Rollover Motorsport, otteita lisenssiaatin elämästä.

Mukavasti kirjoteltu kooste. Jaksaa lukia

 

Kun aika on niin saavuthan sä silloin luo,
Mä ilmoitan kun on päivä tuo,
Kun aika on, niin heti saat sen tietää.
Mä en voi olla kertomatta en.



Seija Simolan muistolle, tätä tarinaa kertomatta en jättää voi kun aika on 8,51!!

Kalajoen osakilpailussa saavutettujen tulosteen perusteella meille syntyi palava halu käydä kokeilemassa miten corttiina sysää vartilla, varsinkin kun se oli edelleen ehjä! Ja karkeesti peukolan ja etusormen välissä laskettuna 5,77s 201 metrillä on 402 metrillä korkee kasi, koska Motopark oli pois suljettu vaihtoehto työelämän haasteiden takia (pitää jostain haalia kasaan rahat osallistumismaksuihin...jotka syljettää ja aiheutta ajamattomuutta), jäi ainoaksi vaihtoehdoksi SM-Finaali FHRA Night Race, joka on onnistuessa todella upea tapahtuma ja jonka varaan myös laskettiin suuria odotuksia. Kurkkaako kanki vai tuleeko kasi, ei tiedä jos ei kokeile :lol:

Kisojen välissä tehtiin uudet Wheelie Barsit ja perushuolto; laturinremmi, öljyt, venavälykset sekä silmämääräinen tarkastelu mahdollisten vaurioiden varalle. Aika helppoo on tämmöisen auton ylläpito, Teboilia gearboxiin ja takas radalle :mrgreen:

Alastaroon siirtyminen aloitettiin torstaina, ihan jo sen takia että sinne tulee matkaa tästä Torniosta Kalajoen päätallin kautta koikattuna pikkunäppärät +700 kilometriä. Kokonaismatkaksi meno-paluulle tuli matkaa 1430km ja 18 tuntia. Matka-aikaa lyhensi tiimin toimivuus, auto ja kaikki työkalut olivat valmiksi pakattuna ennenkuin edes kerkesin Kalajoelle. Illasta päästiin perille ja pienten haasteiden jälkeen saatiin varikko pystöön. Tässä FHRA:lla olisi pieni ajatusriihen paikka, kiinnitetään huomiota niihin ilmoitettuihin varikkopilttuiden kokoihin ja merkataan ne paikat minne teamit saa telttansa lykätä. Se sompaaminen ja sirkus vetää vain väsyneen viulunkielen kireelle.



Perjantai aamulla katsastettiin auto ja alettiin kuumeisesti odottamaan sateen loppumista sekä ensimmäisen kierroksen alkua. 14:05 koitti vihdoin meidän vuoro sateen lakattua ja sehän meni ihan hyvin, 60ft 1,436s 9,153/234. Heti pukkasi uutta ennätystä! Loppunopeus on muuten aika tarkkaan sama kuin minun 2013 vuoden viimeisessä lisenssivedossa, että se potentiaali on ollut jemmassa jo jonnin aikaa..


Seuraavaan lajitteluvetoon lisättiin ahtopaineta ja säädettiin seoskäyrää, joka oli edelleen Kalajoen tapaan liian rikkaalla, mutta parempi niin kuin sulanut pata. Lajitteluveto nr.2 oli aika makee, sain kokea rengasvärinät eka kertaa elämässä. Wheelien Barsien yläputken ottaessa kiinni jarruvarjon kiinnikkeeseen nostaen taka-akselia. Oli kyllä villi fiilis kun horisontti värisi silmissä, no isompaa tupaan kyllä se siitä oikenee kertoi minulle kerran eräs Toholammen Pelle Peloton ja niihän se tällä kertaa teki. 60ft 1,36s, aika maalissa 9,147/232 ja taas uusi ennätys!

Toki ihmetystä aiheutti ahtimen käyttäytyminen lähdössä ja varikolle saavuttaessa moottorista kuulunut kahina, eikä ahtopaineen nostolla ei ollut mitään merkitystä? Pellin avauksen jälkeen kahinan syy selvisi nopeasti ahtimen siiven ollessa ihan ruvella, pieni laakerivaurio kenties.... Pikaisen palaverin jälkeen nostin luurin ja otin lakin kuoraan, yhdellä ystävällähän on samanlainen hyrrä hyllyssä. Kai se nyt sitä lainaa, vaikka eihän me tiedätä mikä se edellisen rikkoi Espoon ylipaineistaja Setälä oli heti messissä ja lupasi lainata ahdinta, kuljetuskin järjestyi Lensu PowerShopin avustuksella, Alastarolle matkalla ollut Nyman yställisesti teki pari mutkaa matkaan sekä u-käännöksen yhteisen hyvän nimissä. Kolmannelle kierrokselle ei keritty, mutta illalla auto oli iskussa uuden ahtimen kera. Mitähä hyvää siitä seuraa....

https://www.facebook.com/video.php?v=1258767567579498

Lauantain valjetessa aurinkoisena ajettiin muutaman luokan osalta kolmas lajittelukierros loppuun, jonka jälkeen päästiin Eliminaattorin pariin. Meidän vuoro oli toisena ja pariksi tuli Juho Yijälä-räty 8,2s lajitteluajalla, vähän harmitti että lainattiin edellisenä päivänä hitsuskonetta Juhon tiimille Mitään isompia muutoksia ei tehty, kun ei sillä sohlolla ahtimella ajaessa paljon osaa kertoa mitä sieltä pitää muuttaa. Jo lähdössä Juho otti minusta päänahan reaktioilla, minun .276 vastaan Juhon .136, vaikka vähän yritin kiusata tarkoituksella ja ilman, kun istun niin matalalla etten oikein osaa hahmottaa kennoja ilman etunäyttäjää vedon aikana olin ihan ihmeisessään, miksi Juhon Mustang ei karkaa tuon enempää? Pidin petaalia pohjassa ja hymyilin, jo maaliin tullessa tiesin että nyt on kasi taulussa, mutta minkälainen? Pientä esimakua tuloksesta sain varikkoa läpiajaesssa useiden peukaloiden ollessa pystössä hyvän merkiksi, aikahan oli 60ft 1,35 8,64/252!!! Ei isommin harmittanut vaikka Juholle pudottiin, joka myös ajoi todella kovaa 8,07/277. Wheelien Barsien putki otti tässäkin vedossa pahasti kiinni, joten jarruvarjoteline leikattiin rungosta irti ja siirrettiin pois haitoilta muutaman sentin korkeammalle.

jatkuu... Pasksvoorumi ei anna kirjoittaa kuin max.10000 merkkiä yhteen viestiin....

 

Eliminaattoreiden ja yökisan väliin näytti järjestyvän testimahdollisuus jota ei voinut jättää käyttämättä, äkkiä loki läpi Antin ja pääsäätäjä K.Priuskan kanssa, seosta kohdilleen ja Jäsen R päästettiin irti 8mm kiintoavaimen kera. Kai sitä painetta vähän pitää lisätä? Viimeisten joukossa line-upppiin ja viivalle, 60ft 1,34 aika maalissa 8,62/252. Ei ollut suurta muutosta paineen lisäyksellä? Uusi ennätys kuitenkin. Paluutiellä kuuntelin voimansiirrosta kuuluvaa outoa ääntä, joka paljastui varikkopilttuuseen päästyäni lähes jumissa olevaksi perävälitykseksi. Mutta jos auto meni 8,62 rikkinäisellä perällä, niin kuinka kovaa se menee ehjällä? Tässä vaiheessa into oli niin pinkeenä että periksi antamisen mahdollisuus oli täysin pois suljettu ajatus. Eka käsitys oli rikkinäinen välitys jota kävin ympärivarikkoa kyselemässä ilman suoranaista hittiä. Suomen Mestari Jarmo Nyberg tarjosi jo tässä vaiheessa hänen autossa paikallaan ollutta casea lainaan. Sillä aikaa minun mailmanparas tiimini oli aloittanut taka-akselin purkamisen Jari Kujalan valvovan silmän alla, kiitos neuvoista. Hirvee kiirekkin oli, kun yökisaa piti päästä ajamaan. Casen ollessa pöydällä todettiin välityksen olevan ehjä ja pinion supportin laakerin olevan sen sijaan rikki. Ja taas uusi kierros varikon ympäri ilman onnistumista, lakki kourassa Nybergin pilttuuseen ja kysymään saadaanko purkaa sun vara-case ja ottaa siitä laakeri, no tottakai kuului vastaus! Tämä on parasta Drag Race varikolla, autetaan toisia ja ajetaan vasta radalla kilpaa. Kiireellä caset osiksi, toinen takas kasaan ja paikalleen line-upin täyttyessä jo yön kisaajista. Lopulta saatiin kaikki nippuun, varjo pakattua ja minulle ajopukukin päälle. Streettien eka kierroksen mentyä jouduimme odottamaan line-upissa omaa vuoroa puoli yhteentoista asti, mutta hyvää odotellessa ei tule aika pitkäksi ja olin jo tässä vaiheessa älyttömän ylpeä kavereistani jotka painavat hirmu duunia että päästään ajamaan. Se riittää jo palkinnoksi.

Jäsen R kävi ohjeistamassa ennen burnista, että vedä vähän pidempään. Toki tässä vaiheessa oli kolkuttamassa takaraivossa toteuttamaton haave pro-burniksesta. Vaikka tehoa ei ole niin yritetään, aina pitää yrittää tarjota katsojille niitä elämyksiä ja ilon pilkahduksia joiden takia minäkin vuonna 1996 jäin tähän koukkuun. Burniksessa vaihdekaavio läpi maamoottorin kiertäessä vitosella +9000 kierrosta komeesti kuusen ohi, vaikka ei niinkään kauheesti savua tuottaen Pakkipäälle ja takas viivalle Antin ohjeistaessa kulkijaa. Stageen meno oli aika mieleistä kun eihän autossa ole mittarivaloja, sisävaloista puhumattakaan. Lamppujen syttyessä kuuntelin että varmaan on hyvin painetta kun ei viisareiden asennosta ollut pienintäkään käryä, kytkin ylös ja mahtavan tuntoisella repäisyllä keula kohti taivasta. On muuten villi tunne kun tuulilasista ei näy kuin musta taivas! Vedon aikana auto nyykki ja paukkui 2 vaihteella ihmeellisesti, mutta onneksi virkosi kolmosella vetäen komeesti loppuun asti. Varikolla oli mahtava vastaanotto ja riemu repesi taivaaseen aikakortin käteen saatuani jossa seisoi veret seisauttavat lukemat 60ft 1,24 8,51/256!!

https://www.facebook.com/video.php?v=1260083594114562

https://www.facebook.com/video.php?v=1087612004707359

Sen verran tuota vetoa voi jossitella, että rikkinäisen katkaisijan takia kakkosvaihteella kytkeytyi paukku päälle, aiheuttaen sen että kakkosella meni .10 pidempään verrattuna 8,62 vetoon. Kokonaisuuteen se vaikuttaa vähän enemmän kun joutuu etuajassa isompaa pykältämään, että kyllä siellä maamoottorissa vielä pieni myrskyvaroitus kytee....

Cortina painaa viivalla 1100-1150kg
Liberty suorakytky, nelilinkit, 13,5" ET streetit vuodelta 2009

Mottihan on hipo:
B230 betonoimaton lohko. 2,3L
Vakio valu kampura
H-Prof kiinasta
Wiseco bulkkimännät, VW 1,6D männäntapit.
405 8v kansi isoilla venoilla + hitsaamalla täytetty jokkisnokka. ST-Heikkilän käsialaa.
Tuplakaasareiden imusarja plenumilla.
MS3 + Bosch hukkakipinä. E85
BW S475 turbo.
Kiinalainen cooleri
2,7b ahtopainetta.

Tuottaa +136 hevosvoimaa.

Tähän on upea päättää kausi ja alkaa miettimään tulevaa, vanhempi poika oli mukana eka kertaa lähtöalueella ja koko kotimatkan puhui autoista ja Hänen tulevasta kilpailu-urastaan. Siemen on kylvetty. :twisted: Todella iso kiitos perheillemme tuesta ja ymmärryksestä. Kimmo ja Jäsen R, ilman teitä kirjoitettaisiin jotain ihan muuta, ST-Heikkilä moottorin osien loihtimisesta iskuunsa, Tarvikemotti HIPO-osista, Jack-Steel, Kalajoen Puutuote sekä Joki-Erkkilä vetoautosta. Kiitos katsojille, Kiitos kilpakumppaneille hyvästä seurasta ja kaikesta avusta! Kiitos FHRA ja todella ystävälliset toimitsijat, tehette arvokasta työtä, ilman teitä ei olisi kisaa!

Ja isoin kiitos tästä kaikesta kokemastani kuuluu Cortinan toisella omistajalle Antille, en olisi tässä ilman sinua, me ollaan yhdessä mahtava tiimi. Autoa ostaessa varoiteltiin ettei kimppa-auto hommat toimi, no 6v myöhemmin tämä yhtä hauskaa kuin aloittaessa. Se on muuten ensisuvena sun vuoro ajaa

Vesa, tämä on omistettu sinulle. 8,51.

 

Hyvä te. Oon teistä ylypiä..

 

Ja samalla ajoitte elorannan 8 venasten ennätyksen historiaan.oli muistaakseni 8.58