Renkaisiin typpeä

Pitää paikkansa,rengaskulut laskenut kun ei lämpene niin paljoa,ollut alla ilmalla ja typellä täytettyjä renkaita. Typpeä myös haihtuu vähemmän renkaasta kuin ilmaa joka pienimolekyylisenä pääsee paremmin kumista läpi.

 

jep

Käytämme kohtuullisen suuressa linja-auto yrityksessä typpeä renkaissa.
En tunne historiaa, onko pienentänyt rengaskustannuksia, mutta minusta tuntuu perustellulta hommalta.

Henkilöautossa en tiedä olisiko sillä niin suurta merkitystä, mutta raskaammassa kalustossa renkaat joutuvat kovemmalle ja paineet ovat korkeammat.
Paineen ollessa 8,5 bar niin sitä vuotoa voi tulla vähän herkemmin.

En ole tutkinut kaasuja yhtä tarkasti kuten osa palstalaisista, mutta mitäs jos se typpi ei laajenekaan ihan niin paljoa lämmetessään kuten hengittämämme seos ?

 

Mikähän se semmoinen ilmamolekyyli on?

 

Nooo, se on sellainen ihan uusi molekyylilöytö, jota hyödynnetään nyt, kun tiedetään sen ominaisuudet.

 

Re: jep

Eri kaasujen lämpölaajeneminen on tietääkseni vakio.
Ainoa "perustelu" typen käytolle lienee se että rengaspaineet ei putoa hapen katastrofaalisen renkulasta karkaamisen takia . Ja sittenkin osaan kyllä tarkistaa paineet kerran viikossa jos niinkseen tulee. Koko juttu kuuluu samaan kategoriaan kuin nuo jutut E-merkityn ilman pakollisuudesta tieliikenteessä käytettävän renkaan täyttöön 1.1. 2010 alkaen

 

Re: jep

No hengittämämme seos on 78% typpeä.. Ei kai radikaalia eroa ole laajenemisessa ..

Toi typpi vaan ilmeisesti helpottaa paineen pitämistä yhdistelmissä kohdillaan, kun happi se 21% pakenee typpeä helpommin. Hommahan toimisi ihan OK ilmallakin, jos tosiaan kuskit viitsisivät tarkistaa joka renkaan paineen säännöllisesti. Ilmeisesti vaan hommasta luistetaan, koska typpi tuo säästöjä = paineet eivät laske niin nopeasti, kun helpommin vuotava happi uupuu..

 

kun 18 pyöräsestä kattoo rengaspaineet niin siinäkin menee jo tovi työaikaa,joten sitäkautta säästöä jos ei tarvikkaan kattoo paineita kun vaan esim joka kolmas kerta ,verrattuna normaaliin ilmatäyttöön. :-?

 

Jos se rengas ei vuoda, niin ei sieltä kyllä tule happi, typpi, argon, moottoriöljy eikä oravat läpi. Vety saattais tullakin, mutta hapen ja typen atomit ei ole merkittävästi edes erikokoisia, joka pätee siis myös happi- ja typpimolekyyleihin (O2 ja H2). Itseasiassa Van der Waalsin säde on typellä pienempi kuin hapella (92pm vs. 152pm).

Jos se rengas taas vuotaa, niin se on ihan jeesuksen sama että mitä siellä sisällä on. Se tulee sieltä ulos.

Tossa pihassa on toi myynnissä oleva Audin ritsa. Kaks rengasta näyttää olevan vuoden seisottamisen jälkeen vähän tyhjempiä kuin muut, joissa on kunnon paineet. Joku on vissiin täyttänyt ne typellä

Mutta kuten jo aiemmin todettu, niin puhtaassa typessä ei tule kosteutta sinne renkaaseen sisään, eikä sitä reaktiivista happea joka sen kosteuden kanssa tekee nannaa vanteelle ja voi syövyttää sitä. Ja jos se happi alkaa reagoimaan, niin siinähän se kyllä itseään kuluttaa ja voisi ainakin teoriassa paineita laskea. Vähän.... Mutta sitten on kyllä jo muutakin ongelmaa kun paineen lasku, jos vanne alkaa olla puhkiruostunut :wink:

 

conti

esim. continentalin sivuilta löytyy tietoa aiheesta:

http://www.conti-online.com/generator/w ... to_fi.html

Siellä sanotaan mm:

Tavallisten autoilijoiden parissa typen käytöstä renkaan paineistukseen ei ole merkittävää hyötyä. Typpi ei kuitenkaan vahingoita renkaita ja saattaa marginaalisesti vähentää renkaan ilmanpainehävikkiä. Typpi ei kuitenkaan estä rengaspaineen laskua, jos rengas vuotaa. Olipa syynä sitten ulkopuolinen pisto tai vaurio renkaassa tai renkaan, venttiilin, vanneliitoksen tai muu vastaava mekaaninen vuoto. Typen käyttö ei myöskään korvaa renkaan säännöllisen ilmanpaineen tarkastuksen merkitystä. Mikäli paine on alle ajoneuvon suositusrajan, renkaaseen on lisättävä painetta – joko tavallisella ilmalla tai typellä – ohjeenmukaisen paineen varmistamiseksi.

 

Kyllä tää typpitäyttö on vähäkään kaasun ominaisuuksia katsoen aika huuhaata.


Typpi . _ . _ . _ . _ . _ Happi
0,00125×103 kg/m3 _ _ _ _ 0,00143×103 kg/m3 Tiheys
1,040 (N2) kJ/kg K _ _ _ _ 0,918 (O2) kJ/kg K Ominaislämpökap.


Kaasun moolitilavuus V_m = 22,41 dm^3 NTP-olosuhteissa
Seuraus:
kaasun tiheys = moolimassa / moolitilavuus

Jos tarkkoja ollaan,moolitilavuus pitää paikkansa vain ideaalikaasuilla.
Vety 22,43
Typpi 22,40
Typpioksidi 22,39
Metaani 22,36
Happi 22,39
CO2 22,40
Helium 22,42
Argon 22,39
Tässä joidenkin kaasujen moolitilavuus NTP.

Lämpölaajeneminen->R = 0,08314 bar · dm^3 / mol · K.

 

Silti joku voisi selittää, miten esim. Mythbustersin jaksossa, jossa aiottiin hengitellä ilmaa autonrenkaasta veden alla - tehdyssä analyysissa tavan käytetyn autonrenkaan sisällöstä happea oli muistaakseni enää 12 % vs. ilmakehän happi 21%..

[Episode 87: Myth Evolution

* You can breath from the tire of a car while underwater: busted , syy tosin oli renkaasta tulevan ilman sekoittuminen veteen - seosta ei voinut hengittaa saamatta samalla vettä keuhkoihinsa..]

Ei tuo typen rikastuminen renkaan sisällä muuten oikein selity, kuin että happi tulisi läpi helpommin kuin typpi. Jalokaasut kai pienin molekyylisinä livahtavat läpi helpoimmin eli ensiksi...

Ja millaisena molekyylimuotona typpi esiintyy ilmakehässä yleisimmin vert. hapen 02 tai hetkellinen 03 (otsoni)... Se voi selittää, miksi ilmalla täytetyisssä renkaissa typen osuus rikastuu ajankuluessa verrattuna ilmakehän koostumukseen..

Liekö sinulla typo, vai muu? H2 on muuten vety, eli kevyin kaasuista ja aineista.. Typpi on N..

(Silti en typpeä henkilöauton nakkeihin pistäisi ainakaan nykyhinnoilla, jos taas esim yhdistelmässä säästyy työaikaa ilmanpaineidentarkistamisesta ja nakkia siksi, että paineet pysyvät paremmin alueella ( eivät vaju niin nopeasti) pistäisin ehkäpä..)

 

No onhan se happikaasu O2 voinut reagoida, eli hapettaa jotakin, eikä ole enää löydettävissä happimolekyylinä vaan jonain muuna. Ei sekään vielä tarkoita että ne happiatomit välttämättä olisivat kadonneet renkaasta minnekään.

 

Voisi toki. Veikkaisin, että se on rautaoksidin tai jonkun muun muodossa siinä vanteen pinnassa ja silloin sitä on vähän vaikea hengittää?

Ja ei tullut typo, vaan ihan aivosolmu, kun vedystä oli puhetta aiemmin

 

Jos haluaa maksaa rengasliikeelle 20e., niin se on jokaisen oma asia. Minä en maksa.

 

Totta, jos autossa on ollut peltivanne , joka on ruostunut kovasti sisältä..

Tosin koe ja mittaus tehtiin kai mythbustersin Californiassa , enkä sisältä hirveän ruostuneita vanteita ole Suomessakaan nähnyt..

Mutta jotain kai sille hapelle siellä renkaassa kai tapahtuu, joko se poistuu tai sitten yhtyy johonkin?

Typpiolosuhteissa ei ainakaan peltivanne ruostu sisältä. Se lie bonusta vihreäkorkkisissa. Tosin kai aluja noissa typellä ladattavissa lie alla.. Poislukien raskaskalusto.

 

Eihän ruostuminen ole ainoa hapettumistapa, hapettuuhan alumiinikin, kumi, jne jne.

 

Käyttäähän ISOOT pojaat Rakstereissakin typpiä renkaissaan.