kromi ja nikkeli lähde ja nuo jämät sitten tarvii hioa pois tai uusi kromi kesii ko. kohdista irti