Runkopalkkien hitsaus

Kuten jo mainittiin, niin ei suoraan. Mulla yksi suoraanhitsattu meni poikki aika pian. Varsinkin ylä- ja alapuolilta sauma kannattaa hioa.

 

Varmaankin monelle OD:laiselle ihan perus juttuja, mut kerron silti.

Sen verran voin ammattilaisena vinkata, että palkkien sivuja alamäkeen hitsatessa sauma jää helposti heikoksi. Nätti sauma tulee varmasti, vaikka ei osais hitsatakkaan, mutta voi jäädä sauman kohdalta helposti vaikka millin ohueksi, tai muuten vaan "kylmäksi" eli ei välttämättä tartu kunnolla, kun sula vaan lähinnä valuu kappaleen päälle täytteeksi, mutta ei välttämättä sulata perusainetta ollenkaan. Kannattaa opetella hitsaamaan siis alhaalta ylöspäin.

Aloitus ja lopetus kohtia sitten mahdollisimman vähän. Niihin jää monesti kylmä kohta josta voi lähteä ratkeamaan. Juuri siitä syystä tarkimmissa hommissa lopetus kohtaa hiotaan hieman auki ennen sauman jatkamista. Samoin tehdään ensimmäiselle aloituskohdalle kun kappale hitsataan ympäri.

Jos omat hitsarin taidot yhtään epäilyttää, niin ei välttämättä kannata runkopalkkien saumoja viimeistellä hiomalla tasaiseksi. Ihan vain siksi, että jos ei sauma ole palanut levystä kunnolla läpi asti, niin ompahan sitten ainakin siinä kappaleen vieressä jotain mikä pitää sitä vähän kasassa.

Ja tuo vinoon leikkaaminenhan mainittiinkin jo, eli ei siitä sen enempää.

Saa rohkeasti esittää kysymyksiä aiheesta jos yhtään arveluttaa. Jos kysymys tuntuu omasta mielestä jotenkin tyhmältä niin saa kysyä myös yv:llä.

 

Ja runkopalkin voi katkaista myös suoraan jos omaa sen verran hitsarintaitoa että tietää ettei tule kylmää jatkosta. Monesti rekanrunkoja jatkettiin suorasta palkinpäästä. Mutta ainahan se on hyvä jos voi vetää vinoon.Ja tuo alhaalta ylöspäin on ihan hitsauksen perusteista se A kirjain. Seuraavaksi ylhäältä alas sauma mikä on tunkeutunut koko matkalta.

 

Ja hitsauksestahan ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä.

 

Jaahah. Löysimpä tämmösen kun epätoivoisena sörtsäsin. Vieläkö ammattilaisia kiinnostaa vastailla rungon hitsaus kysymyksiin?

 

Tottakai

Kysy rohkeasti vaan

 

Joo eli Dodge Ramin runkopalkkeja suola herkutellut alapuolelta. Alapuoli ja 50mm siitä ylöspäin pitäs vaihtaa, mietin vain että onnistuuko hitsaamalla suoraan vaakatasossa vai pitääkö tosiaan vetää vinoon? Ajatuksena olis laikalla ottaa se 50mm pois (alapuoli mukaanlukien siis) ja korvata samanlaisella uudella 50x60 U-palkilla, päittäisliitoksena reunat viistäen. Runkopalkki on siis 240x60mm jonka vaihdettavasta osasta 1/3-osaa on boksattu ja loput taaksepäin C-palkkia (mistä johtuu että on ruostunut alhaalta, tajusin asian vasta liian myöhään..)

En oikeen muutakaan keksinyt tähän hommaan. Taka-aisat voi olla että joudun vaihtamaan mutta se nähdään sitten kun otan lavan pois päältä. Etu- ja takaosa on niittaamalla kiinni toisissaan.

 

Eip oo kuulunu ideoita tähän liittyen..?

 

Toi vinoonhitsaus meinaa ettei sitä aisaa katkaista suoraan poikki ja tehdä päittäisliitosta, eli jäisi mahdollisimman lyhyt sauma.

Tollanen missä vaihdetaan osa profiilia, saumasta tulee pitkä ja se on hyvä.
Sauma on kuitenkin se heikoin kohta tuossa rungon korjauksessa.

En kyllä ole ammattilainen.

 

Runkoaisoissa tulee vääntöjä moneen suuntaan varsinkin maastopelissä, onneks Dodge Ramin runko on pitkä nii jakautuu pidemmälle matkalle. Mutta huoli olikin lähinnä ettei katkeis sauman vierestä ku sitä väännellään eestakaisin. Ja sen siis voi tehdä ihan vaakasuoraan sen sauman, rungon suuntaisesti? Päittäishitsinä ajattelin.

 

Ei kai sitä tuon kummemmin voi tehdä? Hyvin hitsaten vaan, niin että kaikki saumat on varmasti läpi. Ehkä sen korjauspalan päädyn vois viistää vaikka 45-asteeseen, joten tulis sillekin pitempi sauma?

Siksi laitoin vielä erikseen tuon hyvin hitsaamisen, kun monesti noissa rungoissa näkee kaikenlaisia "papanalaumoja" ja täppäilyjä, ei sellasten pitäis runkoa korjata joilla hitsaus ei hallussa...

 

Jos siinä rungossa on osia niittaamalla kiinni, niin siitä sun hitsatusta paikkauksesta tulee se rungon heikoin kohta. Niitatut liitokset sen takia kun hitsattuna ei kestä. Tosin ei se varmaan nyt korjaamattomanakaan vahva ole. Kannattaa ainakin hioa saumat samaan tasoon rungon kanssa, voi auttaa vähän.

 

Niittaus/pulttiliitos jotta joustaa, eli on myös vahva.

Toi sauman alashionta, sehän just heikentää saumaa, koska materiaali vähenee.

 

Niin staattinen lujuus saumassa heikkenee, mutta väsymislujuus kasvaa. Jos väsymismurtuma tulee, niin se tulee just hitsin viereen.

 

. Kannattaa tuossa tapauksessa hitsata puikoilla ja hitsaussauman päälle hitsata ristiin muutaman sentin pätkiä päälle antaa paljon murtolujuutta lisää!!!!! Ja puikoilla sen takia että palkki kuumenee isommalta alueelta kun migillä ja antaa jäähtyä rauhassa ettei karkaistu....... Jo rupee kestämään......

 

Kuormitus suunta pitäisi aina tietää, kun noita hitsattavien kohtien muotoja miettii.
Jos C-profiiliin tulee suurin kuormitus ylhäältä taivutuksena, ja C:n alareuna pitäisi uusia. Paras tapa on tehdä se L-profiili alareunaan, ja hitsata se mahdollisimman läheltä neutraaliakselia (keskiakselia) viistetyllä puskusaumalla molemmilta puolilta kiinni alkuperäiseen. Hitsin hiomisesta ei ole siinä uumaliitoksessa mitään hyötyä. Uuman katkaisukohta juohevasti vinosti vaikkapa siinä 45 asteen kulmassa alapaarteeseen. Alapaarteen vino katkaisu voisi olla jopa 60 astetta.
Se alapaarteen hitsi pitää olla ilman reunahaavoja, ja täyttävä hitsi, ilman koloja. Jos tuntuu, että kuormitus on vaihtelelevaa (yli 10000 sykliä myötörajalle), niin kannattaa hitsi hioa naarmuttomaksi. Jos yksikin railo jää, niin väsyy poikki. Palloviila on hyvä väsyttävän hitsin viimeistelyssä. Sillä tehdyt kolot ei aiheuta särön alkua. Elikkä mieluummin palloviilalla tehty pieni kolo, kuin hitsin reunan jälki.
Jos vahvikkeita aikoo laittaa, niin kirjallisuudessa on kaiken laisiin kuormitustapauksiin erilaisia nuoli-, pyrstö-, ym. peitelevyn liitosmalleja.
Esim. kaivinkoneiden, ja nostureiden puomeissa on paljon sellaisia tulppahitseillä kiinnitettyjä vahvikkeita, joista kannattaa ottaa mallia. Niitä ei ole yleensä ulkoreunasta hitsattu ollenkaan.
Ja niin kuin joku sanoikin, niin hitsin aloituskohtia mahdollisimman vähän, varsinkin kulmiin. Pitäisi olla taipuisa ranne, että saa hitsattua kulman ohi jatkuvalla hitsillä. Alapaarteen hitsi pitäisi aloittaa reunasta, ja pysähtyä keskelle, ja sitten taas toisesta suunnasta. Hitsin viimeinen kohta jää aina myötörajajännitykselle, ja viereen jää puristus. Väsyminen ei ala puristus puolelta niin helposti, kuin (jäännösjännitys) vedon puolelta.
Hitsausjärjestykseen vielä sen verran, että uumaa voi hitsata sieltä päästä jonkin matkaa lopullisesti heppailun jälkeen. Sitten alapaarre, jatkaen uuman neutraaliakselille. Sitten uuma loppuun niin, että viimeinen hitsi on lähellä jatkoskohtaa. Silloin veto jää uuman, johon ei kuormasta juurikaan jännityksiä tule.
Vähän tahtoo palkki taipua sivusuunnassa. Tavallista koripeltiä voi kuumilla oikoa, kunhan tekee sen niin kuin kuuluu, ilman ryppyjä. Voihan siinä jotain palkkia käyttää tukena, ettei uuman hitsi pääse vääntämään. aina kutistuu, kun hitsaa.
Jätetään loput ohjeet toiseen kertaan. Noillakin pääsee jo tuossa alkuun.....

 

Totta, oikein tehtynä.
Eifel-tornikin olis jo romahtanut, jos olis tehty hitsaamalla.....

 

Ihan on toimiva systeemi moneen kohtaan.

 

Tosin ei ollut hitsauskoneitakaan silloin...

 

Lentokoneissa käytetty niittausta, vaikka hitsikoneitakin ollut. Väsymismurtumat ja jännitykset paremmin hallinnassa.