Kuinka laihalle uskaltaa?

Ajoin viime viikolla Poriin ja kulutus oli 8,9 litraa/100km. Tavallisesti Heraldit samalla koneella kuluttaa noin 6-7 litraa/100km (esim. Mobilistin mukaan). No mä säädin kaasaria laihemmalle ja paluumatka sujui 5,6:een litraan/100km, kun ajoi taloudellista nopeutta.

Uskaltaako moottoria pitää näin laihalla? Paluumatkalla lämpömittari näytti kylmän sään johdosta ALLE optimaalisen käyntilämpötilan. Varoittaako lämpömittari venttiilien ylikuumenemisesta vai aiheuttaako liian laiha seos pelkkien venttiilien kuumenemista ja pitää muun moottorin (+lämpöanturin) lämpötilan tavallisena?

 

Millä tavalla säädit kaasutinta laihemmalle? Heraldin kaasutin ei ole tuttu, mutta merkki siitä että kaasari antaa liian laihaa seosta ajokierroksilla on nykiminen. Jos haluat tietää seoksen suunnilleen, aja maantienopeutta parikymmentä kilsaa ja sammuta moottori sen jälkeen käyttämättä yhtään tyhjäkäyntiä. Jos sytytystulpat ovat hehkuvan valkoiset, on seos liian laihaa. Lämpömittarihan näyttää jäähdytysnesteen lämpöä.

 

Kiersin seosruuvin täysin kiinni ja sen jälkeen avasin sitä kolme kierrosta (kuten käsikirjassa neuvotaan). Sen jälkeen säädin tyhjäkäyntiruuvia (ruuvi toimii topparina niin, että kaasuläppä ei sulkeudu kokonaan) kunnes kone kävi "tasaista" tyhjäkäyntiä (vähän se silti vaeltelee, kun kaasuläppä on kulunut).

Ei se nykinyt kuin kylmänä eikä silloinkaan kun pisti aavistuksen ryyppyä. Lämmettyään ei nykinyt yhtään.

Siltikin olen huolissani, että kestääkö venttiilit. Auttaako venttiilinsuoja-aineet lämmön siirtymistä venttiileistä kanteen? (Itse käytän venttiilinsuoja-aineita ja jopa hieman runsaammalla annostuksella kuin pullon kyljessä lukee)

 

Jos seos on liian laihalla kulutus kasvaa, optimi kulutuksen suhteen on ilmakertoimella 1.1, eli kun kulutus on minimissä seos on kohdallaan, tosin jos muuttuvakurkuisesta säädetään osakuorma alue laihalle, seurauksena on että neula ei nouse koskaan täyskuorma asentoon jolloin täydellä kaasulla kone käy reilusti laihalla ja seurauksena pakoventtilien palaminen. Heraldissa taitaa olla muuttuvakurkkuinen Su joten 'seosruuvin' (=pääsuuttimen asema neulaan nähden) ruuvaus todella vaikuttaa seoksiin, tavallsessa kaasarissahan seosruuvi vaikuttaa ainoastaan tyhjäkäynti seokseen (ja vähä osakuorma-alueeseen).
Venttilien palaminen laihalla seoksella johtuu siitä että seos on vielä palamassa (laiha seos palaa huonosti) kun pako aukeaa jolloin liekit kuumentaa venttiililautasta, sitä ei kyllä lämpömittarista näe.

 

Ei. Siinä on yksi yksikurkkuinen ja muuttumaton Solex. Näitä kahdella SU:lla varustettuja koneita nähdään kyllä muissa Triumphin malleissa. Joissakin Heraldeissa (1.3 litraisissa) on muuttuvakurkkuinen Strombergi, mutta ei minulla (1,14 litrainen).

 

Eipä oo tullut vielä toistaseksi vastaan kaasaria jossa säädettäis ruuvilla muuta kun tyhjäkäynipiirin seoksia. Ei pitäis vaikuttaa kuluukseen tuon taivaallista.

 

Pakko mun nysväysteni oli käyntikierrosseoksiinkin vaikuttaa. Ei kulutus olisi muuten voinut pudota 9 litrasta 6:een. Ajotavallakaan ei ollut suurta eroa ja reitti oli täysin sama.

 

jos ajoit kierroksilla jotka on hyvin lähellä tyhjäkäyntiä niin silloin toki vaikuttaa. mutta seosruuvi ei kyllä vaikuta muuhun kuin tyhjäkäyntiin ja pikkasen sen yläpuolelle.

 

"Lähellä" on melko suhteellinen asia. Ei 2000-3000 kieppaa kai ole lähellä tyhjäkäyntiä (joka on jossakin 500-600 tietämillä). Ajoin tosin alamäet kytkin pohjassa gasoa säästääkseni, joten tyhjäkäyntiseokset saattoivat siten vaikuttaa hieman enemmän, mutta en siltikään uskoisi 3 litran/100km pudotukseen tyhjäkäyntiä säätämällä. Tyhjäkäyntikierroksetkin olivat samat. Seosta vaan oli laihennetty ja kaasuläpän toppariruuvia ruuvattu niin, että tyhjäkäynti pysyi lopulta samana. (Tottakai hyötysuhde siinä hieman parani, kun seos laiheni). Mutta 3 litraa, se on 'keleen paljon.

 

Tarkastin tulpat ja väri oli vaalean harmaa. Aavistus valkoista seassa pikkusina täplinä.

Jonkin topicin alla puhuttiinkin, että lyijyllisen aikakautena värin piti olla vaalean ruskea, mutta mikäs nyt se oikea väri mahtaisi olla... Täytyykö karstaa löytyä elektrodin päältä hieman vai onko OK, jos sitä ei löydy ollenkaan, kunhan koko elektrodi ei suorastaan hohda valkoisena?