Puukaasu.

Toi kaasun suodattaminen on mennyt pula-ajoista eteenpäin, kun on parempia suodatusmateriaaleja. Noi pöntöt sen sijaan taitaa olla aika samanlaisia.

Tässä olet kyllä hiukan väärässä. Vaikka sitä laitosta kutsutaan häkäpöntöksi, niin se tuottaa muutakin. Tässä yhdestä lopputyöstä pöllitty taulukko:


Alkuperäinen lähde siis:

5. Raiko, Risto – Kurki-Suonio, Ilmari – Saastamoinen, Jaakko – Hupa, Mikko
2002. Poltto ja palaminen. 2. painos. Jyväskylä: Teknillistieteelliset akatemiat.

Noi samat oli tuossa ylempänä olleessa intiaanin taulukossa. Noista palavia on siis tuo metaani, vety ja se häkä. Tässä se kemiallisesti;


CO+ ½ O2 à CO2 energiaa vapautuu 283,0 kJ/mol

H2+ ½ O2 à H2O energiaa vapautuu 242,0 kJ/mol

CH4 + 2 O2 à CO2 + 2 H2O energiaa vapautuu 802,0 kJ/mol

 

Vedet saa pois kaasusta ja vissiin osa hiilidioksidistakin on poispestävissä. Poistetaanhan maakaasustakin noita ennen jakelua. Vedyn osuus puukaasussa on merkittävä. Sehän on veden läsnäolon ansiota. Täysin kuivaa hiiltä kaasutettaessa vetyä (eikä metaania) synny.

Joku kaasulla kulkevalla Bedfordilla ekoautojen kokouksessa ollut paremmin asioista perillä oleva kertoi koostavansa pilkkeet osin koivusta, osin kuusesta. Mikä lie taika moisessa?

 

^Oliko toi sen savukaasun PH:n takia, toi koivu ja kuusi, ettei siis ala karstottua paikat sisältä?

 

Ymmärtääkseni sen veden saa pois siinä jäähdytysvaiheessa. Silloin vesi painuu pohjalle. Jotenkin näin:

 

Muotoillaan se sit vähän erilailla... Sieltä tulee turhan paljon sellasta, mikä ei kelpaa poltettavaksi.

 

Korjaus hyväksytty

 

Oliko se tämä Bedford?

 

Sama värkki. Puukaasuautoilijat esittelevät laitteitaan mielellään, mutta just tämän ukon jutuista jäi jotakin muistiin.

 

Onkohan kukaan kokeillut tehdä sekoitinta kaasulle, eli joku 300L vesipaisari johon kaasutetaan ja sieltä sitten koneeseen, periaatteessa se ahdin vois jopa mahdollisesti olla ennen sitä paisaria luulisi et 300L kaasua tasaa laatua ees jonkun verran

 

Siis mitä helvettiä, no eu ny on perseestä muutenkin, mut 90 lukuseen ziliin ei saa laittaa kaasutinlaitteita vaikka se ei ole ees millään tavalla päätötönkään

 

Tämä ekoautoilijoiden sivulta:

1. auton vuosimalli

Ei ole samantekevää, minkälaiseen koslaan laitteita ryhtyy rakentamaan. Auton ensirekisteröintipäivämäärä asettaa ensimmäisen ehdon. Oleellista on se, ettei rekisteriotteessa saa olla merkintää vähäpäästöisyydestä.

Bensiinikäyttöisen henkilö- ja pakettiauton on oltava otettu käyttöön ennen 1.7.1987. Tämän jälkeen ensirekisteröidyissä autoissa on jo sovellettu vähäpäästöisyysluokituksia ja polttoainejärjestelmän muutokset ovat kiellettyjä. Tähän ei saa mitään poikkeuslupia millään keinolla toistaiseksi. Myös ulkomailta tuotavia autoja koskevat samat päästömääräykset. Polttoaineluokitukset eivät tunne sellaista polttoainetta kuin puukaasu, eikä kukaan autovalmistaja ei ole tyyppihyväksyttänyt valmistamiaan autoja puukaasupolttoaineelle. Katsastustoimipaikoilla tehdyt tyhjäkäynnin päästömittaukset ja niiden tulokset eivät siis auta tässä asiassa mitään, vaikka pakoputkesta tulisi kuinka vähän päästöjä.

Dieselkäyttöinen pakettiauto 1.1.1993. Dieselautoissa voi tulla ongelmia käyttövoimaveron kanssa.

Bensiinikäyttöinen kuorma-auto 1.1.1998. Näitä saisi ehkä helpoimmin ulkomailta.

Dieselkäyttöinen kuorma-auto 1.1.1989 Käyttövoimaveron kanssa voi tulla ongelmia.

Maataloustraktori 1.1.1993. Puukaasun käyttöä traktoreissa koskevat samat määräykset kuin lievemmin verotetulla moottoripolttoöljyllä ajamista, maa-ja metsätalouskäyttö on siis sallittua.

Eikös ZIL ole tuo bensakäyttöinen kuorma-auto?

 

No daa, tai ei välttämättä zil, ural ois ehkä parempi isomman koneensa puolesta

Joskus kattelin ja mietiskelin nostoteliä, mitä sitten jos takarenkaat pyörii ilmassa

Oikeen halvalla jos toteuttaisi pelkät rampit ja vaijerin pätkät jotka rungon ja akseliin hitsattujen koukkujen väliin


Toisaalta en tiiä oisko laadullisesti sen parempi ostaa pakka uus zil tai ural, toisaalta ajoonhan ne on tehty

Hauskana lisänä zil-131;teen löytyy koko autolle osanumero ja kyllä kuulemma sai ainakin 10-15 vuotta sitten tilattua osina koko auton.

 

Se ongelma tuossa on, että jos puukaasua menee samassa suhteessa, kuin bensaa, niin on tehtävä valinta. Että rakennetaanko iso sellutehdas, vai puukaasutetaanko ZIL. Molemmille ei metsät riitä.

 

Eikä saata riittää Zilin lavakaan kirkolla käyntiin pilkevarastona.

 

Mitä jos asuu ihan kirkon vieressä..

Mut joo tuosta ZIL:istä vielä. Aikoinaan oli tämä häiriintynyt ZIL-projekti. Siihen tuli turbo ja ruisku:



ZIL:issähän jotkut uskomattoman matalat puristukset. Tästä takaisin puukaasuun. Jos ZIL:in joku oikeasti laittaisi käymään puukaasulla, niin olisi syytä varmaan ahtaa.

Siitä sitten semmoinen pikkupohdiskelu kysymys. Onko jotain teknistä syytä, että sen ahtimen olisi oltava Roots, kuten siinä Ylen arkistofilmissä tai El Kamiinassa vai voisiko se olla turboahdin?

 

Luotettavan lähteen mukaa zil hölkyttää maantietä marssivauhtia palarenkailla hörppien 27L sadalle kilsalle

Ite säätelin zil-131;den kaasarin seosneuloista ja lakkasi savuttamasta tyhjäkäynnillä

 

Mun vähäisillä kokemuksilla turbotetun moottorin ahtopaineen muodostuminen vajailla kierroksilla on voimakkaasti funktio pakokaasun paineista joka on puolestaan funktio palamisen määrästä ja laadusta. Jos ei ole voimakasta paloa, ei spoolaa turbokaan kovasti.

Jos puukaasutin empii, kone sanoo "booo" kun painaa kaasua. Turbo ei silloin hirveästi tule hätiin. Mutta remmiahdin kiskoo pyörintänopeuden suhteessa ilmaa ja pöntön seoskaasuja ja - oletan että laitos tulee remmillä ahdettuna "kierrosherkemmäksi". Remmiahdin kiskoo kekäleistä kiilut valkoisiksi nopsaan!

Muuten voisi kirjoittaa, että maailma on täynnä poispurettuja Eatoneita joten ei huolta, mutta sitten rupesi mietityttämään, miten ne teflonpinnoitteiset propellit mahtaa selvitä tervankusen sun muun noen kanssa. Tietty hyvät filtterit...

 

Jotain tämmöistä itsekin ajattelin.

Tästä tuli mieleen, että kun aiemmin oli juttua siitä El Kamiinan aika vähäsestä tehosta, niin oliskohan siinä pönttö jäänyt pieneksi. Löysin netistä muutaman kuvan siihen mitoitukseen:







Eli pöntön kokoon vaikuttaa koneen koko ja kierrosluku. Mietin, että eikös tuo ahdin tee koneesta "isomman" vielä. Eli silloin ilman ja polttoainetta kuluu enemmän.

 

Tekee. Kun kaiken löydät, niin kaiva siitä opinnäytetyöstä tehomittauskäppyrät. Siitä näkee epätyypillisen SBC:n oireet. Pönttö kuristaa jo 3000rpm kohdalla eikä sen jälkeen tule enempää vaikka kuinka kierrättää.

 

Toimisikohan hake paremmin puukaasun lähteenä? Sitä olisi myös helpompi tehdä suuria määriä, samoin tankata tai jopa tehdä jonkunlainen automaattinen tankkaussysteemikin.