Luotettavin auto, joka sinulla on ollut?

Joskus -90 luvun alkupuolella tuli normaaliin tyyliin haukuttua nuo Horisontit alimpaan helevettiin:"kaikilla saatanan säkättimillä ne ihmiset viittii ajella".
Meni ehkä vuos ja huomasin olevani "onnellinen"laapotin omistaja,sitä onnea kesti melkein 10 vuotta,tiettyjä ranskalaisten omituisuuksia kun oppi hyväksymään niin melko harmiton peli oli.
"Haikeana"siitä sitten tuli viimein luovuttua mutta exän tenavat hyppi tasajalakaa(ilmeisesti onnesta ) kun ilmoitin että laapotti lähtee talosta

 

Corolla 1.4 ecotronic vm-97, ruostesuojautin sen, eipä ole niitäkään huolia tulossa.. :wink:

 

1000 markan '87 Wartburg palveli uskollisesti n. 30tkm

Eikä '93 Mercury Sablekaan jättäny tielle kertaakaan.

Hmmm. Onko kaikkiewn muitten autojen kans ollu muka ränää?

No mulla oli tässä 2000-luvulla suht priima ja vähän ajettu '80 vastaava ja siitä laukes vesipumpun akseli reissun päällä, muuten kiva auto.

 

vw kupla 1965. kerrasta käyntiin 35 asteen pakkasessa, ainoa vika (ruosteen lisäksi) oli pitkien vaihtaja joka piti välillä käydä etupellin alta säätämässä. tuo auto seisoo mulla mökillä kuusen alla vieläkin kun en ajoissa raaskinut luopua.

nykyinen ODstä ostettu 89 sierrakin on toiminut jo vuosia ilman mitään vikaa, ainoastaan katsastukseen on tarvinnut pakoputki kerran vaihtaa uuteen ja yksi raidentangonpää. muuta vikaa autossa ei ole 4 vuoteen ollut, tosin kilsojakin on tullut vain 20000.

 

Erimieltä!! Odottelee tuossa pihalla uutta IAC-venttiiliä...
Ja vasta 350tkm ajettu 8)

 

Ite värkätty hybridi - isolohko impala 36:sen Nashin korilla... satatonnia kohta kihnutettu eikä vielä ole tielle jääty , aina on kotia saakka nilkutettu ,välillä tosin oli puukenkä jousituksena kun ilmapalje räjähti Euroopan turneelta tultaessa

 

Mun eka auto oli vm -81 Ford Fiesta jossa oli 1.0L pikkulohko. Huudatin sillä työmatkoja parin vuoden ajan n. 500km viikossa ja se kesti kuin auto ikään.
Kerran erehdyin katsomaan siitä rutiininomaisesti öljyt ja tikku ei enää edes kunnolla kastunut. Silti auto pelasi kuin kello ja palveli jokapäiväisenä käyttöautona sangen luotettavasti!

 

Toyota Corolla -89 SE 12 valve 1.3 kaasariversio.

Ostettiin ensin appiukolle 50 tkm ajettuna joskus 1993 ja kun appiukko luopui ajamisesta, niin kaara siirtyi meille mamman käyttöön joku 15 vuotta sitten. Nyttemmin poika on opetettu ajamaan sillä ja se on siirtynyt "kolmannen polven ajokiksi" kuitenkin samassa suvussa säilyen.

Ikinä ei ole Tojo tielle jättänyt (kilometrejä nyt n. 230 000) ja perushuollot on tehty itse ajallaan. Kulutus matka-ajossa hämmästyttävät 5.1 litraa satasella... Ainoastaan tyypilliset ruosteviat eli kotelon uloimmaiset takapäät ja takalokasuojan reunat sekä etulokarit teetättävät vuosittaisen "fixaushuollon". Jos nuokin paikat olisi älynnyt suojata paremmin ajoissa, niin pelihän olisi lähes ikuinen...

 

-88 Caprice sedan.
Ajoin sillä kesät talvet kuusi tai seitsemän vuotta, ja ainoat remontit taisi olla laturi ja valokatkaisija normaalien kuluvien osien lisäksi.
Ei jättänyt kertaakaan tielle, vaikka huollot oli mitä sattui.

Harmin paikka kun meni lunastukseen ketjukolarissa.

 

Auto ei koskaan jättänyt minua tielle, MINÄ jätin sen monta kertaa....

-Vanha vitsi..

 

Samanlaista tarinaa olen kuullut ko ikäluokan fiestasta. Itsellä ei kokemusta fiestasta.

Luotettavin auto on olut saab 900 vm 88. 200 000 km on tulut kelattua lisää mittariin, (josta yli puolet kaupunkiajoa) ilman murheita. Kaikki korjaus/huolto laskut 2-numeroisia. Tyypilisesti jotain alle kympin osaa vaihdettu, vaikka kilometrejä mittarissa jo yli 350 000. Palvelee edelleen uskollisesti 3-autona.

 

Luotettavin auto? Se, jonka vaihdan pois :-? .
Luotettavat autot ovat... tylsiä. Ei mitään rassattavaa. Vaihdetaan öljyjä, lisätään polttoainetta, ajetaan. Plää.

-85 W124 200D kuljetti muutamassa kuukaudessa liki 30 tkm ongelmitta. Tykkäsin kovasti. Oli ajettu 636 tkm kun möin pois.
Nykyinen -91 Saab 9000 2.0 on vienyt vuoden aikana liki 20 tkm ilman huolia. Kohta 367 tkm mittarissa.

Omakohtaisen kokemuksen kautta voisin siis epäluotettavasti yleistää, että vanhemmat, hyvin pidetyt premium-luokan kulkineet ovat luotettavia laitteita.

 

Tais mun luotettavin olla -98 Almera 1.6 ja heti toisena Chevy Alero -99. Almerassa ei ollut oikeestaan mitään ongelmia. Alerossa vähän. Paskin on ollu -06 2.0TDI Octavia. Se oli suoraan helvetistä. Tosin osa ongelmista on ollut merkkihuollon osaamattomuutta. Mutun mukaan mitä uudempi sen huonompi.

 

Monen mielestä seuraavat eivät ole Autoja, mutta kyllä niilläkin päästetään ajamaan teillä ja kaduilla

Carina II (ta-181?) vm.1989 liftback 1.6 16v kaasari (4-AG). korjataan Carina II (at-171) vm.1989 liftback 1.6 16v kaasari (4A-F). Kurmuutin ja kiusasin, mutta silti ei koskaan käynnistymättä jättänyt. Toki kaikkea pientä hajosi matkan myötä (joista useimpia en viitsinyt korjata), mutta mitään mikä ei olisi estänyt ajamista, ei luovuttanut omistukseni aikana. Ruostepeikko puraisi, mutta halvalla tuonkin sai hitsautettua leimakuntoon ja matka jatkui. Myin v.2006 mustalaisille 120 eurolla ja en tiedä, onko kaarina vieläkin elossa...

Opel Astra G vm.2002, 1.6 16v ecotec, nykyinen piili, paljon parjattu ja naurettu. Jakohihnan saa jumpata 60tkm välein, mutta muuten matka menee murheitta ja ei ole edes ruoste purassu.

Nämä tulivat reilun 10 vuoden ja ~kymmenen auton kokemuksella mieleen.

 

Varmaankin uutena ostettu Citroen Xsara ja ei ihan niin uutena ostettu Mitsu Tredia. Ovat olleet myös ylivoimaisesti pisimpään meillä viipyenet autot, 6 ja 7 v.

Nykyinen Audi on sitten toisesta äärilaidasta, mutta varmaan siitä tulee seuraavan omistajan luotettavin peli, kun kohta kaikki on läpikäyty 4 kk omistuksen aikana... Ostakaa poijes!

 

Ilmeisesti siis AT171 ja 4A-F? AT181 ja 4A-G viittaisi enempikin celicaan.

Mutta mutta omista autoista luotettavin, mitä tähän nyt laskee kun on ollut fiesta, lada, buick, buick, dodge, olds ja chevrolet, niin ja hilux. Jos nuo vaimon nimissä olevat kelpuutetaan (minähän ne olen ostanut) niin kyllä se tuo AT171 4A-F kaasarikoneella on muuten paitsi ruosteen osalta. Mitään oikeata remonttia hitsauksen lisäksi ei ole tarvinnut tehdä ja tielle ei ole jääty. Kerran oli lähellä mutta sekin oli käyttäjävika eikä auton vika, nimittäin bensasuodatin meni tukkoon. Silloinkin ajettiin kyllä kotiin mutta ei kovin kovaa.
1983 transitillakin tuli parisataatuhatta ajeltua ja minä en sillä jäänyt koskaan tielle. Vaihdelaatikkovikaisenakin se tuli vielä ajamalla kotiin, enää kolmosen rattaat rattaina, muut oli pyöreitä kiekkoja mutta tuli kotiin ajamalla.

Fiesta menee sen toisen otsikon alle.

Ei noissa muissakaan nyt haukkumista ole mutta niihin on jotain pientä joutunut tekemään eikä ihan moitteetta ole aina toimineet.

 

Juuri näin. Tosin aika paljon oletus perustuu myös tuttujen kokemuksiin. Minulla kun tuppaa autot olemaan yli 10V, niin ne ei kovin tiuhaan vaihdu, eikä omakohtaista kokemusta kerry kovin paljoa eri merkeistä ja malleista. Ehkä satun saamaan käsiin liian hyviä yksilöitä

 

Mulla on varmaan käynyt hyvää tuuria. Noita autoja on jonkin verran tässä ollut, noiden alla mainittujen lisäksi useita eurooppalaisia toimittamassa milloin mitäkin talviauton virkaa, mutta koskaan mua ei oo jättänyt yksikään mun autoista tien päälle. Oli keli mikä hyvänsä, niin aina on lähtenyt käyntiin ja vienyt perille saakka. Lucky me

 

Ensimmäinen auto joka minulla oli, on ollut myös luotettavin. Kyseessä oli Toyota Carina II, 1.6 litran koneella, vm. 1988. Ajelin sillä seitsemän vuotta, n. 100 000 km tuli sinä aikana mittariin. Myydessä mittarissa oli n. 450 000 km, eikä mitään suurempaa vikaa. Sen seitsemän vuoden aikana uusittiin ainoastaan kytkin ja jakohihna. Ja öljyt+suodatin 10 000 km välein.
Se auto toimi kuin junan vessa

Varsin luotettava oli myös ensimmäinen omistamani farmari Caprice, ajelin sillä vuoden ajan Helsinki-Kuopio väliä noin kerran kuussa, eikä mitään ongelmia. Paitsi yhdellä reissulla ruosteinen pakoputki katkesi ja jäi roikkumaan perässä

 

64 Valiant vuonna -85.