Prikkoja jarrurummun alle?

En tiedä kuuluuko tänne vai vanne-puolelle, mutta...

Eli Heraldissa alkoi vasen takajarrurumpu säännöllisesti joka kierroksella ottamaan kiinni, eikä asiaa saanut korjattua säätöruuvilla. Irrotin vanteen ja jarrurummun ja totesin, että pyörännavan levy, josta lähtee ne pultit vanteen kiinnitystä varten, oli aivan mutkalla. Toisin sanoen jarrurumpu sekä vanne asettuu pyörännapaan vinosti ja venkuloi siinä pyörimisen tahdissa. Jarrurummun venkulointi aiheutti jarrukenkien ajoittaisen ottamisen kiinni SIVUsuunnassa (eikä tuota siis saanut poistettua jarrujen herkistämisellä).

Kokeilin korjata venkuloimista kiristämällä vanteen pultteja siihen malliin, että pakottaisi jarrurummun suoraan. Jonkin matkaa toimi, mutta taas hinkkaa. Ongelma on 'minimoitu' säätämällä säätöruuvia auki, mutta tästä seurauksena oikea takapyörä ei nyt paljoa jarrutehoa tarjoa. Ei mene katsastuksestakaan läpi (tosin katsastus vasta ensi keväänä).

Minulla on kyllä kaksi varaosa-autoa (4 vaihtonapaa takapyörille) ja mahdollisesti pari valmiiksi purettuakin varastossa, mutta ei viitsisi ryhtyä purkamaan muuten toimivaa kokonaisuutta, kun ei tiedä missä ruosteessa nuo varaosatkin ovat. On itsestään selvää, että minä en myöskään voi plaanata tuota nykyistä napaa, ainakaan sen ollessa kiinni autossa. Voiko pyörännavan ja jarrurummun väliin harkita alustalevyjä, tavallisia prikkoja? Tuskin kevyinä kappaleina vaikuttavat tasapainotukseen (ainakin vähemmän haittaa kuin venkuloivasta ja ravistavasta vanteesta ja renkaasta aiheutuu)? Kuulostaako 'viritelmältä' vai suosittelisiko joku jopa kokeilemaan? :-o
Jos saisi jarrurummun istumaan suoraan, niin hinkkaus loppuisi, ja samalla vannekin olisi suorassa. Ehkä autoa pitkään vaivannut ravistaminen yli 80 km/h nopeuksissakin ratkeaisi samalla.

Onko pyörännavan levyn vääntyminen (paksua valua) aiheuttanut todennäköisesti väärä kiristystapa pyöränmuttereille, tai väärät momentit, epäyhtenevät momentit, tms? Vai epäilettekö, että autolla on täytynyt joskus historia aikana rysöä moisten vaurioiden syntymiseksi?



Vasen taka-akseli muuten reistaa hieman ristinivelen vierestä olevasta kiinnityskohdasta, josta se on syönyt yhden (neljästä) kiinnityspultin jengatkin täydellisesti. Kyseessä on siis 'retkuperäinen' auto, eli heilurityyppinen taka-akseli. Olisiko vempuloiva takapyörä aiheuttanut värinää myös taka-akselille, ja tärinä olisi tuhonnut pulteista jenkoja?

 

En kyllä suosittele mitään rikkaviritystä. Saattaa vain aiheuttaa lisätuhoja haljenneen jarrurummun tms. kanssa. Neljä vuotta Triumphin onnelllisena omistajana tiedän, että ei ne osat ole turhan tukevia. Voi särkyä joku pahastikkin.

Se miksi laippa on kierossa on sitten eri asia. Onko pyörään osunut joku/jokin? En usko, että se pelkällä kiristämisellä vääntyy. Tai voihan siellä olla joku väsymismurtuma, joka antaa hiljalleen periksi... Kannattaa vaihtaa, jos kerran osia löytyy.

 

Arvoisa Whiic
Taas on semmonen ideariihi, johon en voi muuta kommentoida kuin että otappa terve järki käteen ja katso että ne viat tulee korjattua kunnolla.

Tässä opetukseksi tosi tarina joka tapahtui kaverille.
Jarrujen kanssa ei ole pelleilemistä.


"Lähdin sit iltapäivällä tallilta moikkaamaan kaveria ja viemään sille taas jotain iänikuisia letukan romuja.
Liikenneympyrässä mietin hetken, että menenkin tällä kertaa
maisemareittiä, kun ei ollut mihinkään kiire. Siis ympyrä suorax ja etiäpäin. Ans olla, ku eessä hidastelee joku uus ooppeli tai pösö tai...
kuitenkin joku ihan uus eurokiesi. Ja alamäkeä ajellessa tulee prisman risteys koht kohdalle, niin eix tää yx halua kääntyä sinne vasemmalle ajatellen yhtään että takana olija haluis jatkaa matkaa suoraan.
Niin ja sit, hää innostuu jarruttamaan väistäessään vastaantulevaa liikennettä.

No, vauhdin ollessa karvan alle 50km/h aloitan jarruttelun ja kaik okei kunnes tajuun et hemmo meinaa oikeesti pysähtyä. Eiku jarrua hieman voimakkaammin pohjaan ja sit pamahti. Kaikki hävis, matkaa edessä olevaan parikymmentä metriä ja vauhti kiihtyy (alamäki). Vaikka kuinka polki ja pumppas isoa pedaalia pohjaan, niin ei mitään vaikutusta.
Oikealla puolella korkea kaide eli pientareelle ajo mahdotonta.
Prismalta oli autoja tulossa myös risteykseen, mutta ne pysähtyi kolmion taakse väistääkseen tämän tien liikennettä. Astetta orvompi olo päällä ja muro rupes jo ropisee uikkariin, mitä teen????? Koht oli sit ohjaamo
käsiä täynnä ja rattia pyöriteltiin ihan urakalla. Just risteyksen
kohdalla vastaantulevan kaistalle ja kohta muutaman metrin päässä tulee kohti punainen ooppeli viittäkybää. Sit pyöriteltiin kaikki oikealle, mutta en uskonut ehtiväni alta pois. Onnex vastaantulleet autot tajusivat tilanteen ja lukkojarrutuksella sekä ohjaamalla omaan kulkusuuntaansa nähden oikealle antoivat he mulle ne tarvittavat sentit jotta sain letukan omalle kaistalle. Ei ehtinyt pojille paljoo morjestella siitä välistä sukkoloidessani, mutta peilistä sit kattelin kun koko risteysalue oli autoja täyttä mitä ihmeelisimmissä asennoissa.
Jarrutus minulla jatkuu pumppaillen ja kamalan rohinan saattelemana vielä kolmesataa metriä kunnes letukka suostui pysähtymään lopulta käsijarrun voimin.
Neljättä röökiä sytytellessäni päätös sitten syntyi.
Kesä jatkuu vielä ja matkan
oli jatkuttava myös eli soittoa kaverille. Ajelin sit muutaman kilsan alle kävelyvauhdin ja perillä sit keula ilmaan ja ihmettelemään et mikä on homman nimi. Ja syykin selvisi alta aikayksikön. Kuskinpuoleinen eturumpu oli pamahtanut halki katki poikki eli oli aivan paskana.
Kuukausi sitten oltiin askarreltu uudet kengät alle ja kateltiin et
ompas rummut hyväs kunnossa, mutta ei oltu vaa mitattu miten paljon niitä oli sorvattu. Kolme milliä yli sallitun, mutta joskus henki ja auton mällääminen voi olla milleistä kiinni. Kolme pakollista keikkaa pukkas päälle seuraavana viikonloppuna ja housuissa haisi vieläkin. Onneksi kaverin taika riihestä sit kaivettiin yx käytetty rumpu ja ruuvattiin se alle väliaikaisesti.
HUOM ! väliaikaisesti.
Minkään fysiikanlakien tai järjen mukaan mun ei nyt pitäis olla
kirjailemassa tätä stooria tässä, mutta kun saatiin taas jatkoaikaa, niin eikun bensaa taas tankkiin ja baanalle. Kuitenkin vauhti putos puoleen ja jarrutuksen aloittaminen alkaa huomattavasti aikaisemmin ja varovaisemmin.
Nimittäin jos olisin olisin lähtenyt liikenneympyrästä autobaanalle, nyt kasvais 100% varmuudella Kajala nyt ruohoo.
Ei se kova vauhti, mutta se äkkipysähdys.
Paripäivää lueskelin vielä yleisönosastoa ja poliisin palstaa, et
kaivailtaisko siellä punaista amerikanrautaa, mut hiljasta on pidellyt.
SIIS...
Anteeksi ja kiitos tässä risteyksessä mukana olleille autoilijoille.
Ja te jotka vielä ajelette rumpujarruilla. Lukekaa tää juttu uudestaan!
Tää ei ollut vitsi.
Turvallisia ajokilometrejä kaikille.
M.K JKL"



Siis tällä haluun sanoo sitä mitä tämän kokenut kuskikin "...joskus henki ja auton mällääminen voi olla milleistä kiinni."

Mietippä uudelleen sitä prikkaviritystä.

T: Pro ´55


<font size=-1>[ Tätä viestiä muokkasi: Pro ´55 2003-08-02 21:29 ]</font>

 

Teinpä prikkaviritelmän varoituksista huolimatta. Tosin puran jarrut taas jokusen kilometrin koeajon jälkeen nähdäkseni, että ovatko prikat siirtänyt jarrurumpua liian ulos. Jarrurummun kulutuspunnan reunassa nimittäin on kohollaan oleva alue, koska hihnat eivät ole niin reunasta kuluttanut rumpua. Jos hihnat nyt ottavat kiinni polakkeeseen, on itsestään selvää, että joko
A) rumpu ei tule kestään (halki pahimmassa tapauksessa tai sitten ylikuumentuu ja menee kieroksi)
B) kengät/pinnoitteet ei tule kestämään (ottaa kiinni pieneltä alueelta, ylikuumentuu ja lasittuu - ja lasittumisen jälkeen pinnoite ei kulu rummun mukaiseksi, ja seurauksena, että auto jarrutaisi vain kolmella pyörällä)
C) jarrut ei tule toimimaan hyväksyttävästi. Tällöin täytyisi jarrurumpu vaihtaa tai viedä sorvattavaksi (edes sen verran, että polake muun pinnan tasalle).

Tosin sorvaamistarpeen näkee, kun ajaa koeajon ensin ja katsoo mihin pinnoite on hangannut kiiltävää pintaa. Ei ne prikat kuitenkaan siirtänyt jarrurumpua ulos päin kuin vajaan millin, joten välttämättä ongelmia ei synny. Pistin jokaisen pultin ympärille prikan (laipan ja jarrurummun väliin), kun sillä tavoin saavutin parhaan pyörimisen.

 

Joo tosiaan, ei kannata leikkiä sillä yhdellä ja ainoalla elämällä mikä meille kaikille on suotu.

 

Kato vaan ettei käy näin!



<font size=-1>[ Tätä viestiä muokkasi: Transam 2003-08-03 23:03 ]</font>

 

Mutta onko eläminen elämisen arvoista ellei siitä osaa nauttia? Kuka haluaa lukita itsensä vaatekomeroon vaan sen takia, että vanhalla autolla leikkiminen on vaarallista?

Tutkimusten mukaan jatkuvassa nälässä eläminen hidastaa ruumiin aineenvaihduntaa ja solujen ikääntymistä siinä määrin, että elää vuosia kauemmin kuin normaalilla elämäntavalla.

-Nerokas sanonta, mutta kenen?



Noh. Jos vähän vakavoidutaan, niin on tuossa toki riskinsä, mutta uskon, että palstalaiset ovat tehneet omiin autoihinsa vaarallisempiakin virityksiä. Ei kai jarrurummun alle prikkojen laittaminen ole väistämättä tuhoksi? Laipan joka kulmaan, kun laittaa prikan, niin rumpu ei ota kiinni laippaan, vaan nojaa ainoastaan prikkojen kohdalta (kun taas vanne painaa rumpuun kiinni ainoastaan muttereiden välistä). Onhan siinä toki Paha Enne, jos apokalyptisellä silmällä katsoo, mutta kun laippa kerran on kiero, niin ilman prikkoja ei se jarrurumpu ota yhtään sen paremmin kiinni - se ottaa kiinni pieneen osaan laipasta, mutta ei läheltä pultteja, ja tämän LISÄKSI rengas, vanne ja jarrurumpu ravistaisivat pyörimisen tahdissa. Eikä jarrutkaan ota enää kiinni epätasaisesti. Ainakin osasta ongelmaa pääsee irti noilla prikoilla. Ja varmaan olisi päässyt, jos olisi jättänyt prikat laittamatta, mutta kiristänyt vanteen huolella. Tosin minä jo kertaalleen sitä yritin, onnistuinkin, mutta ongelma palasi muutamassa kilometrissa.

Ainoa kunnon korjaus olisi toki vaihtaa pyörännapa laippoineen uuteen tai hyväkuntoiseen käytettyyn (tai vaihtaa koko vasen taka-akseli kaikkine osineen). En vaan viitsi irroittaa takapyörältä lukkomutteria, kun en omaa momenttiavaintakaan kiinni kiristämistä varten.

 

On se perkele sun viitsimiset pienestä kiinni. Mä lahjoitan euron sulle, pistä trumppa naftaliiniin ja euro korkoa kasvamaan, kyllä se jossain vaiheessa momenttiavaimen kustantaa. Eikö se nyt mene jakeluun, että jos se rumpu/napa hajoaa vauhdissa sä et välttämättä tapa vain itseäsi? Aika surkeaa jos pitää pohjata oma mielipide siihen että varmasti muutkin on joskus tehnyt ryssävirityksiä. Ota huomioon, että mahd. kolarin sattuessa vakuutusyhtiö ei korvaa mitään, jos syypää löytyy siitä pyörännavasta ja sulla on ne prikat siellä.

 

Turha kirota, jos autojen rakentelussa on läpipääsemätön sääntö viidakko edessä.. Voi perkele... Kai ne ruotsalaiset sit on fiksumpia, kun siellä ei sääntöjä niin paljon rakenteluun tarjota, vaan käytetään vähän järkeä ... Prikkoja jarrurummun väliin. Vois ton mielikuvituksen kait käyttää johonkin hyödylliseenkin?

Onkos sulla siellä kiero vetoakseli, vai mikä siinä heraldissa on alusta rakenne? Koita nyt vaan ihan oikeesti korjata kuntoon se paikka...

 

Eihän raha puussa kasva, siksi joskus
valitusti käytän monien mollaamaa Bilteman
myymälää. Halusin koneen vauhtipyörän kiinni, enkä jalkateristä läpi tahikka katkenneita pultteja, joten sijoitin momenttiavaimeen. Maksoi 25 EUR, vuoden takuu. Ei ole paljoa autoharrastuksessa, ja tarvetta tullee joskus myöhemminkin! Jos sulla Whiic on noita
varaosa-autoja, niin pura ensteks ne. ethän
sinä niillä kuitenkaan mihinkään aja? Selviää
samalla, kuinka hankala homma on kyseessä!

 

Retkuperällä tarkoitin heilurityyppistä taka-akselia, EN kieroksi vääntynyttä taka-akselia. Taka-akseli lienee suora. Pyörännapakin on suorassa, mutta laippa, josta kiinnityspultit lähtee, ja johon mutterit laitetaan kiinni, kun jarrurumpu ja vanne on välissä, on molemmilta reunoiltaan ehkä millin verran sisässä. Koska laippa on noin puolta pienempi kuin jarrurumpu, venkulointi on jarrurummun ulkoreunassa pari milliä, joka riitti epätasaiseen jarrutukseen eri pyörän asennoissa. Renkaan ulkoreunassa lieni vemppaaminen puolen sentin ja sentin välillä, sivusuunnassa.

Pitää varmaan paikkansa, mutta onko prikoista enemmän haittaa kuin hyötyä?

Mutta jos otan prikat pois, ja tiedän, että se olisi ehkä jopa vaarallisempi kuin prikkojen kanssa, niin vakuutus korvaisi? Autoa ei kannata korjata ainakaan ryssäjipoilla vaan jättää korjaamatta? Vilkkua käytetään liikenteessä, koska muuten voi saada sakot?

 

Nyt sä et lähde liikkeelle siitä mistä pitäis, eli sen laipan/vetarin/pyöräntuennan vaihtamisesta/korjaamisesta, vaan vertaat sitä "prikkakikkaa" siihen kuinka turvallinen se jo valmiiksi rikkinäinen osa on.

[edit]
Ja tuon sarkastisen kommentin vilkun käytöstä jätän huomioitta. Vaikuttaa, että tämän topicin "holhoavat" kommentit ovat saaneet sut puolustuskannalle, "perkele minähän laitan ne prikat ja testaan". Eihän se kenenkään etu ole, että me täällä jankataan toisillemme.

_________________
1990 K5 6.2
IFS: InFerior Suspension

<font size=-1>[ Tätä viestiä muokkasi: RockHQ 2003-08-04 23:45 ]</font>

 

Prikat ovat luonnollisesti 'tilapäisratkaisu', mutta en tässä ja nyt pysty harkitsemaankaan kunnon remonttiakaan. Jos vaihdan pyörännavan, niin eikö sekin olisi 'vastuutonta' taas jättää laakerit, vetoakseli, ristinivel ja ne vetoakselin kiinnityspultit (joista yksi on jopa mennyt täysin kierteiltänsä) vaihtamatta? Uskokaa pois. Johonkin sitä rajaa aina täytyy vetää. En minä voi siirtää kokoontumisajojen päivämääriä, eikä minulla ole aikaa perfektionismiin tällä aikataululla, kun arkipäivät on täynnä integraaleja ja kesäopintoja.

Millaisia ylimääräisiä voimia prikkojen asentaminen mahdollisesti kohdistamaa jarrurumpuun, että se saattaisi haljeta? Sikäli kuin minä pystyn 'järkeilemään' niin ylimääräiset voimat rajoittuvay suunnilleen pyöränmuttereiden kiristysmomentteihin, sillä vanne ottaa kiinni prikkojen välistä (tämä jännitys lienee aika mitätön, koska puristava voima tapahtuu ainoastaan muutaman sentin päästä, kahden tukipisteen väliltä), ja mikäli rumpu on siirtynyt liikaa ulos, niin jarrutusteho lienee painottunut jarrurummun reunaan, koska siellä oli vähemmän kulumaa. Tästä aiheutuva lämpölaajeneminen voisi saada aikaan pahaa jälkeä, mutta ilmeisesti riskin suuruutta voisi yrittää arvioida koeajon jälkeen, irrottamalla jarrurummun. Tai sitten sorvauttamalla rummun pyöreäksi, jolloin rumpu olisi reunastakin samalla tasolla.

Pyörännapa tuskin on elämänsä vedossa, mutta jos siinä ei ole väsymismurtumaa, vaan että olisi ajettu esim. rotvalliin, niin tuskinpa se siitä poikki napsahtaa. Jos napsahtaisi, niin seuraukset olisi toki vakavemmat kuin jarrurummun halkeamisella. Jarrurummun haljetessa menee 'vain' jarrut, navan laipion haljetessa menee myös ohjaus.

Ja kyllä, olen puolustuskannalla, sillä en pidä viritystäni yhtä vaarallisena kuin esim. loppuunsorvattujen rumpujen käyttämistä, ja jotenkin tuntuu, että tänne nyt revitään kaikki mahdolliset uhkakuvat ilman tarkempia perusteluja.

No, joo... meen nukkuun...

 

Jopa stock-luokan kilpureissa käytetään prikkoja vetarin ja rummun välissä jotta saadaan offset kohdalleen ja slicksi pyörimään hankaamatta.

 

Pitääkö jopa paikkansa? Ei nimittäin usko silmiänsä, että joku hyväksyy minun ryssäkorjaukseni, vaikka kaikki muut leimaavatkin minut Suurimmaksi Saatanaksi, jonka ansiota kuulemma kaikki rakentelusäännökset ovat.

 

Ihan itse olen nähnyt. Vähän huvittaa nuo taivastelut, vaikka onhan trumppa toki voimapeli ja nuo isolohkostokkerit melkein vakioita niin kuitenkin.....

 

Niissä stockereissa kait kuitenkin laitetaan prikkoja sama määrä jokaiseen pulttiin?

Eli sun olis aikomus laittaa yhteen pulttiin 2 prikkaa, ja kahteen yksi, yksi jättää kokonaan ilman?

No onnea sitten vaan yrityksille...

"Älkää ny itteenne teloko"

 

Kyllä, sama määrä ja vain 1kpl!

 

Mutta niin laitoin minäkin! Yksi prikka per pultti.

Mitä tuo sitten auttaa? Paljonkin. Laippa nimittäin oli noin millin verran sisässä MOLEMMILTA puolilta ja kanitti vastaan pulttien välistä (joskin vain kahdesta kohtaa neljästä pulttien välisestä sivusta). Kun on prikat, niin se makaa neljän prikan varassa eikä keiku epätasaisen laipion varassa. Ja kyllä: vanteen ristiinkiristyksellä PITÄISI saada homma kuntoon ilman prikkoja, mutta kun ei tahdo PYSYÄ siinä asennossa, johon sen on kiristänyt. Aina kiristämällä saa OK:n, mutta ajon jälkeen taas ihan perseellään. Ei vannetta viitsi joka ajon jälkeen/aikana uudestaan kiristellä.

 

No nyt minäkin käsitin mitä whiic tarkoittaa. Tuo kuulostaa pahemmalta mitä se todellisuudessa on, nyt kun sen käsitin. Eihän tuokaan mikään pitkäaikainen ratkasu ole, tai ei saisi olla, mutta on se turvallisempi kuin venkslaava rengas ja jumputtavat jarrut.

Tosin jos itselläni olisi vastaava tilanne, niin vaihtaisin kyllä ehjän osan tilalle.