oldsmobile 455 kunnostus/viritys

unohtui sanoa että siinä oli rullaketju paikoillaan, tosin oli hitusen kapeampi joten uutta ketjua ja vanjoja rattaita ei varmaan ois voinu käyttää ristiin keskenään. mutta no broblem uudet osat käyvät mainiosti paikoilleen, vielä on vähän tosin arvoitus että mihin asentoon kammen ratas laitetaan kun siinä on ryyskiilalle 3 eri paikkaa? no tästä taisi ollakkin oma ketju jossain niin koitan hakea sen esille

 

itse nokasta vielä vähäsen.
crane hit-282 2-nc

pikaisella googlettamisella löysin tällaista.

"That's from the old Hi-Intensity series of hydraulics.
282/290 adv. duration (226/234 @ .050) and .490/.517" lift
I believe its a 112 or 114 LSA"

sanooko kellekkään mitään erityistä? lähinnä tuota nokan ajoitusta silmällä pitäen

 

Yleensä noit menee 0-ajoituksella.

Katso 0 tai O kiilauran vierestä.

Itellä jopa 530 HP race 468 Olds meni 0-ajoituksella (tosin viimeisimmässä jakopäässä oli merkit lipsahtanut, olisko ollu 0-ajoitus -4 ajoituksen kohdalla tms.).

 

vähän lisää jorinaa. hommassa edetään näköjään yksi askel eteen ja kaksi taakse periaatteella.
en tiedä mikä tuossa tarkalleen on mutta konetta kasatessani sain todeta että runkopukit vetävät kiristämisen jälkeen kampiakselin aivan tönkkiin, etenkin nro 2 ja 4 jo yksistään. kokeilin käyttää kaikkia yksitellen kireällä ja löysällä ja loppupäätelmä oli että kaikki yksitellen jumittavat tai lähes jumittavat akselin täysin. laakerit ovat ,010 kokoiset. kiertokanget eivät ahdista, niitäkin käytin yksitellen löysällä ja kireällä eikä ollut mitään vaikutusta asiaan

toivottavasti on kesällä tullut joku sekaannus koneistamolla ja akselin runkokaulat ovat vain vääränmittaiset nuille laakereille, olen toki vienyt osat (lohko, laakerit, kampiakseli) takaisin samaan liikkeeseen ja aikoivat katsella että mikä siinä mahdollisesti mättää. tosin tästäkin on jo jokunen viikko aikaa eikä mitään ole kuulunut.

ja tottakaihan tuon akselin jumittamisenhan huomasin vasta kun ö-pohja oli jo paikoillaan ja jakoketjua aloin zoomailemaan paikoilleen

ehkä seuraavalla kerralla osaan pyöritellä konetta vähän enempi sitä mukaa kun sitä kasailen

 

Onkos pukit varmasti oikeissa paikoissa?

 

Ajettiinko runkolinija uusiks? Jos ajettiin niin siinä helposti voi koneistajalle käydä just toi et yks pukki onki väärinpäin ja pyyhkästään linija uusiks, sinänsähän tällä ei ole merkitystä, kun kasatessa tietää vaan mitenpäin ne tarvis sinne laitella. Paitti tietysti jos on päittäislaakerit ko pukissa, tai muuta mikä estää "väärinpäin" käyttämisen.


Mut jos pukit on oikein, runkolinijaa ei ajettu niin kyl sit on akselin koneistuksessa joku mennyt metsään mittojen puolesta. Jos kerta veit laakerit ja kaikki, että saavat mitata todellisen mitan eikä vaan kattoa jostain listalta että tollaseen mittaan.

 

joo eiköhän ne pukit oo oikeinpäin, mitä niitä tuossa tutkaillu niin eikai niitä ees saa väärinpäin paikalleen? tai ainakin tökkää heti kun vastaa lohkoon ja on ihan selvästi vähän sivussa jos koitat laittaa väärinpäin.

järjestystäkään en epäile koska eipä nuissa voikkaan mennä sekaisin kuin 2 4, kolmosessahan näkyi selvät jäljet laakerista että se ja päätimmäiset nyt varmasti on oikeissa paikoissa. toki käytin 2 ja 4 päinvastaisissa paikoissa mutta ei sillä ollut mitään vaikutusta.

kokeilin myös sellaista juttua että laskin vain laakerin akselin päälle kun se makasi lohkossa ja sitä kun sormella nytkytteli niin tuntui aika selvästi että se ikäänkuin keikkasi runkokaulan päällä elikkä sillonhan se olis liian paksu kaula tuolle laakerille. ei toki mikään iso juttu mutta senverran että sen huomasin, sitä tosiaan itsekkin toivon että se virhe on nyt tuossa akselissa eikä lohkossa tai että jopa olisi tuo akseli kiero..

lohkoonhan ei tosiaan ole koskettu muuten kuin nokkalaakerit uudet ja pyty hoonattu

 

Laakeri menee pikkasen kasaan kun sen laittaa pukkiin, pelkkä laakeri tuntuu väljältä.

 

nonni. Nyt olis lohko taas kotona, oli kuulemma runkolaakerien pesät liian ahtaat ja sillä veti akselin jumiin. Vähän kyllä ihmettelen että mikäs vittu ne on kutistanut..
No asiaan, dekkitasoista vielä. Saatan hyvinkin malttaa vielä kuskata toiselle koneistamolle että höyläävät ne nollaan. N.1.5mm taisi jäädä mäntä dekin alle kun viimeksi kasatessa sitä mittailin.

Männät ovat vakiot ja kannet mallia C ja G, tosin ovat identtiset keskenään ja myöskin toisen C-kansiparin kanssa mihin olen vertaillut. Kysymys kuuluukin että voivatko puristukset nousta liikaa jos dekit höylätään nollaan? No sunnuntaina pääsen työreissulta taas kotiin niin voi alkaa mittailemaan niitä palotiloja ja kasaan alakertaa senverran että saa varmistusta että kuinka lähelle kansia männät nousevat

 

Sitten vaan korkeaoktaanista tankkiin. :lol:

 

dodi.alakerta olis nyt kasassa ja palotilat mitattu

-männät ovat n.0.2mm alle dekin, männän kolo about 2.5mm

-n.13cc jäi männän/sylinterin osalta palotilaa

-n.83cc oli molempien kansien palotilat, muutama cc sinne tänne mittaheittoja..

toki kansipahvi vielä siihen väliin lisäksi että 100cc ei varmaan lopullisesta palotilasta ole kaukana

kannet ovat siis edelleen eriparia C ja G

laitan nämä mitat nyt hätäisesti tänne ennenkuin unohdan ne ja taidan lähteä nyt saunomaan ja myöhemmin illalla alkaa lopullisia puristuksia funtsaileen josko on järkeä valita pykälää tai paria kireämpi nokka akseli sitten.

hyvää lauantaita vaan foorumilaisille

edit. lisää päissään laskua.

- laskin yhden sylinterin tilavuuden, poraus 105.5(tässä on mukana 030 in yliporaus), isku 107.95

- tuloksena oli 943.18 cm3 ja tämän kun kertoo kasilla = 7545.47

ookkei eli jos palotila olis sen 100 ja iskutilavuus on 943 niin....

tadaa, 9.43 olis suhde. tähän käytin myös laskinta

ei taida olla paha

 

oletko verrannut kansista myös venttiilijousien asennuspinnan tason syvyyden, eli että on sama. C-kannet on aina olleet ilman valve rotatoreita ja korkeamalla asennustasolla. G-kannet on yleensä olleet rotatoreilla ja syvemmälle koneistetulla asennustasolla. Joissain kansissa on vielä silleen että toisissa ventiilleissä on rotator ja toisissa ei ja vastaavasti ko. venttiileissä syvempi tai korkeampi asennustaso.

Tuokaan ei ole ylitsepääsemätön ongelma, samanpituisia jousia voi käyttää jos teettää syvemmällä asennustasolla oleviin kansiin shimmipalan jousen alle. Jos syvemmällä tasolla varustettuun kanteen vaihtaa kiinteät teräsretainerit, joutuu sitä shimmausta tekemään noin 5mm, eli silloin joutuu myös huolehtimaan että jousen alapää tulee tuettua paikoilleen jollain tapaa.
Tänään tehtiin sellaiset 5mm shimmipalat jousien alapäihin joissa on keskellä uloke joka tukee jousen paikoilleen, koska se shimmipalan pinta tulee kupista ylös.

Samoin jos laittaa räyhänokan joka edellyttä tuplajousien käyttöä niin kannattaa varmistaa että stefamallinen tiiviste sopii ohjuriin, sateenvaromalli ei mahdu tuplajousen sisään. Voi olla että ohjuria joutuu koneistuttamaan yläpäästään ohuemmaksi stefan sopivuutta varten. Käytän omassa projektissa keskijäykkiä dampperijousella varustettuja jousia kun en tuota stefamallista tiivstettä nyt ala asentamaan.

Eli juuri tuon venttiilijousiasian kanssa painin, mun E-kansissa oli syvempi asennustaso, eli ne oli olleet rotatoreilla. Kun asensin siihen jäykemmät jouset ja teräsretainerit, jäi jousien asennuspituus liian pitkäksi ja jouset liian löysälle. Nokka on Compin vanhansarjan 305H10, eli tosi räyhäkkä. Kuulostaa tyhjäkäynnissä ja alakierroksilla hienolta mutta vaatii korkeampistallisen turbiinin kun alavääntöä ei ole kunnolla.

 

Työntotankojen pituudesta vielä ääneenajattelua. Kun käyttää suurinostoista nokka-akselia, niin saattaa joutua säätöhommiin tai tilaamaan sopivan pituiset tai säädettävät tönärit kun isompinostoisen nokan peruskehä laskee alemmaksi ja tönärit voi jäädä lyhyiksi.

Kyläsepän konsteja on:
Laskea kansia tai kansitasoa, jolloin tönärin pituus saattaa taas riittää. Olen laskeneut kansia usein 1,5mm ja orkkistönärit on silloin olleet virinokalle sopivat.
Madaltaa keinuvipupukkien jalkoja.
Em. asiat saattaa vaikuttaa myös siihen miten keinuvipu kohdistuu ventiilin päähän, kannattaa tarkastaa että keskittyykö.
Keinuvipupukkeja voi säätää tarvittaessa ylemmäksi laittamalla 8mm aluslaatat shimmeiksi pukkien jalkojen alle.

Mutta jos säädettävät rullakeinut hommaa, niin silloinhan nuo saa säädettyä kohdalleen. Sitten vaan pitää muistaa hommata myös korkeammat venttiilikopat.

Mulla on omassa projektissa isopalotilaiset vakiomännät 8.9mm upotuksella, mutta kansia on laskettu se 1.5mm ja niiden palotiloiksi jäi alle 60cc. Tää on pitkälle vakio-osilla tehty kompromissi/budjettimoottori.

 

substitute, olet aivan oikeassa. G-kannessa on sekä syvempiä että matalampia venttiilinjousen asennus syvyyksiä, näytti olevan shimmi levyjä jousien alla. toisissa 1 ja toisissa oli ainakin 3 erillistä.. onko tämä nyt ihan perseestä?

tuplajousetkin näyttää olevan ja sisempi jousi on jotenkin ihmeellisen näköinen minusta, ikäänkuin jostain littanasta soirosta taivutettu. en tiedä onko tuo hyvä kuvaus

eli venttiilejä ja jousia en ole käyttänyt irti näistä kansista vaan nämä on käytön jälkeen vaan putsattu.

nyt saapui matkahuoltoon uusi nokka ja nostajatkin

- crane xe284H-10

- nostoa imu .541 ja pako .544

- tuossa vielä linkki --> http://www.summitracing.com/parts/CCA-42-225-4/

- sellaista ihmettelyä vähän että meneekö tämä nyt rullakeinu osastolle vai vieläkö pärjään vanhoilla

voin laittaa tänne lisää nokan tietoja jos kaipaatte, toivottavasti tällä on vielä päästötestiin asiaa tällä nokalla?


ja minkähänlainen turbiini mahtais passata, partsilla mies suositteli 2000 stallia mutta en vielä tilannut sieltä mitään. perävälitys on toistaiseksi joku vakio tuntematon

 

Sun kansissa ei ole tuplajousia, vaan yhdet jouset värinänvaimentimilla (ne "littanat soirot"). Ei mikään ongelma, kunhan jousivoima venttiili täysin auki on oikea. Shimmejä voi olla vaikka miten sekalaisesti jousien alla, ei yksikään tälläinen antiikkimoottori ole koneistettu tarkasti/korjauskoneistettu tarkasti/kasattu tarkasti koneistetuilla osilla enää 40v+ jälkeen. Eli tarkasta kaikkien venttiilien jousivoimat ja säädä yksitellen shimmeillä oikeaksi.

En käyttäisi tolla nokalla enää ainakaan alumiinisia vakiokeinujen pukkeja, vaan vaihtaisin suoraan kansiin esim Harland-Sharpin rullakeinut, tai jotkin muut vastaavat.

Momentinmuuntimen valintaa vaikuttaa auton paino, perävälitys, vaihteisto, pääasiallinen ajotapa jne. Tee moottori valmiiksi ja kokeile vakiolla ensin.

 

Joissain Oldsin kansissa on rotaattorit vain toisissa venttiileissä, uudemmissa kaikissa. Venttiilijousen pesän koneistus on sen mukaan eri korkuinen, mutta silloin se korkeusero on muistaakseni millin-kaksi. Jos rotaattorit jättää pois sellaisista kansista joissa ne on ollut, tulee tarvetta shimmaamiselle äkkiä sellainen viiden millin luokkaa.
Toleranssierot tuskin normikäytössä juurikaan haittaa mutta voihan niitä jousipaineita ja asennuspituuksia toki mittailla jos on muuttujia pelissä. Tämä nyt pomppasi esiin kun omassa projektissa en niitä tullut mittailleeksi ja tuo rotaattori asia jäin huomioimatta.

 

Miks mä saan tosta 10.43 ?
Vai muistanko väärin, on kummiskin vähän aikaa kun oon viimeks näitä laskenut..... :wink:

 

Nussitaan hieman .
Sain tilavuudeksi 7549.33 ja yhden pytyn tilavuudeksi 943.33 .

 

vai 10.43, ei suinkaan

millä kaavalla siitä tuommosen tuloksen saa?

mudracer, pilikun hässiminen on näissä hommissa monesti jopa suotavaa mutta eipä tuolla nyt niin väliä..

posti toi eilen myöskin uuden startin, laturin, nostajat ja kaasuttimeen suutin ja neula/jousi sarjan joten eiköhän mulla tässä loppukesäksi riitä vielä touhuamista.

on se eri mukava kun tallissakin lähes tarkenee ja ei ole sitä viittäkymmentä kilsaa motin luokse matkaa.. tosin tämäkin päivä taitaa mennä vielä villapaita päällä

sellainen juttu vielä muuten että imusarjan pesun yhteydessä paljastui alapuolelta sen keskimmäisen kanavan kohdalta mikä kannet yhdistää niin on pieni ratkeama. tosin siellähän ei tule kaasut liikkumaan että haitanneeko tuo.

imusarjahan oli edelbrock performer mallia, numerosarjaa en nyt tähän hätään muista

 

Puristussuhde= sylinterin tilavuus+puristustilavuus/puristustilavuus.
Joten kyllä tuo 10,4 on oikea tulos.