Lämmöllä oikaisu

Mitenkä tämä lämpöjä-antamalla-oikaisu oikein käytännössä tapahtuu ja millä välineillä paras suorittaa?

 

Tämä on nyt sitten se juttu kun annetaan pillistä kuumat.

 

niin ja teinithän tumputtaa passua

 

Minäpä heitän pikaisesti,
vaihtoehtoja käytännössä kaksi, kaasu ja Mig+hiilipuikko.

Kaasulla annetaan reilun 10mm halk. "kuuma",väri approx kirsikanpunainen, tämän jälkeen hyvänmuotoisella vastimella + vasaralla kopataan pistettä jonka jälkeen jäähdytys vedellä.

Migillä suoritettava "sähköoikaisu" on huomattavasti helpompi, mutta vaatii Migiltä kuumaoikaisu mahdollisuuden.
Eli migin lankasuuttimeen/tilalle pistetään hiilipuikon pidin, langan syöttö nollille. puikko peltiin kiinni, namiska pohjaan ja kuljetus siitä mistä pellin pitäisi kutistua.

Näin siis karkeasti

 

Sen oppii harjoittelemalla.

1. Hae romikselta auton konepelti

2. Hakkaa siihen lommoja

3. Ala oikoa

Yleensä: vasaroitaessa ( oikeastaan jo ruttaantuessa ) pelti venyy. Tämä kompensoidaan "krymppäämällä", eli lämmitetään ja vettä päälle. Toinen tapa on hakata pienemmille lommoille sisäänpäin ja kitata. Aiheesta löytyy alan kirjakaupasta varmasti luettavaa. Myös kirjaston kautta löytyy metallialan peruskirjallisuutta.

Tekemällä oppii. Ja peltihommissa jos haluaa loistaa, ainoa vaihtoehto on tehdä, tehdä uudestaan ja uudestaan, vuodesta toiseen...

The Duke

P.S. itse jätän peltihommat ammattilaiselle

 

Yksinkertaisemmin se käy puikkokoneella. ei kun hiilipuikko pitimeen.
Parempi ratkaisu on pidin johon tulee kaksi hiilipuikkoa (toiseen virta ja toiseen maakaapeli), näiden välille syntyy jatkuva valokaari. Tällä on helpompi säädellä lämpötilaa pellissä ettei polta peltiä puhki.
Antaa sitten hitosti UV-säteilyä, jotta syytä suojautaua kokopeittävällä maskilla jahanskoilla jne. Laitetta myytiinkin joskus Kelarc-nimellä.

 

Joo, ajattelin, että harvempi hitsailee puikkokoneella auton koria <IMG SRC="/eyeball/images/smiles/icon_wink.gif">... ei kai....

Tuo kahden puikon systeemi on käytännössä hieman hankalahko.
Mig+hiilipuikko ei normaalisti ole herkkä polttamaan peltiä puhki, päinvastoin pidän sitä huomattavasti helpompana kuin kaasulla tehtävää oikaisua.
Kaasu on ehkä tehokkaampi, mutta haittana on edestakainen työkalujen vaihto (kuuma on aina vasaroitava jotta jälki olisi hyvä).

 

Kerrohan hiukka tarkemmin, minkäkokoisilla puikoilla, millä virralla?
Mä olen käyttänyt tota kelarcia 5-7 mm puikoilla noin 45-55 amppeeria. "Liekki" on sillä melkoisen tehokas, saa kivenkin sulamaan. Sillä voi lämmittää samaan tapaan kuin kaasulla.

PS. Kyllä niitä peltejäkin on joskus puikolla hitsailtu, parin millin puikolla.
Korjaan: 1,6 millisiä olivat, on vieläkin puolipakettia jäljellä.
Ja täytyyhän sitä nyt puikkokone olla järeempien rautojen liimaamiseen, vaikka sen voorttin lokasuojiin jokka onkin pataraudasta

<font size=-1>[ Tätä viestiä muokkasi: heh heh© 2002-06-05 21:28 ]</font>

<font size=-1>[ Tätä viestiä muokkasi: heh heh© 2002-06-06 09:06 ]</font>

 

Täytyy sanoa, että virrasta ei ole oikeastaan varmuutta. Olen ottanut välillä kaikki irti mitä tuosta Wanhuksesta saa (180 Kemppi).
Puikkona on nyt aikas järee eli 10 mm, 6 mm kuluu nopeammin ja ei ole yhtä te´hokas. 8mm olisi ehkä paras koko.

 

--

 

Kannattaa pitää maltti mielessä tossakin hommassa. Aina ei tarvitse antaa pillillä paistinpannukuumia ja vasarointi ei auta siihen kutistumissen vaan ulkonäköön kuten edellä olikin. Usein vaan annetaan hirmuset kuumat ja taotaan kuin viimeistä päivää. Pillillä kannattaa opetellessa antaa ihan pikkupisteen verran lämpöä ja katsoa mitä tapahtuu ja oliko kohtakaan oikea, niin ei tule ainakaan heti sutta. Kuumilla oikovat myös aika järeitäkin akseleita tai hyrdaulisylinterin varsia. Hydraulisylinterin varteen antavat venyneelle puolelle kuumia ja pikkuhiljaa oikenee. Lämpöä käytetään rielusti alle punarajan, joten lujuus ja muut ominaisuudet säilyvät.

 

Sen verran tarkennusta tuohon vasartamiseen, se on siinä mielessä välttämätöntä, että kuuman tehokkuus kasvaa.
Eli käytännössä pienemmällä kuumalla selviää.
Vasaroinnin tarkoitushan on tyssätä ainetta kun kuuman ympärillä oleva kylmä pelti estää lämmönsiirtymisen.
Vasaroinniksi riittää 4-5 kevyttä napautusta, eli ei todellakaan mitään hillitöntä takomista.