SBC-koneessa värinöitä +3 500 rpm, mistä johtunee?

Se paikallaan tasapainotus tehtiin erääseen 383:een viritelmään jonka kaveri oli ostanu osina ja mukamas 350 vetolevyllä painotettuna vaikka etupäässä oli 400 dampperi!

Lähtöoletuksena pidimme että takapäästä puuttuu punttia vastapainojen puolelta ja sinne sitä lisättiin joitakin kymmeniä grammoja kun alkoi tuntua hyvälle.

VAROITUS: Liimapainot irtoilee helposti kun annetaan kierroksia joten ei kannata olla siellä alla kurkkimassa!

 

7 gramman ero ja tehtaan toleranssi on 10 tai 15 g, en nyt muista varmaksi, kumpi. Ei merkitystä.

 

Jakajan kansi ja pyörijä on vaihdettu uusiin syksyllä, kun selvittelin aiemman käyntihäiriön syytä.

Noi tulpat ja johdot vois toki kokeilla. Uudet johdot on odottamassa, kun meinasin kesällä kansirempan yhteydessä vaihtaa. Vanhoissa johdoissa oli vaan n. 10 % pienemmät vastuslukemat kuin uusissa, niin en sitten vaihtanutkaan.

 

Kertoisiko joku vielä, miksi "fluid" -versio on parempi? Jotain mainostekstejä olen lontoonkielisiltä sivuilta lukenut, mutta olisi kiva saada ihan oikeata faktaa.

Meinasin seuraavaksi dampperin vaihtaa. Sitten, jos tärinä ei katoa, niin ei jää juuri muita vaihtoehtoja kuin kone atomeiksi. Prkl.

 

Ne värinöiden vaimentelut on varmaan semmosta salatiedettä ettei sitä pysty tavan harrastaja todistamaan hyväks tai huonoks, mut ainakaan tollanen fluidi ei voi hajoo niinkuin orkkistyylinen kumivaimennettu kaksosanen. Uus vakiodampperikin toimis varmaan hienosti. Mut älä laita "ihan hyvää" käytettyä.

 

En tarkottanu että uudessa vauhtipyörässä olis heittoo vanhaan verrattuna vaan että kampiakselin painotus on sen verran suurpiirteinen että uusi vauhtipyörä ei sitä kykene tasoittamaan kuten vanha tuplamassa teki.
Samanlainen ongelmahan oli ollu jollakin tossa aikasemmin.

Damppereissa voi olla samaa ominaisuutta eli fluid on joittenkin kokemusten mukaan poistanu pienet värinät joita oli tavallisen kans.

 

Järsestys josta aloittaisin. 1 pakokaasu arvojen tulkintaa eri kierrosnopeuksilla. 2 Ohivuotomittaus. Tiedettäisiin että ainakaan se ei johdu käyntihäiriöstä. Saman tapainen vika paljastui itselläni väljäksi jakajaksi

Vakio/katu mottiin isoin ja painavin dampperi vaimentaa värinät parhaiten. Jos ei keksi mitään muuta rahan käyttöä niin sitten se "fluid" dampper. Tämä lause lukee kaikissa David Wizardin kirjoissa.

 

Kehtaatko vielä valottaa, että miten toteutetaan (vastaava kuin katsastuksen päästömittaus??) ja mitä arvoja tarkkaillaan erityisesti.

Piti oikein kuukkeloida ja löytyikin kirjoja David Vizardin kirjoittamana. Olisi vaan kiva tietää jotain perusteluja. Että ymmärtäisi ehkä sitten itsekin, miksi.

 

Ääni fluid- dampperille kuten edellä mainittiin. Silloin toinen puoli on eliminoitu

 

ite onn penkitelly moppen jakajia, yleensä jos joku on sormeillut niitä mututuntumalla, jakajan värinät alkaa tuossa 3500 rpm kohdilla, eli heittelee ennakkoa jopa 10 astetta.

siitä tuo jakajapenkki on hyvä

 

Tuosta tuli mieleeni, että miten moottorin tasapainoituksesta johtuva värinä yleensä käytännössä ilmenee. Onko siinä havaittavissa jotain resonanssien kerrannaisia kierrosten suhteen samaan tyyliin kuin epätasapainossa olevissa renkaissa tai jordaanissa?

Elikkä meinaan sitä, että voikko tärinä alkaa yllättäen esim. tuossa 3500rpm tienoilla ja jatkua siitä eteenpäin samana tai vaikkapa suoraan lineaalisesti kasvavana.

 

Pakokaasu mittauslaitteet löytyy monista korjaamoista. Käyt vaikka pyörä dynossa ajamassa ja siinä samalla voi sitten ihmetellä pakokaasu arvoja. Tosin dyno ajossa sitten näkee paljon muutakin mittareista. Tietysti pakokaasu mittauksia ei saa ilmaiseksi jos vika haluttiin selvittää ilmaiseksi?

 

Mitä noissa pakokaasuarvoissa sitten pitäisi etsiä tai seurata erityisesti?

Ei tässä ilmaiseksi yritetä mitään tehdä, mutta ei viitsisi teettää 'turhia' testauksia. Olisi kiva saada ensin vaihtoehdot mahdollisimman vähiin.

 

HC hyökkää taivaisiin jos joku pytty ei polta, yleisesti ottaen alle 300 pitäs tulla järkevästi käyvästä koneesta, näissä kaasariladan-viritysasteellisissa lompsottimissa ehkä aavistus enempi. Silti esim HC 1000 kertoo selkeästi siitä, että tavaraa tulee palamattomana putkeen.

Kuormitus ei vaikuta tärinään, ts sama peli vapaalla ja ajossa vaihteella?

 

käyntiongelma

oletko varmistanu et ei ole mekaanista vikaa aiheuttajana , esim, joku nokka kulunu ( keinuista liikkeet mittaamalla ) tai jostain männästä renkaat naks ( ohivuotomittaus ) , usein vaan haetaan vikaa liian monimutkaisesti

t.hessu

 

700 rpm tyhmäkäynnillä on hieman reippaasti HC:tä, mutta n. 850 rpm on jo alle päästörajan (600 ppm), isommilla kierroksilla (1 100 - 1 200 rpm) vähenee muistaakseni alle 100 ppm:n, kun kateltiin katsastukseen lappusta viime kuussa. Ihan tuolla +3 500 rpm ei älytty kokeilla.

Ei vaikuta, samassa kohdassa alkaa.

Myös kytkin pohjassa auto paikallaan ja ilman moniurahihnaa, jolloin ei pyöri muuta kuin dampperi+hihnapyörä, kampura, vauhtipyörä ja paineasetelma.

 

Re: käyntiongelma

Nokka on uusi, laitettu paikalleen kesällä. Silmämääräisesti kattelin rullamitan kanssa vähän aikaa sitten noi keinujen liikkeet, kun oli pakoventtiilin jousi poikki ja uuden jousen laitoin.

Ohivuotomittausta ei ole tehty.

Tässä yritänkin kartoittaa sitä, että mitä testejä/mittailuja kannattaa tehdä, että tärinän aiheuttajan saa haarukoitua. Oma tietotaito kun ei riitä.

 

Pelle peloton idea:

Kun kerran auto on manuaali, niin hinaa sitä vaihde päällä isoilla kierroksilla ilman että se käy. Sillä saa mekaanisen tasapainovian varmistettua

 

+3500rpm talvella. No joo.

 

Toi Veten hinaaminen on 'hiukka' hankalaa, tarttis kohtuulliset erityisjärjestelyt... Ja tosiaankin näin talvisaikaan voi olla hiukka hankalaa saada pitoa niin paljon, että saisi moottoriin tuon + 3 500 rpm. Jo kolmosellakin vaatis satasen vauhtia.