Meikäläisen LS moottori pohdintaa.

Ei noilla jousipaineilla ja noin matalilla kierroksilla ls motin venat viellä leiju. Nosto lienee luokkaa 0.6".
Tuossa on varmaa 100lbs marginaalia.

 

Niin oliko omakohtaista kokemusta?

Oli miten oli; ei siis ole ongelma, jos jossain 25 vuotta vanhassa virioppaassa niin sanotaan ja sen perusteella laskeskellaan kiihtyvyyksiä ja muita olennaisia parametreja.

Jokin tuntematon jenkkipaja nimeltä Katech ei moiseen tyydy, vaan kokeilee. Ihme juttu, mikseivät suoraan lue nettipalstoilta..

http://www.superchevy.com/how-to/1406-h ... st-valves/

Tuo ei toki ole sama mosa kuin LS3, mutta kuitenkin.

 

joo kyllä on ihan omakohtainen kokemus ja kun mietein noita jousivaihtoehtoja niin tuli asiaan perehdyttyä ja kirja jota lueskelen ei ole 25 vuotta vanha vaan kaksi vuotta (kusinko sun muroihin?).

Ajoin neljä kesää vakio jousilla (about 90/280lbs) ja lähes samalla nokalla kun Mikkon Camarossa. Limitteri 7000rpm ja siellä käytiin säännöllisesti. Ilmeisesti tuurilla ei mikään hajonnut.
Kaivelin ohjeita, kokemuksi ja täältäkin kyselin ja päädyin jousiin joiden paineet 120/330lbs ja näillä pitäis pystyy turvallisesti kierrättämään 7000rpm ilman pelkoa jousien riittämättömyydestä. Näissä uusissa jousissa ei pelkästään paine kasvanut vaan ne soveltuu myös 0.6" nostolle. Samalla vaihtu myös toisen tyyppiset neulalaakerit keinuvipuihin... varmuuden vuoksi.

Näihin verrattuna noi Lunatin jouset on vähintäänki riittävät.

Niin ja eikös LS7 kierrä 7000rpm, vakiona nosto melkein 0.6" ja hyvin pienet jousipaineet?

 

Ei toki, hyvä vaan että lähdemateriaali on uutta. Wanhat kirjat on wanhoja ja materiaalit sekä moottorit kehittyy vuosien varrella.

Kiertäähän se ja kuten tuossa Katechin jutussakin mainittiin, ei tuplajouset aina toimi, vaikka perinteisen logiikan mukaan pitäisi toimia.

Olen erästä tapausta seurannut läheltä eli omakohtaista kokemusta on säätämisen suhteen: nyt kokeillaan vaihtaa venakoneistoa, koska mikään muu ei auta. Moottorissa on tuplajouset ja kombinaatio juuri sellainen jota Katech ei suosittele. Vika ei kuitenkaan laskelmien mukaan pitäisi olla venajousissa; tiedä sitten onko laskelmien tekijällä ne wanhat opukset..

Onko MikkoV:n tapauksessa kyse venajousista, sitä en tiedä. Mutta en olisi myöskään sulkemassa niitä pois laskuista, varsinkuin kun rajoittajalla vieraillaan usein. Se millaisia harmonisia värähtelyjä saattaa tulla ei välttämättä käy ilmi kadulla ns. normivedoissa.

 

Jousethan oli uusien arvoissa. Ei toi ois mitenkään kestänyt nipussa neljää kesää jos ois kilkannut yhteen alusta asti.

Otin compin säädettävän jakopääsetin nyt, tutkaillaan välyksiä ja ajoitusta kun kannet tulee koneistamolta ja osat summitilta.

Keinujen laakeroinnissa oli tuntuva välys, tiedä sit millainen kuuluu olla mut tilasin kumminkin myös Compin trunion kitin keinuille varmuuden vuoksi, ja compin molytönärit.

 

No eipä se taida muuta tarvita, eli taisit löytää vian miksi venakoneisto sekoilee.

GM "takaa" vakiokeinujen toimivuuden 0.550 nostolle asti; sen jälkeen ollaan herran hallussa. Vilkaise keinuvivun päätä, siis sitä mikä on venttiiliä vasten. Jos pinta on kulunut "kärkeen" asti, kannattaa vaihtaa aftermarket-keinuihin, joissa on paree geometria.

 

Tartteepa tutkia...

Sitten pari juttua vielä, tässähän isku 3.622, poraus 4.065, vakio kanki 6.098

Aftermarket rojut järjestään eri kankipituudella. Kumpaan suuntaan tuo mieluiten pitäisi mennä. 6.125 taitaa olla paras tarjonta. No, nää jutut on muutenkin vähän hakusessa. Tarttee vähän opiskella.

Eli vieläkin mielessä että kasaanko vaan vielä vakiomännillä ja kansilla vai vaihtaako jytkympää tavaraa kellariin. Viimeistään ensi talvena mutta... Toisaalta saattais olla parempi nyt rajata pois nuo venttiilikoneisto ja polttoaineensyöttövaivat, ennekuin laittaa kallista särkyvää koneeseen.

B-painesäädin tulee nyt konehuoneeseen, ja paluulinja sieltä. Ja muistin väärin, oli an8 linja konehuoneeseen, josta 2x an6 tukeille. Tuo vanha linja jää nyt paluuksi, ja tuloksi an10 vähän paremmin mietittynä. Tiedä sit pitäiskö noi tukeille menevät päivittää vielä an kaseiksi

 

Tollaset, pako oikealla. Aika lähelle reunaa enee muttei "yli". Mutta pakokeinujen laakeroinnessa selvästi suurempi välys kuin imupuolella

Kaverilla ois PRW rullakeinut joutilaana, http://www.prw-usa.com/2908
Tiedä sit mikä tollaset ois.

Taas mennään aikataulujen ehdoilla. Saamari jenkkien ittepäisyyspäivä sotkee muutenkin mun koneenlaittokuvioita...

 

Ei taida sopia LS1-keinut LS3:een.

Sulla on "epäkesko"-keinut imupuolella. Johtuu siitä, että neliskanttinen imukanava on niin iso, että tönäriä on GM:n toimesta siirretty sivummalle ja samalla keinuvipu on "epäkesko". Tuo ei välttämättä ole oikea termi, mutta kuvistakin jo näkee tilanteen.

 

Älä vaan laita mitään prw-vippoja jotka painaa enemmän kuin orggikset = oireet pahenee.
Tossa unohtu ainakin yhdellä aiemmalla kommentoijalla että tää on nykyään ahdettu.
Se leijumisilmiöhän koskee vaan ahtokoneita.
Mun korjausresepti olis vaan trunnion kit + hinsonin rev kit.

 

Näkee näymmä joo pienen yhteensopimattomuus ongelman vipojen kanssa jos avaa silmät Pitää tutkailla vähän miten keinun pää asettuu ventiiliin nähden ja laittaa vaan toi trunion kitti jos ei näytä että menee "yli".

Noi rev-kitit, mä nään pari ongelmaa moisen kanssa. Nokan kuluminen? Ja jos korjataan leijumisongelmaa, tönärin paikaltaan pomppaaminen?

 

Rev-kittihän vaan pienentää venajousen hallittavaa koneiston massaa eli keventää nostajaa, mutta vain sen rungosta eli tönärin tippumisvaaraa ei ole. Ja se kitin jousi ei ole kuitenkaan niin vahva että nostajanrullan ja nokan välissä pintapaine kasvaisi liian isoksi. Ainakaan en ole kuullut että sitä ongelmaa tulisi. Oma kitti ei ole vielä ehtinyt omaan koneeseen, mutta se alkuperäinen setti meni erääseen mattamustaan luisumersuun jossa siis kyseinen patentti on koeponnistettu ihan suomen maankamaralla.

 

Laitetaan rev-kitti homma harkintaan.

PTVC vai mikä tuo männän ja venttiilin välys termilttään onkaan. Oli mikä oli niin tiukka on. 0.8mm pako pienimmillään.

Kampuran asteet..... Välys
-15tdc...............2,1mm
-10..................0,8mm
-5...................1,2mm
0....................1,5mm

Ja nokka:
Advertised Duration (Int/Exh): 277/288
Duration @ .050 (Int/Exh): 227/238
Gross Valve Lift (Int/Exh): .583"/.600"
LSA/ICL: 112/108

Osaakos joku mua viisaampi pähkäillä että mitä nokan aikaisemmalle ajoittaminen vaikuttaa välykseen. Imuventtiilillä oli jo runsas 2mm välystä.

Vai hyviä DIY konsteja venttiilikolojen ajamiseen mäntiin...

Sitten toinen juttu, mäntiä ja kankia tuossa katsellut lähitulevaisuuden varalle. Kotikontein (reikämitta / digitönäri) mittaillen sylinterit erittäin hyvin vielä mitoissaan.

Jos kunnon välineillä mitaten tulos sama, olisiko huono ajatus ekan ylikoon sijaan ottaa takomännät vakioporauksella ja vain hoonata sylinterit?

 

Noh, näköjään taas yön huuruisilla pikkutunneilla tähän kommentoin, vaikken näistä mitää tiedäkkään...

Tuli vain mieleen, että onko toi mäntä/venttiilivälys jollain laskurilla todettu, vai perinteisellä sinitarralla, jolla näkee mitä se oikeesti on?

Ja jos en ihan ulalla ole, ni takomännät tarvii isomman välyksen, eli hiukan kuluneet sylinterit voi saada hyviksi ihan hoonaamallakin. Eli jos käytössä on reikäkello ja mikrometri, niin miksei sitä hoonais itekkin himassa oikean kokoiseksi ruuvisäätösellä hoonilla.
Tämä oli sitten ihan mutua. kunhan ajattelin vain ääneen kirjoittamalla...

 

Toisesta pytystä muovailuvahalla, ja toisesta pytystä niin et laitoin löysät jouset venttileille ja heittokellolla mittaillen. Aste asteelta kohti yläkuolokohtaa ja painoin venttiilin mäntään kiinni ja katsoin matkan heittokellolta.

 

Mullakaan ei ole enempää kokemusta tosta hommasta kuin yhdestä koneesta,eli tosta fordin v6:sesta,en tiedä onko tohon letukan mottiin oleellisia eroja,mutta tossa on hydraulinostajat ja keinut ei ole säädettävät.

Nokka on mulla hieman miedompi,AD 269/275 lift .528/.536 ja lobe 112

Konetta kootessa tein ekana testin muovailuvahalla,ja tuskissani kirosin koska selkeesti pakovena otti mäntään kiinni.

Sitten sain ohjeet miten välys mitataan oikeaoppisesti ja välys olikin hyvinkin riittävä,omat mittaukset tein vain TDC kohdassa.

Yksi pro koneenrakentaja täältä turusta neuvoi 1,5mm olevan turvallinen välys.

Noilla ohjeilla tein mittaukset:

"Are you also sure that the valve was closing completely when doing the measurement? If the lifter was full of oil that means that the valve would have been hanging open and not closing all the way which will result in the valve going open much further than normal. This is an easy mistake to make, I have done this myself on accident in the past.

It is actually quite difficult to do a valve drop test with a hydraulic lifter on an SC engine because the rocker arms aren't adjustable. What you have to do is use the special light spring of course and then you have to shim up the rocker arm until there is no preload on the lifter and then watch carefully to make sure the lifter is not collapsing any. I do this with no clay in the cylinder, that way you can just put a dial indicator on the valve retainer and check clearance by rocking the valve by hand (since the spring is very light). Then you can see what your clearance is that way. "

Jouduin myös pähkäilemään samaa takomäntä/poraus juttua,tohon ei saa takoja hyllystä kuin ylikokoina,sylinterit oli hyvässä kuosissa,niin päätin olla porauttamatta koska maksaa sekin,sekä ainahan se heikentää rakennetta varsinkin ahdettuna.

Stanukokoiset takomännät tilasin mittatilauksena wisecolta,lohkosta oli jouduttu plaanaamaan 0,18mm joka tietysti otettiin huomioon mäntiä tehdessä,kuten myös rutun nosto kasista ysiin,custom mäntien toimitusaika oli 4-6 viikkoa.

Loppupeleissä sain lähes samalla rahalla paljon paremmat männät kuin ne ylikokona myytävät halpis takot.

Viisaammat ja kokeneemmat jatkakoon...

 

Nokka aikaisemmalle niin pakoventtiili sulkeutuu aikaisemmin ja välys mäntään kasvaa, mutta samaan aikaan imu aukeaa myös aikaisemmin ja välys siellä pienenee.
Mutta jos tarkoitit että kuinka paljon aste vaikuttaa niin on varmaan vaan mitattava.

Vois olla viisainta tehdä venttiilikoloja hieman suuremmaksi, itse olen tehnyt jopa kanavanporttaus-välineillä. Milli koloa lisää on aika helppo juttu.

 

Voihan noista sun mittauksista tietysti laskeskella että kun venttiili/mäntä välys on pienenemässä niin viimeisellä 5 asteella ennen tiukinta kohtaa se pinenee 0.26mm/aste ja kun se alkaa kasvaa niin vain 0.07mm/aste keskimäärin kun mennään ykk:n asti.
Eipä siis kannata ajoituksella alkaa tuota säätämään.

 

Ite oon muutaman koneen koekasannu ilman kansipahveja, jos mahtuu sillai pyörii ympäri niin mahtuu pahvien kanssakin.

Toinen sit toi et aivan löysät jouset venttiilijousiin ja sormin koittaa painella et paljonko on tilaa

 

Tein parin millit kolot mäntiin pakoventtiileille.

Venttiilijousia olisi voinut tosiaan shimmailla vähän jäykemmiksi, mutta shimmiprikat hiukan hakusessa. Max. ulkohalkaisija 32mm, sisähalkaisija 13 tai 17mm riippuen tuleeko jousen alle vai kannen ja jousen alapään ohjuriprikan väliin. Millinen ois bueno...