Mopsin Slant-6 vinkit

On etuoikeus saada asua työkaluliike Bilteman läheisyydessä. Oiskohan se ollut 28mm lenkkiavain, jonka hain juuri tuohon merkkivalon painekytkimeen työkaluksi. Joku kampe kuitenkin ja halvalla. Millään pihdeillä siihen ei a-kopassa päässyt käsiksi riittävällä voimalla.

 

Jatketaan vielä sen öljynpaineanturin irroituksesta. Bilteman 1" putkipihdit ei irroita, luistaa. Bahcon 60-lukuisella "jakoavaimella" (siirtoleuka-avain) ei saa otetta. On entiset tieteenharjoittajat ja minä pyöristäneet anturia. Syysheikistä etsin 28 mm kiintoavainta, ehkä pitää mennä Biltemaan.

Mutta millä keinolla tuollaisen anturin oikeasti saa irti? Ilman että se ehjä ja hieno öljypumpun runko hajoaa. Ajon jälkeen kylmäsparya anturiin? Vai takaako tuo suuremmat vauriot?

Nyt kun sain paineanturin juttelemaan painemittarin viisarin kanssa ja paineet on hyvät, ois kiva vaihtaa se öljyvaloanturi, se kun öljyää sitä koneen oikeaa takakylkeä...

 

Slantin käynnistyspohdintaa: Lyhyemmän tauon jälkeen, eli alle vuorokauden, slanttivani käynnistyy kuin efi. Riittää, kun avainta näyttää niin jo käy. Mutta parin kolmen päivän ajamattomuus aiheuttaa pitkällisen starttausyrityksen (ainakin se siltä tuntuu). Viimeksi vasta neljännellä ja ankaralla kaasun polkemisella lähti.

Onko starttausmetodissa jotain vikaa? En ollut "aktivoinut" ryyppyä polkaisemalla ennen avaimen vääntämistä, joten ryyppy lähtee sitten mukaan myöhemmin. Lopetin tuon ryypyn aktivoinnin viime pääsiäisenä.

Päättelen bensan valuvan takaisin tankkiin ja sahaustarpeen johtuvan siitä, että tarvii saada bensaa. Siis laitanko jonkun ylimääräisen takaiskuventtiilin bensapumpun jälkeen vai onko bensapumppu menossa? Bensapumppu näyttää aika tuoreelta, se on se mekaaninen koneen oikeassa kyljessä.

 

Epäilen että näin ei käy. Vaatisi letkun kohokammion pohjalta tankkiin jotta "lappo" tyhjentää kukkumalaattorin.

 

Hyvä. Tuo teoria on eliminoitu, keskitytään siihen ratin ja penkin väliseen tekijään jatkossa. raportoin menestyksestä.

 

Mulla oli Aspenissa aikanaan samaa ilmiötä havaittavissa, sitten kun sen tiesi niin käynnistyi hyvin kun pumppas kaasua kymmenen kertaa ja sitten vasta käänsi avaimesta.

Jos ei ekalla lähtenyt niin pumppas lisää samalla kun starttas niin aika hyvin lähti käyntiin.

 

Tuo kymmenen kertaa on hyvä. Koska omaan liian pitkän konttoritaustan, olen polkenut vain kolme kertaa.

 

Meneeköhän teillä niissä aataminaikuisissa kaasaripeleissänne se huikkaläppä ihan kiinni saakka? Silloin kun mulla oli supersixsetuppi ja siihen tuli tommosta kaasunlirputustarvetta, niin ryypymekanismi oli jotenkin repsahtanut. Oitis kun kokosin sen oikein, lähti taas kuin palmun alta.

Kaasari haihtuu tyhjäksi jollakin aikavälillä ja sitähän pitää startilla jonkun aikaa kihnuttaa, ennen kuin on tarpeeksi paljon bensaa starttia varten.

 

Jännä ilmiö tuo on joo...

Mä veikkaisin sen syyksi sitä että
esim. viikon seisomisen aikana kaasarin
bensanpinta laskee snadisti, jolloin starttaus
ilman lirputusta ei saa aikaiseksi vetää kohokammiosta
ilman virtauksen mukaan tarpeeksi bensaa.

Mutta koska pumppaaminen kuitenkin ennen avaimesta
kääntöä auttaa selkeästi, niin kaasarissa on oltava
bensaa jonkin verran, eli ei ole tyhjä.

Ja tosiaan jos ajelee joka päivä, niin kyseistä
starttausongelmaa ei ole.

 

Tänä aamuna taas starttasin slanttivanin kuin ooppelin: Ensin avaimesta, startin pyöritystä pari sekuntia sitten muutama voimapolkaisu ja jo käy. Vaati vaan miehekkäämmät otteet.

Se ryyppyläppä toimii mun Carter BBD:ssa oikein. Kaasuttimen remppasi mies, joka osaa ja hyvällä korjaussarjalla.

Jos ryypyttää oikeapoppisesti, siis polkaisu ennen starttia, seurauksena on savuunverhoutumisharjoitus. Joten olen jättänyt sen ryypytyksen sitten oikeille talvikeleille.

 

Vanhat vehkeet on yksilöitä. Rakennussarjat eniten.

 

Tuo on niin totta. Tämä mun "käynnistysproblematiikka" on lähinnä hypistelyä. Enemmän pitäisi ihmetellä, miten hyvä ja luotettava tuollainen auto voi olla, jossa on ilmeisesti "survival-engine-swap", saastemoottori ilman ainuttakaan saastelaitetta, säädetty korvakuulolta kotipihassa ja seokset katsastuksessa. Silti käynnistyy, kiihtyy ja kulkee siinä missä päästökorrektit ja järkevät nykyautot.

 

Koita säätää choke pull offia niin että raottaa hiukan enempi ryyppyläppää.
http://www.slantsix.org/articles/supersix/bbd-adjust.jpg

 

Joo, pitää mitata se rako. Nuo kuvat mulla on vieläkin iltalukemisena. Hyvä tässä prosessissa on se, että 13 efivuoden jälkeen opettelee taas kaasutinmoottorin syvimmän olemuksen.

Kaasutinvehkeet olisi kyllä ratkaisu kaupunkien päästöongelmiin. Nyt kun kaikki väkisinautoilijatkin on oppineet efimukavuuteen, ne kaasariautot jäis aamuisin talliin, katokseen ja kadunvarteen, kun sinkkusannakaarinat ja konttoreiden jyräjoret ei saisi Holleyta, Webereita, Cartereita, Mikuneja ymym. lainkaan käyntiin.

Silloin 80-luvulla Fiat tai Toyota jäi esim. kovalla pakkasella Jyväskylässä kotipihaan, ei mitään järkeä ajella kilometri sinnetänne ryyppy täysillä. Jos 30 asteen pakkasella väänsi auton käyntiin, työmatka kolminkertaistui, jotta sai rivinelosen lämpimäksi. Sori muinaismuistelo-OT.

 

En mä päässyt noin helpolla mun autoni kanssa. Oli mimmoinen viritys/viritysaste tahansa, auton piti lähteä avaimesta ja käydä tyhjää luotettavasti rouvan ajoissa. Parikin avustinta tuli kehiteltyä auvoisan yhteiselon jatkumiseksi taloudessa.

Värkki 1 oli tyhjäkäynnin "pelastaja". Konehuoneesta ilmansa imevä kiinankromiputsari kera Holleyn ja Edelin sarjan tuppasi jäätymään ja sehän sotki tyhjäkäynnin. Virranjakajan alipainekellosta, kuristimesta, letkusta, pöytälampun vieteristä yms rakennettu vekotin toimi niin, että kun alipaine laski (moottori rupeaa sammumaan), niin alipainekello työnsi kaasuvipua "vajaan millin" ja käynti jatkui. Ei kauhean tasaisesti, muttei se sammunutkaan.

Värkki 2 oli automaattiryypyn ja manuaalin risteytys. Irroitin imusarjassa sijainneen bimetallijousella toimivan ryypyn mekanismin kiinteän pään, tein tilalle kääntyvän akselin ja siihen vivun ja vaijerin. Omissa ajoissani vetelin vaijerista ryypyttimen pois pikaisesti mut rouvan ajellessa nuppi pohjassa automaattiryyppy suoritti pitkän sekvenssin. Ja toimi sammumatta.

Ah sitä päivää kun talouteen tuli yhtä useampi auto ja viritykset sai pistää romukoppaan.

Tommosta offtopikkia.

 

Nyt on opittu käynnistämään slantti ja öljynpaineanturin "öljyvuoto" näyttää olevan marginaalinen ongelma (sain sen töpselin paremmin anturiin kiinni, auttoi?!?).

Ajattelin ryhtyä koneen takapään öljyvuodon hillitsemiseen. Siis kampiakselin takatiivisteen ja öljypohjan tiivisteiden vaihtoon. Onko noiden vaihdossa jotain, mikä saa merkonomin tikityksen auton alla voimistumaan naapuria häiritseväksi metelöinniksi?

Amerikassa vaikuttaa olevan aika straight forward-juttu:

http://www.slantsix.org/articles/gasket-sealing/oil-pan-seal.htm

SlantSixForumin suomalaisvahvistus 1967 Dart tiivistää homman seuraavasti:

I changed my pan gasket too. No car lift or pit, just lying on the floor. You can do it, but it is not fun.

http://www.slantsix.org/forum/viewtopic.php?p=242175..

Lähinnä askarruttaa, tarviiko vanissa nostaa konetta, jotta öljypohja tulee pois. Sitten jää maapohjakatoksessa homma tekemättä. Entä Haynesissa mainittu oil pickupin (imusihti?) irroitus ja puhdistus; onko järkeä irroittaa tuota vekotinta?

 

ihan turhaan vaihat vuotavat kohta kuitenkin uuvestaan

 

Sattuisko sulla löytymään 1 kurkkusta ehjää kaasaria slänttiin

 

Niinhän tuossa saattaa käydä. Tämä on sitä harrastusta harrastuksen vuoksi.

Mietityttää se imusihdin sijainti. Poikani (joka osaa nää hommat ja on ollut korjaamolla töissä) kanssa pelotteli siitä imusihdistä; jossei se öljypohja tulekaan pois. Siinä sitten seisotat hienoa autoa kunnes keksit, millä tiivistät.

Tuohon kaasarikyselyyn: slanttiin on sovellettu esim. Toyota Corollan kaasaria.

 

eipä oo nurkkiin jääny kun yks rikkinäinen tai no toimii se mut kulutus oli sillä kaasarilla 30l/100km