Oldsmobile worship thread

Mutta nykyään se lienee mattamusta ja penkit ovat päällystetty pinkin värisellä keinonahalla.

 

sisusta on alkuperäinen ja ehjä hieman jo kulunutta kuljettajan istuinosaa lukuunottamatta, maalipintaa olen pakostakin joutunut paikkailemaan ruostevauriokorjausten takia, myös värinvaihto on mielessä,
tasopinnoista on hilseillyt alkuperäinen lakka käytännössä kokonaan pois, takaluukun kannen tein kokonaan uuden lasikuidusta, samoin puskurit, koska alkuperäisten erikoisen huono istuvuus ja suunnaton paino ärsyttivät minua.

 

Itse pärjään 70 hepalla.

Kaikki sitä suurempi on macho pullistelua. Liikenne muutenkin hidastuu koko ajan niin aina paremmin pärjää.

 

mutta jos haluaa toteuttaa vihreää populismia käytännössä, niin siihenhän tarvitaan raakaa voimaa, me olemme jo edellä.

 

Varsinainen mikälie auto siis.

Mutta tärkeintä on että omistaja on tyyytyväinen.

 

Ne onnelliset jotka omistavat Fiat 500 vm. 1957 tulevat toimeen 13 hv. moottorilla.

 

Onnneksi olkoon heille

 

sanotaan sitä nyt sitten vaikkapa lanseeraamaksesi henkiseksi selkänojaksi, muskeli se ei ole, eikä täysin sleeperikään, itse tosin pidän sitä päivittäiseen liikkumiseen soveltuvana leikkikaluna ja remontti- ja rakenteluharrasteena,
machoilun kanssa tuollaisella, oman mittapuusi mukaan, lähes ylitehoisella autolla ei ole suoraan mitään tekemistä, koska normaaliliikenteessä kanssakulkija ei voi mitenkään tietää mistä on kyse, hän voi korkeintaan arvailla tarkoitusperiä rottelon ulkonäön, äänien ja muun habituksen perusteella ja
jos hän laittaa kulkineen pelkän olemassaolon machoilun piikkiin, niin tällöinhän kyse on oikeastaan täysin hänen omasta epävarmuudestaan, hänen oma totuutensa todella paljastuu vasta sitten jos hän itse machoilee ja esittää haasteen ja siihen myös vastataan,
todellinen motiivi tosin jää varmentamatta jos asiaa ei jälkikäteen kysy asianomaiselta.

 

Oldsmobilen kuuluu olla rauhallinen pappa-auto tehoversioita lukuunottamatta.


Pappa-auto:




(Oldsmobile Delta 88 vm. 1985)


Tehoauto:





(Oldsmobile Toronado vm. 1973)

 

Pappa-auto on hyvin kuvaava nimitys oldsmobilesta.
Nimikin on vapaasti suomennettuna "vanhukset liikkeellä"

 

Ja koko ajan vanhetaan yhdessä Oldsi ja minä....

 

Useimiten Oldsmobilen ratissa on vanhus.

 

Oldsmobile on jokaisen eläkeläisen unelma.




(Oldsmobile 98 vm. 1982)

 

Vuonna 1985 kun ostin oldsmobile delta 88 vm-80 olin 24v.
Vanhus?
Onneksi sama auto on mulla vieläkin ja nyt auto on 37v ja minä olen kohta 56v......... Saa Kaarne olla tyytyväinen kun alkaa kohta olla ikää vanhus autoon. Toki olds pitäis saada ensin taas liikenteeseen

 

Ehkä olit vuonna 1985 henkisellä tasolla vanhus.

Itse olin noihin aikoihin 48-vuotias nuorimies.

 

Tottakai tollasella monsterilla pärjää. Tykkäät varmaan usein ajella vasemmalla kaistalla? Huligaani ja kaahari


Fiatin 13hv lähellä tarvittavaa vaikka onkin kakisnumeroinen luku.

 

Ei ole. Mustang, charger, challenger ja vastaavan kategorian autoissa näkee useimmiten jo elämänsä ehtoopuolella olevan ihmisen koska kellään nuorella ei ole moiseen varaa. Piilofarmari ja deltta 88, ehkä myös sedan caprice on jenkeistä "nuorisoin".

 

Heti kun motari alkaa-> siirto vasemmalle kaistalle ja lämä tiskiin.

 

potentiaalinen reissurekiaihio alle kuuskymppisille, yli 395 heppaisella koneella myös semihauska rata-auto nuorisolle.

käyttökelvottomaksi jumahtanut maalipesty barnfaindi, tai viiteen kertaan fiksattu ja kerran kokonaan uusiksi rakennettu pappa-auto, vanhaa jenkkiä haaveillessa tommonen ei keskimäärin ole nuorison ykkösvalinta.

 

Suomessa ehkä mutta Yhdysvalloissa Oldsmobilen (Delta 88, 98) osti eläkkeellä oleva mies.