Liikaa tehostusta jarruissa?

Eli kuinkas tehostettu pitää olla tuommoisen 60-luvun Plymouthin jarru? Tuntuu ettei ole mitään tuntua kun tehostin on kytkettynä ja poljin painuu syvälle. Mitä autoa ole hieman tuossa kokeillut pienellä nopeudella ihan vähän vaan niin pysähtyy kyllä normaalisti. Mutta tuo ylitehostettu poljin kummastutti jo vuosia sitten kun tehostimen kytkin pois toiminnasta juurikin sen vuoksi. Sittemmin poljin meni pohjaan ilman tehostintakin, tais olla vika jarrupääsylinterissä kun oire korjaantui sen vaihtamalla. Nyt taas ihmetyttää semmoinenkin että ilman tehostinta poljin on tosi jäykkä (kuuluu asiaan) mutta se ei juurikaan painu. Eli ilmaamisongelmista on päästy eroon? Eli kuuluuko tuon tehostuksen olla niin älytön että se tekee helpoksi polkimen pohjaan painamisen jota muuten ei pohjaan jaksa polkaista? Alipaineletkussa on joku venttiili, liekö edes oikein päin...

 

Kyllähän noiden laitteiden poljin tekee melko pitkän liikkeen, etenkin jos on rummut joka nurkassa ja silloin varsinkin jos kengät ei ole pinnassa.
Eli jarrujen säätö, ja sitten kokeilemaan. Jos vielä menee poljin lattiaan, niin jarrujärjestelmässä saattaa olla vikaa .

 

Edessä on levyt ja takana isot rummut. Tuntuu vaan kummalta kun ilman tehostinta poljin ei juuri painu ja tuntuma on hyvä mutta tehostimen kera poljin painuu melkeinpä pohjaan ja silloin tuntuu että saattais hieman olla ilmaa vielä jossain. Ilmaus on suoritettu hiljattain ja uusi jarrupääsylinterikin ilmattiin ohjeiden mukaan mutta en sitten tiedä missä on vika ja onko sellaista ollenkaan. Saksalaisen käyttöautoni poljin on melkoisen jäykkä vaikka jarrut ovatkin tehostetut. Muista jenkeistä ei ole ajokokemusta.

 

mulla oli muistaaksee samanlainen tapaus furyssa aikoinaa, mut ilmaamalla se palautui normaaliksi, mut ilmaus tehtii hieman eritavalla eli jarru pohjaan ruuvi auki/kiinni, jarru pohjaan ruuvi auki/kiinni jne... eli ei tavallisesti pumppaamalla jarrua.

 

eikös noi 60 luvun plymarit ole aina tommosii ylitehostettuja, nenä tuulilasissa malleja?

 

Kyllähän noissa vanhoissa jenkeissä on ihan erilainen poljintuntuma verrattuna eurooppalaisiin; liike on pidempi ja voimaa tarvitaan vähempi. Kokeile köyhän miehen jarrutesterissä, eli tasaisella sorapinnalla tehdä lukkojarrutus tasaisella polkimen painalluksella. Jos joku pyörä selvästi muita jäljessä, niin sieltä voi löytyä vielä ilmaa. Siis jarruista.
Eihän toikaan konsti mikään pomminvarma diagnoosisysteemi ole, mutta vähän osviittaa saa.

 

Aina ei tahdo jaksaa polkea 60/70 lukujen taitteen plymarin jarruja lainkaan, jos ei ole moottori käynnissä ja tehostin toiminnassa. Pienikin liike isolla saappaalla tosin aiheuttaa jonkinlaisen jarrutuksen, jota rumpujen itsetehostus tehostaa, ainakin pienessä nopeudessa.

Mutta kuten sanottua, moottorin sammuminen 100km/h vauhdissa on mielenkiintoinen kokemus, ainakin jos ei ehdi jarruttaa ennen kuin alipaine karkasi. Poljintuntuma voi olla tosi hyvä, ja poljinkin jäykkä kuin saksanseisoja, mutta vauhti ei ihmeemmin hiljene.

 

Kehittäkääpäs hyvä selitys sille miksi jarrupoljin muuttuu jäykemmäksi tai se tyhjä liike kutistuu olemattomiin kun auto on käynnissä? Siis kun tehostin on poissa pelistä. Kun auto ei ole käynnissä poljin painuu hieman mutta heti kun lykkää käyntiin niin poljin ei painu yhtään jollei tosissaan polje.

 

Se venttiili on sen takia siinä alipaineletkussa kun auton sammuttaa niin sinnä jää alipaine tehostimeen ja tehostus toimii vielä 1-2 polkasua