Re: 429 Käyntihäiriö:: VIDEO:::

Laitan tämän tarinan myös tänne, Cadillac-foorumilla on niin hiljaista...Vika on vieläkin tallella... paljon on tupakkia ja rahaa kulunut vian hakuun, lukemattomia öitä valvottu, ja funtsittu asiaa, yksin ja porukassa. Kertauksen vuoksi : Cadin 429 ravistaa ilkeästi tyhjäkäynnillä, ja ravistus jatkuu aina tuonne 2500 rpm saakka, senjälkeen sitä ei niin huomaa. Koneremontti tehty 2001, uusittu Kaikki liikkuvat osat, rahaa käytetty yli 20000 silloista valuuttaa. Tulos : Kone on hiljainen, mutta ravistaa samanlailla kuin enne remppaa. Otin talvella kannet auki , vein ne kansiexpertille, koska epäilin venttiilivuotoa ( vaikkakin venttiilit on uudet, seetit koneistettu, ja pronssiohjurit laitettu ) Sovimme, että pakoseetit kansiin uusitaan, kestää sitten ajella lyijyttömällä, ja imuventtiilit varmuuden vuoksi oikaistaan seetipintoineen. Expertti teki hyvää työtä ( kiitokset Kansityö Jouko Liiten /Simo ) , ja kannet koeponnistettiin . Ikävä uutinen oli, että pakokanavassa, siis venttiilin jälkeen oli pieni hiushalkeama, joka oli ollut siellä iät ja ajat, asia päätettiin korjata budjetin niukkuuden vuoksi jäähdytinsementillä, koska jos kanava olisi hitsattu, niin kaikki venttiilityöt olisi menneet uusiksi.Mutta tämä ei ole kupletin pääjuoni ollenkaan. Asensin kannet paikoilleen, tarkistin vielä varmuudeksi nostimien kunnon, tasaiset olivat, kaikki OK. Toiveikkain mielin sitten kone tulille... :cry: mutta kuten arvata saattaa, vika oli tallella. Olen ollut suuren osan ajasta sitä mieltä, että vika liittyy jollain tapaa venttiileihin. Tein peltistä venttiilikoppien tilalle suojalevyt, jotta pystyin käyttelemään konetta, ja tarkkailemaan venttiilien liikettä. Nätisti vipattavat, ei niitä pysty juuri arvioimaan, senverran vikkelään liikkuvat. Sitten mieleeni pälkähti laittaa puristuspainemittari vuoron perään jokaiseen sylinteriin, ja käynnistää kone, silloin näkisin todellisen puristuspaineen koneen käydessä :idea: :idea: ... ( olin aiemmin mitannut puristukset startin avulla, kaasu pohjassa, ja lukemat olivat tosi tasaiset, 12,5 bar:in luokkaa ) järkytys oli suuri :shock: ... mittari kohosi vaivoin 5,5-6,0 bar:n lukemiin tyhjäkäynnillä. En ollut uskoa silmiäni, tein saman kokeen kaikille pytyille, samoin tuloksin. Kun kierroksia nosti noin 2000+, niin mittari kipusi jonnekin 7,5-8,0 bar lukemiin, ei hyvä... :evil: Korjaamokäsikirjan mukaan paineen pitäisi olla jotain 210-230 psi /1000 rpm, mitäs se tekee, varmaan 15 bar... Nyt olen melkein satavarma, että kaikki venttiilit kantavat, enemmän tai vähemmän, sitä tukisi se asia, että pakopuolen seetit oli lasittuneet, ja mustat, aivan kuin olisivat vuotaneet. Miten vika korjataan ? Voiko olla mahdollista, että hydraulinostin poistaa välyksen niin tehokkaasti, että samalla hieman avaa venttiiliä, josta aiheutuu sitten huono puristuspaine, ja ravistava käynti. Auttakaa miestä mäessä, alkaa mennä hermot koko keksinnön kanssa, pitääkö vaihtaa Mopariin vai keskittyä mopediharrastukseen...

 

Nostajien kantamista veikkaisin tuon perusteella...

 

Sitä samaa itsekin alan epäileeen, mutta miten hydraulinostimet voi kantaa ? Cadin kone on siitä erikoinen, että sen venttiilikoneisto on vailla mitään säätömahdollisuutta. Eikä työntötangoissakaan ole säätöä. Perus säätöä ei voi tehdä, täytyy vain luottaa tehtaan mittoihin. Mutta mikä osuus on venttiilinjousilla ? Voiko ne olla niin kuoleentuneet, että Hydraulinostaja poistaa välyksen "liian tehokkaasti "ts. aukaisee venttiilin hieman raolleen, joka aikaansaa huonon puristuspaineen, ja ravistavan tyhjäkäynnin :-?

 

Käkkylä ei myllynä ole mulle tuttu. Moottorirempan yhteydessä on todennäköisesti koneistettu dekkiä, kansitasoa ja venttiiliileitä. Työntötangot ovat tainneet jäädä nyt liian pitkiksi. Kaikki nuo tasohionnat ja venttiilityöt vaikuttavat justiinsa tohon. Sama nykimisoire jää, mutta ennen vuosivat kuluneet seetit ja nyt ne eivät sulkeudu. Mittaa preload säädettävällä työntotangolla ja tilaa sopivan mittaiset. Tai sitten on muuta vikaa.

 

Mittaapa jousipaineet ja pistä tänne raporttia!

 

:-? Mittaisin kyllä, mutta kun en omista jousipainemittaria, kalavaaka ei taida toimia, varsinkaan se puntarimallinen Mutta miten paljon suunnillee kiloja pitäisi venttiilivarren päähän laittaa, ennenkuin sen pitäisi avautua ? Puhutaan varmaan seetipaineesta.. Lukaisin Volvo-sivuilta, että seetipaine pitäisi olla luokkaa 60kg jousen venttiilin kiinniollessa, ja puristettuna pitkälti toistasataa kiloa. Kuulostaa äkkiseltään paljolta

 

Tuli kanssa sama juttu mieleen,ne työntötangot...
vaikka ne oliskin uusittu orkkismittaisiksi mutta jos kansitasoista on otettu paljon pois niin silloinhan ne kantaa. tai sitten on vahingossa laitettu liian pitkät tangot,oliko tangot mitattu ja verrattu orkkis mittaan?
moottorin käydessä vielä kun nostajat "kovenevat" niin silloin venttiilivälys pienenee entisestään.
voihan myös nostajat tai venttiilit olla liian pitkät myös. onkohan erehtymis mahdollisuutta osien suhteen caddyn koneissa?vaihtoehtoja eri vuosissa?

tai sama juttu jakopään kanssa,onko oikein ajoitettu ja onko se varmasti oikea?

 

Ajatus, cadillacin konetta tarkemmin tuntematta, testata puristuspaineet siten, että esim. keinuvivut irrottaa tai löysää niin löysälle, ettei työntötangot pääse niitä avaamaan. Toisin sanoen pudottaa yhden pytyn pois pelistä ja katsoo muuttuuko paineet miksikään. Sitten koittaa selvittää tuota nostopuolen ongelmaa, jos sellainen on.

Ajatuksia häiritsee tuo että startin varassa pyörittäessä paineet ovat noinkin korkealla. Mittaustapaa ei saa tietoonsa tekstistäsi, mutta voi olettaa että mittaukset on suoritettu siten, ettei öljykierrossa ole ollut maksimipaineita ja tästä syystä nostajan ovat hiukan "pehmeämmät". Tällöin voisi ajatellan ongelmien olevan, monesti mainituissa, liian pitkissä työntötangoissa.

TheJonssi

 

Tottakai paineet muuttuu, kun ilma ei oikeastaan pääse sisälle tai ulos pytystä...
Onko kone toiminut tuon remontinjälkeen kunnolla vai tullut jonkinajan kuluttua?

 

Jos paineet mittais startilla kaasuun koskematta, silloinhan tilanne olis tyhjäkäyntiin verrattuna sama? Ainoostaan hieman vähemmän kierroksia.

 

Paineiden mittautapa 0li normaali, . puolanjohto irti, kaasu pohjaan, ja startiilla kone pyörimään joitain sekunteja, . Paineet oli tasaiset,n 12,5 bar kaikissa pytyissä Sitten mieleeni juolahti mitata puristuspaine koneen käydessä tyhjäkäyntiä, siis seitsemällä pytyllä. Paine oli vaivaiset 5,5 bar, ja kun kierroksia nosti about 2500, niin paine nousi hädintuskin 7,5 bar. Mielestäni se antaa todellisen kuvan, silloinhan hydraulit poistavat venttiilivälyksen, mutta ilmeisesti poistaa sen liian hyvin. Vika on tosiaankin ollut tässä koneessa aina, ennen ja jälkeen koneremontin. Venttiilinjouset ovat alkuperäiset, epäilenkin nyt että ne ovat niin kuoleentuneet, etteivät jaksa taistella nostajan välyksentasausta vastaan. Nokka akseli on uusi, samoin nostimet, ja jakopää. Merkit on kohdillaan takuuvarmasti. Yksi asia vielä kummastuttaa, miksi työntötangot pyörivät nostimien mukana koneen käydessä, en ole ennen törmännyt pyöriviin työntötankoihin... Venttiilikoneiston rakenne on "yhtäpuuta", keinuvipuakseli, jonka varassa keinuvivut liikkuu, ei säätömahd. Työntötangot myös vailla säätömahd. Silloin kun lohko oli koneistamossa, sitä ei oikohöylätty, mutta kansista otettiin ohuet siivut pois, joitan kymmenyksiä, luulen. En tiedä, kohta menee hermot koko rakkineen kanssa, pitäisi kait löytää lyhyemmät tönärit jostain,että venat sulkeutuis kunnolla, tai sitten vaihtaa jäykemmät jouset.. :-?

 

Onko kansipahvi saman paksuinen kuin ennen?
Rankat höyläykset vaikuttavat kannen/keinutasojen korkeuteen.
Pystyykö keinuja löysäämään ja laittaa alle ohuet prikat tms
sillä ainakin saisit tilaa pitemmille tönäreille testin ajaksi.
Käkkylän venakoneistoa harvemmin nähty ,Minkä tyyppiset
keinujen kiinnitykset ?
Tietysti reilu perusennakkokin sytkän puolella aiheuttaa nykimistä
tyhjäkäynnillä
Ota sytystysjohto yksi kerrallaan käynnissä irti
jakajasta tai tulpista jos saa helposti irti
niin näet onko mikä sylinteri pois pelistä jos käynnissä "pudottaa"sen hetkeksi pois - ei vaikutusta/vaikutusta ?
tai ohivuotomittaus keinuvivut irti/löysälle kuulee minne se paine menee..

 

Kannentiivisteet on tarvikelaatua (Fel-pro ), varmaankin oikean paksuiset. Vent.koneisto on kanteen neljällä pukilla kansipulttien alle kiinnitetty putki, joka toimii akselina keinuvivuille. Niiden pukkien alle vois kokeilla laittaa vaikka millin pellistä tehdyt shimmit. Tai sitten vois ostaa 67- mallin 429 koneen tönärit, ne on reilut puolimilliä lyhyemmät

 

Kokeile ilman muuta laittaa sinne pukkien alle millin simmilevyt,voi poistua ongelma kerralla :wink:

Kovia puristuspaineita ne noille vanhoille jenkeille lupaa,mut koskaan en ole mittaamalla päässyt ihan niin koviin arvoihin mitä ohjearvoina on ollut,et sinänsä se 12,5bar on ihan hyvä arvo!

 

Kunnollinen alipainemittari voi auttaa myös löytämään tuontapaiset viat, kun perehtyy sen mittarin tulkitsemiseen. Onko moottorista mitattu ohivuodot?

 

Eihän siellä pytyssä paljoakaan puristuksia ole kun mittaat sitä käynnissä ollessa, kaasuläpäthän on lähes kiini.
Aloita perusasioita, sytkäjärjestys, tyhjäkäynti seossuhteet ym.

Jos ne ventiilit kantais, kantais ne myös startilla pyörittäessä.

 

=Tai sitten vois ostaa 67- mallin 429 koneen tönärit, ne on reilut puolimilliä lyhyemmät=

just tätä mä tarkoitin,ettei vaan olis väärät tönärit eli liian pitkät.....
ja tönäreiden kuuluu pyöriä ympäri,samoin nostajienkin. nostajathan laahaa hiukan nokan sivussa(ei keskellä nokkaa) ja se tekee pyörimisen eli tarkoitus sillä on että osat kuluis vähemmän ja tasaisemmin.

 

Tuota asiaa olen itsekin miettinyt, eihän niitä puristuspaineita yleensä mitata moottorin käydessä.

Perusasiat on kyllä täysin hallussa, olen värkännyt erilaisten moottorien parissa yli 30 vuotta...

Tuosta olen eri mieltä: Nimittäin kun konetta pyörittää startilla, niin öljynpaine ei ehdi nousta , ainakaan muutaman ensimmäisen kierroksen aikana. Silloinhan venttiilien välyksenpoisto ei ole toiminnassa... MUTTA moottorin käydessä öljynpainetta on, ja hydraulitkin toimii.

Olen tietenkin etsinyt vikaa myös alipainemittarin avulla, se onkin asennettu konehuoneeseen puolikiinteästi :-? Mittarin viisari väpättää voimakkaasti 16-18 in /hg välillä. Viisari rauhoittuu vasta n 2500 rpm kohdalla osoittaen silloin n 21 in /hg Tiedän, että viisarin pitäisi olla vakaa, tuollainen värinä viittaa juuri venttiilivuotoon. Tai takertelevaan venttiiliin.

Seuraavaksi ajattelin kokeilla : Virranjakaja irti, porakoneen avulla öljypumpun akselia pyörittämällä paineet ylös, Sitten puristuspaineen mittaus startilla kaasu pohjassa. Silloin saa todellisen kuvan siitä, kantaako venttiilit. :-?

 

"Tuosta olen eri mieltä: Nimittäin kun konetta pyörittää startilla, niin öljynpaine ei ehdi nousta , ainakaan muutaman ensimmäisen kierroksen aikana. Silloinhan venttiilien välyksenpoisto ei ole toiminnassa... MUTTA moottorin käydessä öljynpainetta on, ja hydraulitkin toimii."

Ei hydraalinostaja pysty säätämään venttiiliä kantamaan, rikkinäinen nostaja taas lisäis välystä minkä kuulis tyhjäkäynnillä.

 

Niin, ei tietenkään pitäisi saada venttiiliä kantamaan, mutta en kyllä keksi muutakaan syytä siihen , mihin puristuspaineet katoaa 12,5---5,5 bar, kun mittaus suoritetaan moottorin käydessä ? Manuaalin mukaan puristupaineen tulisi olla 210-230 psi (n.15 bar ) moottorin pyöriessä 1000 rpm. Manuaali ei kerro, miten mittaus suoritetaan, esim ulkopuolisen voimalaitteen, tai sitten itsensä avulla. Tuntuu vain kummalta, minne ne paineet katoaa, ja miksi alipainemittarin viisari väpättää ? Todella kinkkinen juttu, en ole koskaan törmännyt vastaavaan, toivottavasti vika löytyy, ainakaan se ei ole sytytystulpissa...