Museorekisteröinti

Museorekisteröinnit huolestuttavat! Kuinka käy vuosien -80 ja jälkeen
valmistettujen ajoneuvojen museoinnin?Niitä taidetaan viedä paaliin
pikkuhiljaa pois silmistä, kenenkään jäävän niitä kaipaamaan?Oliko näin,että viimevuoden museoinnit oli laskussa?Varmaankin,ja syy tähän tiedetään.Nostettiinko 25v. rimaa liian kokealle?Siinä pelossa,että museointi karkaa käsistä?No varmaan näin taantuman aikana nämä
museointi aikeet jäävät vähemmälle,jollei nyt auto tai muu ns. laite ole
ihan loppusuoralla valmistumistaan.Mitä mieltä olette mobiilikansa pitäisikö
rajaa viilata alaspäin?

 

Valitettavan vähän näkee hienossa alkuperäiskunnossa olevia 25 vuotta vanhoja autoja. Kyllähän autokanta lisääntyi voimakkaasti 80-luvun alussa ja ei 30 vuoden ikäraja aivan perusteeton ole. Jos vanha malli olisi, niin tänä vuonna museorekisteröitävistä 1983 käyttöönotetuista autoista kohtalainen osa olisi jokapäiväisessä ajossa.

Saa nähdä, tullaanko valvontaa parantamaan tulevaisuudessa vai nostetaanko ikää entisestäään. Toivottavasti ei ainakaan jälkimmäistä.

 

Empä tiedä ymmärsinkö oikein mutta olen itse museokatsastamassa vuoden 1979 autoa vasta tämän vuoden lopussa, silloin kuin se minun mielesta on mahdollista? Mitäs tämä 1983 käyttöönotto jupatus oikeen on?

 

Tarkemmin lukien ja ajatellen taisi olla kyse tuosta vanhasta 25v säännöstä.

 

Ikärajan nosto tuli hieman iltajunassa, olisi pitänyt nostaa jo kymmenen vuotta sitten. Nyt on se tilanne, että ikäkysymys tulee esille turhan pian uudelleen. Syy ikärajan nostoon on yksinkertainen, nykyiset "käyttöajoneuvot" ovat yhä enemmän museokelpoisia, vain ikä voi rajoittaa.
Noita 80-luvun ajokkeja on pilvin pimein odottamassa museoikää. Siis kyllä se pelko on oikea, että museointi karkaa käsistä.
Jos nyt museokatsastukset ovat alamaissa, niin 82-valmistetut vetää jälleen museoinnit rajuun nousuun.
Siis vanhat ajoneuvot eivät ole se ongelma, vaan "uudet". Toivoa vain sopii, että rajoitukset ovat vain ja ainoastaan ns. uusilla ajoneuvoilla ja vanhat, siis 70-, 60-, 50-luku ja vanhemmat saavat museostatuksen entiseen malliin.

 

Jonkinverran eri museoautoihin törmänneenä sanoisin ettei 30 vuoden ikäraja ainakaan liian tiukka ole, toisaalta ikäraja nostamisen sijaan voitaasiin ehkä nostaa vaatimustasoa auton kunnon suhteen.
Nykyään tuntuu kelpaavan ainakin alustan, maalauksen, moottoritilan ja jossain määrin sisustankin osalta "käyttökunnossa" olevat autot.

Täähän on taas näitä ikuisuus kysymyksiä joista aina riidellään kun jotkut mallit kelpaa joillekin tarkastajille melkeen löytökunnossa ja toisille ei millään. Täälläkin on ollu paljon juttua museoautojen väärinkäytöstä jota monet pitää pelkkänä kateellisten ja vainoharhasten puheina, mutta kyllä niissä jotain perääkin on...

 

Niin. tämä on tätä ikusuusaihetta josta keskustelu ei lopu millään.

Tosiasia on kuitenkin jos vertaa nykyautoa 20 vuotta vanhaan. niin ero on melkoinen. jos taas vertaa 20 vuotta vanhaa autoa 40 vuotta vanhaan niin tekniset erot ovat aika vähäiset. lähinnä muotoilussa.
Siinämielessä jo 80 ja 90 luvun autot ovat museokamaa. Sitä vaan ei Suomessa ole helppo tajuta koska täällä ajetaan yleisesti euroopan vanhimilla rotteloilla.

Täydellinen entisöintihän tuhoaa tavallaan auton historian. Jos löytyy alkuperäiskuntoinen 30-luvun hyvin säilynyt yksilö, niin nykykäsityksen mukaan, sitä ei missään nimessä pitäsi entisöidä vaan konservoida.
Siis kunnostaa ja fixata mutta ei tehdä siitä uuden veroista (kuin se tahtaalta on tullut) vaan jättää se ajan tuoma patina.
No mites sitten tätä sovellat 80-lukuiseen esimerkiksi 123 Meseen kun se sitten näyttää siinä kuluneessa ulkoasussaan peltoautolta tms vastenmieliseltä ei niin museoautolta.
Tästä nämä tarkastajienkin näkemyserot johtuvat. Mikä toisessa autossa on patinaa ja historiaa, on se toisessa autossa virhe.
Rajaa on vaikea vetää. 70-luvulla tehty katon choppaus on osa historiaa mutta... :-?

 

Yksi ratkaisu helpottamaan museorekisteriin pyrkivien autojen lukumäärää olisi se toinen ikuisuuskysymys eli oma luokka harrasteajoneuvoille, joka täyttäisi kuilun museoautojen ja käyttöautojen välissä.

Silloin museoautojen vaatimukset voitaisiin pitää tiukkoina ja museorekisterissä olisivat ne todelliset museoautot - sitten nämä selkeästi harrastekäytössä olevat mutta ei kaikkien museovaatimusten mukaiset ajokit voisivat olla harrasteajoneuvorekisterissä ja museorekisteriin ei olisi tarvetta pyrkiä.

Mutta joo, tämähän on ikuisuuskysymys josta on keskusteltu OD:llakin foorumin perustamisesta lähtien. Tän hetken tilanne lienee se, että lainsäätäjillä ja viranomaisilla ei ole mitään harrasteajoneuvoluokkaa vastaan vaan pikemminkin se olisi tervetullut uudistus - JOS vain harrastajat olisivat yhtenäisessä rintamassa ja lainsäädäntöportaalla olisi neuvottelutaho, jonka kanssa harrasteajoneuvon määritelmää voitaisiin hioa. Nythän tilanne on se, että harrasteautopuoli on hajaantunut ja jokaisella ryhmällä ja ryhmien sisälläkin on omat erilaiset näkemyksensä harrasteautosta ja sen tietää ettei tällä menolla päästä neuvottelemaan asiasta kovinkaan tuloksellisesti.

 

Pari pointtia tähän keskustelun jatkoksi.

Ensinnäkin tuosta ikärajasta ja tuosta pelosta superpihien omistajien museoajoneuvojen väärinkäytöstä työmatkarasseina: katsokaapa ihan käsi sydämellä arkiliikennettä, montako 80-luvun puolivälin autoa sieltä erottuu? Pari Mersua, pari GM-piilofarmia ja vania, ja siinä se. Ja moniko näistä on museorekisteriin kelpaavassa kunnossa? Enpä ainakaan minä muista ihan äkkiä moiseen törmänneeni, puhumattakaan vaikka sen kuntoisista 80-luvun Corolloista, Kadeteista, Sierroista tms. "perusautoista".

Käytettyjen autojen tuonnin vapauttaminen on muuttanut radikaalisti suomalaista katukuvaa: ennen DX-Corolloilla yms. muilla (ilmeisesti tässäkin keskustelussa potentiaalisilla museoautojen inflatoitumista uhkaavilla) ritsoilla ajaneet lippilakkipojat ovat vaihtaneet ne n. 10 vuotta vanhoihin 325 Bemareihin yms. kalustoon. Eli vaikka automaahantuojien yms. etujärjestöjen mukaan yksityisestä Saksan tuonnista ei ole seurannut mitään hyvää, sen vaikutus katukuvassa (ja vaikka katalysaattorin ja airbagit omaavien autojen lukumäärässä) on todella merkittävä - ja käyttöautojen osalta nimenomaan positiiviseen suuntaan.

Toinen pointtini koskee tätä museoajoneuvon määritelmää. Pari Saksassa viettyä vuotta pisti minut toteamaan, että yritämme olla myös museoajoneuvojen suhteen paavillisempia kuin paavi itse. Vaikka myös Saksassa museoajoneuvoon (tai tarkasti ottaen historialliseen ajoneuvoon, kilvissä viimeisenä koodina H; toinen vaihtoehto ovat ns. 07-keräilijäkilvet) liittyy selkeitä etuja mm. vuosittaisen käyttömaksun suuruudessa ja kaupunkien keskustassa saastuttavalla autolla liikennöimisen kieltävien rajoitusten suhteen, eivät H-kilvelliset autot ole suinkaan pelkästään 30-luvun Horcheja tai Mersun omalla pajalla ensisöityjä 540K tai lokisiipi-Mersuja. Vaikka näitäkin toki on vaikkapa Stuttgartin messuilla käsittämättömän paljon, kadun varressa bongasin päivittäin esim. suomalaisella museoajoneuvoskaalla liian kulahtaneet 60-luvun kuplan ja 70-luvun puolivälin SL-Mersun. Näistä jälkimmäisessä oli vieläpä - herra varjele - vuoden ympäri vanhat kitkarenkaat alla. Työmatkaliikenteessä oli myöskin mahdollista bongata vuoden ympäri (em. autojen lisäksi) vaikkapa 70-luvun Porscheja, Mersuja, tai Jensen Interceptor, ja kaikki toki H-kilpisinä ja useimmiten silmämääräisesti tarkasteltuna hienossa mutta ei uutta paremmassa kunnossa.

Mutta ei tässä suomalaisittain katsottuna epäilyttävässä kunnon ja käytön leväperäisyydessä vielä mitään: Saksassa on H-kilvissä myös muutettuja autoja. Esimerkiksi Oldtimer Praxisissa 2/2009 on esitelty Chopattu lättäpää-V8:lla varustettu A-Ford Coupe, joka jutun mukaan sai katsastusmieheltä (ainakin Baijerissa 07-kilvet saadakseen auton tulee läpäistä katsastusmiehen tarkastus auton soveltuvuudesta ko. kilpiin) oldtimer-passiinsa merkinnän "vanha kilpa-auto". Ja auto oli todellakin juuri tehty rodiksi. Tuo old school -henkinen rodi ei todellakaan ollut ainoa jonka bongasin - esimerkiksi viime kesänä Hockenheimin Top Fuel kisojen varikkoalueella oli useampikin H-kilpinen rodi, jopa Chevyn pikkulohkolla ja erillisellä eturipustuksella.

Eli summa summarun: minusta vaikuttaa että suomalaisilla on näiden museoautojen(kin) osalta pipo aivan liian kireällä päässä. Jos ja kun museoajoneuvojen säännöksissä tapahtuisi EU:n myötä jonkinmoista yhdentymistä, se tuskin vaikuttaisi ainakaan suomalaisten harrastajien tilallennetta heikentävästi. Ruotsalaisten osalta näin voisi ollakin, siellähän on ymmärtääkseni kaikki yli 30-vuotiaat autot vapautettu vuosittaisista käyttömaksuista ilman käytön rajoituksia. Tätä kannattaisi Suomessakin harrastajien tavoitella, tämän loputtoman suomettuneisuuden ajat mieleen tuovan kyyristelyn ja pilkunviilauksen sijaan.

 

Erittäin hyvin sanottu.

Työni puolesta tulee seurattua suomalaisten autokantaa hyvinkin tarkasti ja kyllä ne 80-luvun loppupuolen autotkin on jo hyvää vauhtia häviämässä katukuvasta, jopa se ennen edellistä lamaa myyty Suomen yleisin uusi auto, (siis nyt 20 vuotias) Toyota Corolla on parissa viime vuodessa vähentynyt aivan räjähdysmäisesti.

Nyt olisi varmaan ne viimeiset hetket kerätä talteen museointia varten se punainen Corolla, joka kuitenkin edustaa suomalaista autoilua "parhaimmillaan".

Muutenkin tämä museo touhu Suomessa on sitä, että säästetään jotakin super-harvinaista tulevien polvien hämmästeltäväksi, vaikka oikeasti pitäisi yrittää tallentaa se tavallisen ihmisen elämää kuvaava tavara.

 

Jopas on melkoista puppua... Vai että 80-luvun museokuntoisia autoja pilvin pimein? Ja museointi karkaa käsistä...

 

Niin onhan ajatus sinällään kaukaa haettu että museokuntoisia autoja olisi pilvin pimein, mutta kyllä tämä kai oli oikeastikin yksi syy, joka johti ikärajan nostoon eli sikäli GMies oli oikeassa.

SA-HK:n piirissä pelättiin sitä, että kun 80-luvun autot ovat kuitenkin ajo-ominaisuuksiltaan kohtalaisen mukavia niin yhä useampi pyrkisi museorekisteröimään hyvin säilyneen 80-lukuisen ja käyttäisi sitä käyttöautona verojen ja vakuutusmaksujen kiertämiseen ja siitä seuraisi se, että koko museoautojärjestelmä joutuisi tarkastelun kohteeksi ja samalla saattaisi monet aidotkin museoautot menettää jo saavutettuja etuja.

Todellisuudessa tällainen kauhuskenario on kuitenkin kai aika kaukaa haettu, koska museokelpoisia autoja on kuitenkin aika vähän ja kuinka moni haluaisi todellisuudessa käyttää yli 25 vanhaa autoa jokapäiväisessä liikenteessä vain veronkieromielessä. Aika harva, väittäisin.

 

Tämä on ikuisuusaihe ja vaikka järki sanoo, ettei ole mitään järkeä käyttää 20-30 vuotta vanhaa autoa jokapäiväisessä liikenteessä, niin aina on joku, joka voi haluta kapinoida. Siinä ei auta mikään vuosimalliraja. Liikennöidä voi maniosti 1981 Capricella, 1976 Torinolla, 1960 Imperialilla. Ja jos rajaa kiristetään vielä, niin 1939 Letukka tai A-Ford ovat mainioita pelejä. Jos menee arvovaltakilpailuksi niin kyllä joku varmasti voi ajaa jokapäisväiset ajonsa 10-luvun ajoneuvolla.

Kun tässä ylempänä mainittiin, niin vuosimallin nosto tuli liian myöhään. Nyt päinvastoin pitäisi pudottaa rajaa 20 vuoteen. Sen ikäiset autot ovat täynnä elektroniikkaa ja ainoa tapa pitää ne hengissä tulevaisuutta varten on käyttää ne säästeliäisesti tasasin välein. Säännöllinen käyttö pitää paikat toimintakunnossa. Vähäinen käyttö puolestaan estää kulumisen. 90-luvun kaluston uhkana on varaosien loppuminen. On paljon sellaisia komponentteja, joita ei voi korjata kuten vanhoissa autoissa. Lisäksi on ulkopolisesti näkyviä kumi ja muoviosia jotka hajoavat itsestään. Varaosahuolto on tehostunut Euroopan keskusvarastoineen ja osat loppuvat kun vuosimalli on valmistajan mielestä romutusvuorossa. Tämänhetkinen autotehtaiden kriisi ja merkkien ja mallien poistuminen ei edistä tulevaisuuden toimitakuntoisten museoajoneuvojen säilymistä, vaikka määrällisesti aihioita on enemmän kuin koskaan.

Toinen juttu tietysti on, tarviteeko säilyttää kaikenmallisia ajoneuvoja, jos tulevaisuuden kansa ei ehkä ole niistä edes kiinnostuneita?

 

Oulussa kun käy tarkistuttamassa niin museoautoksi ei kelpaa kuin kantti kertaa kantti ja sivuventtiili vehkeet. Ei varmaan 80- luvun laitteita ei saa museoitua kun 70-luvun alun autotkaan ei kelpaa. Mielivaltaista touhua. Kerran kokeiltu on ja pussihousu on pussihousu vaikka ois paska housussa. Onko kukaan saanut museoitua Oulussa mitään muskeliautoa?

 

Tuolta mersufoorumilta pyysivätten välittämään tätä linkkiä etiäpäin:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... 09_p.shtml

Ja siis oman edustajan (jos sellaista on) valjastamista tämän aloitteen lobbaajaksi .

 

No eipä 1983 mallinenkaan kovin tuore "käyttöauto olisi. Milloin olet viimeksi nähnyt 1983 Datsun/Nissan Cherryn museokunnossa? Tai ylipäätään?

Mitenkäs on 1983 Passatin tai Audin laita?

 

Tällaisia juttuja kuulee aina silloin tällöin eri puolelta Suomea Helsinskiä myötä. Mikäli näin todellakin olisi, niin vapahtuisi yksi tai useampi tarkastajan virka paikkakunnalla tai aluekerho menettäisi tarkastusoikeutensa.

Nykyisen lain mukaan museoajoneuvoiksi kelpaavat tänä vuonna kaikki v. 1978 tai aikaisemmin valmistetut ajoneuvot Soliferista Oldsmobileen. Jos kunto ja alkuperäisyys ovat ok ja omistajalla on esittää tarvittavat tekniset tiedot ja ajoneuvon omistukseen oikeuttavat paperit, MR-tarkastus on ainakin meidän yhdistyksessä läpihuutojuttu.

Tarkastajien tehtävänä ei ole estää kandidaatin pääsemistä MR-rekisteriin, vaan tarvittavasti opastaa ja neuvoa miten ajoneuvosta saisi MR-kelpoisen. Tarkemmin

www.autohistoriallinenseura.fi

 

perseestä koko touhu. (oma mielipide)

tänä keväänä tarkastutin rouvan auton ja kas kummaa, yhdestäkään kohdasta ei tullu täysiä pisteitä.

ei edes 22 km ajetuista valkosivu renkaista/puhalletuista ja kiiltävän mustaksi maalatuista vanteista ja kiillotetuista (virheetömistä) pölykapseleista.

en sitten tiedä mistä sen parhaan arvosanan voi antaa??

 

täysiä pisteitä ???? Siis täh, onko näissä joku pisteytys ???

paljonko pisteitä vaaditaan että on mr kelpoinen???

menekö näyttämään galaxieta mr tarkastajalle 17" torque thrusteilla
vai 14" moraprin vanteilla johon sopii alkuperäiset kapselit, mutta renkaat alunperäista sentin pari kapeammat...

 

Mitä ihmeen pisteitä? Ootko eksynyt entisöintikilpailuun? Niissä ei täysille pisteille kuulu päästäkään, koska täydellistä autoa ei ole.

Normaalissa MR-tarkastuksessa renkaat yms komponentit joko hyväksytään tai ei. Tarkastaja voi toki tehdä protokollan itselleen missä arvioi eri osien laatutasoa. Taannoisessa MR-järjestöjen yhteisessä seminaarissa päättivät, ettei näitä anneta omistajille, koska niitä voidaan käyttää joko myynnin edistämiseen tai muuten vain aiheuttavat närää.

Todistukseen voidaan tarvittaessa kyllä kirjata huomautuksia kuten "takapuskurissa lievää patinaa", "vaihtoehtoinen rengaskoko sejase" tai "verhoilun materiaali poikkeaa hieman alkuperäisestä kuviosta, koska sitä ei ole saatavana".

Paras arvosana saatiin ennen kansakoulusta käytöksestä, jollei ollut luokan pahis. :wink: