Sopiva puristussuhde hakusessa (Mopar 400 cid)

Overdrive.fi on harrasteautoiluun keskittyvä verkkosivusto, joka tarjoaa sisältöä harrastajien ja rakentajien tarpeisiin. Epäasiallinen ja loukkaava sisältö, joka rikkoo sivuston käyttöehtoja, poistetaan. Näin eivät myöskään poliittinen keskustelu ja aiheet sinne kuulu. Harrastus on yhteinen poliittisesta kannasta riippumatta. Overdriven yleiset käyttöehdot löytyvät täältä, ja on hyvä muistaa, että jokainen keskustelija on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa omien viestiensä sisällöstä.

Ketju osiossa 'Moottori', aloittaja J.J. Laakso, 27.9.2010.

  1. J.J. Laakso

    J.J. Laakso Gearhead

    Orkkis '77 Mopar 400 cid, jonka sisuskaluille ei varmaan ikinä tehty mitään, on taas auki kun kansipahvi meni ja tällä kertaa vois oikein yrittää jotain "viritystäkin" sille samalla tehdä.

    Nykyinen olematon kulku selittyy varmasti sillä, että orkkis 8.5:1 puristukset on "vähän matalaa" tasoa. Nykyisiä kansia koneistamalla pääsis maksimissaan noin 10.0:1 puristuksiin, mutta mihin sitä kannattaisi pyrkiä kun hakusessa on saada edes jonkunlainen vastaus kaasupolkimen painallukselle ja pitää matka-ajo kulutus vanhoissa lukemissa tai jopa pudottaa se alle sen kahdenkympin :eek: :rotfl:

    Männät ja alakerta on tarkoitus pitää vakioina (paitsi jos on tarvetta korjata jotain) ja nokka+kaasari uusia puristussuhteille ja muille hiluille sopivaksi. Kaiken näköiset vinkit tervetulleita ja muutenkin saa heittää tarinaa omista saaste isolohkojen low-budget rempoista 8)
     
  2. VooDoo

    VooDoo Gearhead

    No, jos pelkkää ruttua lisäät, joku mietomieto nenä ja perushommelit, niin hyötysuhde senkun parananee, eikä kulku ainakaan huonone.
     
  3. Kimmeli

    Kimmeli Gearhead

    Mä hommaisin mielummin uudet männät kuin alkaisin höyläämään.
     
  4. kime2

    kime2 Gearhead

    Voi hyvinkin olla että tuossa jäädään puristus-suhteen osalta allekin noiden lukujen...

    Polttoainetalous kyllä ruttua nostamalla paranee,ellei käytetä jatkuvasti hiukan kasvanutta tehoa :wink:

    Ei muuta kun kansia höyläämään vaan rohkeasti,mut silleen et ottaa sit imutasoista sopivat siivut pois et normi imusarjat istuu paikoilleen asian mukaisesti :soosoo:
     
  5. Aako

    Aako 1st gear

    Lukasimpa sivusilmällä, että sopiva paritussuhde hakusalla...
    Suu oli täynnä tonnikalaa, nyt ne on pitkin seiniä :D
     
  6. cuda69

    cuda69 Gearhead

    jos ruttua lisää niin minun mielestä myös nokka kannattaa vaihtaa.
     
  7. J.J. Laakso

    J.J. Laakso Gearhead

    Joo kysymyksen asettelu ei mulle tuttuun tapaan ollut taas parhaasta päästä, mutta näin noviisina haluaisin tietää, mitä etuja/haittoja on sillä mihin puristussuhteeseen tähtää? Varsinkin kun ottaa huomioon, että nokka tosiaan tarkoitus uusia samalla, mutta muu kone mäntineen pysyy ennallaan...

    Ja toisinpäin, onko esim. orkkis dual-plane 4-bbl imusarja (tai joku muu koneen komponentti) niin huono keksintö, että täysien ruttujen ottaminen ei sen takia kannata tms.

    Näin olen kirjoista itseni antanut ymmärtää (noin arvoja vakio männillä):
    0,0 mm höylätty on 8.5:1
    0,5 mm höylätty on 9.0:1
    1,0 mm höylätty on 9.5:1
    1,5 mm höylätty on 10.0:1

    Amerikan pojat näyttävät suosineen kaikkea 0,75 ja 1,5 mm:n väliltä...
     
  8. C-barge

    C-barge Gearhead

    toanoi. Ensinnäkin, se puristussuhde EI ole 8.5:1. Se voi olla tehtaan ilmottama, mut sillä ei oo mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Männän puristuskorkeus on 1.812", ja jos noi muut mennään blueprint mitoilla, eli lohkon korkeus 0.98" ja vevin pituus 6.358", niin jää männän laki yläkuolokohdassa 0.12" dekin alle. Siihen päälle normimillin paksunen kansipahvi, teärksisii ohuita ja halpoja kun ei enää saa, ja päälle normi open chamber kansi jonka palotila on 88-90, ni ton 88cc:n mukaan laskettuna todellinen puritussuhde on 7.45:1. Siitä kun millinkin rapasee veke, päädytään lukemaan n. 8:1 tasan. 2 millii, ni ollaan jo yli 8.6:1, 2.5 millii ni ollaan jo melkeen 8.9:1 lukemissa! Milli viel ehkä menee ilman, et tarvii koneistaa myös muita pintoja, selkeesti yli sen ja varmuudella ei istu enää imusarjat eikä valleyplatet. Sit ku menee lisää yli muuttuu tietty oleellisesti myös nostajien preloadit, joille ehkä tarttis tehrä jotain kun ei venttiilikoneistossa oo säätöä? Sit ku mennään tollasiin lukemiin voi jo ruveta vaatii kuoppaa venttiileille jne.

    Summa; ainoo järkevä tapa nostaa noissa moottoreissa puristussuhdetta on mäntien vaihto. Muut vaihtoehdot joilla päästään säädyllisiin lukemiin tulee kaikkine tarpeineen maskamaan enemmän, ja kaikki on kustomii. Valitettavasti vaan toi mäntätarjonta 400 mottiin on aika "ohut", KB:llä on hypereutectista mäntää joka on reilu pari millii korkeempi kuin orkkis, KB240. Summitilla 370 taalaa setti. Noikin on selkeesti kevyemmät kuin orkkikset, et vähintäänkin puntitus menee uusiks. Valitettavasti ei oo oikeen oikotietä onneen, siks toi 400 onkin erittäin suosittu stroukkausaihiona jolloin hoituu useempi kärpänen samalla iskulla. Toinen vaihtoehto jos puuhailusta tykkää ja motti vaatii porauksen, on käyttää vanhoja magnumin ylikoko 440 mäntiä, siin voi säästää jonku euron mut omaa puuhaa sit riittää.
     
  9. J.J. Laakso

    J.J. Laakso Gearhead

    Noi tiedot on otettu Direct Connection Mopar-moottorikirjasta enkä minä tiedä sen paremmin. Koneessa oli avattaessa juuri tuollaiset ohuet teräspahvit, enkä tiennyt, ettei sellaisia enää saa. Jenkkifoorumeilla ko. toimenpiteitä tuntuu kovasti tehdyn ja ilmeisesti välillä ihan tyydyttävin tuloksin. Painotan vielä, että tässä on tarkoitus rempan yhteydessä vähän parantaa konetta jos mahdollista, ei rakentaa mitään rakettimoottoria. Ja kun liikkeellä ollaan vielä pikku budjetilla niin hieman on eroa kannen koneistamisen ja stroker setin ostamisen välillä :lol:

    Mutta tästä päästään siihen, että miten varmistetaan todellinen puristussuhde? Että on sit suunnilleen oikealla tasolla kun lähtee nokkaa valitsemaan...
     
  10. C-barge

    C-barge Gearhead

    Se pitää laskea, ihan niinku tossa äsken tein. Jos sun kansia ei ole höylätty, sen näkee koneistusjäljestä ja voi varmistaa mittaamalla uloimman kansipultin alta dekkitasoon, ptiäis olla tuuma. Ja eikä toi palotilan mittaaminenkaan mitään rakettitiedettä oo, lasielvy vaseliiinill kii tasoon yks nurkka auki mistä vettä vaikka injektioruiskulla sisään. Mut kaikki noista mitä oon mitannut on mennyt tohon about 90cc:n luokkaan. Tehdas taitaa kertoo vähän eri tilavuuksia, 79-83cc? Mut ne on blueprint arvoja, ja tuontanto on siitä kaukana. Sama voi pätee lhokon korkeuteenkin, eli varmin tapa on mitata paljonko mätnä jää yläkuolokohdassa tason alapuolella. Se pitää mitata tapin kohdalta. tossa oletin, et se lohko on blueprint korkunen, se voi myös olla olematta. Yleensä se ei kuitenkaan matalampi ole. Saattais joltai löytyy vanhaa varastoo vielä noita teräskansipahvejakin, melko varmasti niitä on ihmisillä myös nurkissa pölyyntymässä kun ovat a laittaneet "paremmat" tiivistesarjan mukana tulleiden sijaan. Loppu on pelkkää matematiikkaa, slyinteritilavuus + palotilan koknaistilavuus jaettuna palotilan kokonaistilavuudella = puristussuhde. Netistä löytyy myös käteviä kalkulaattoreita asialle. Vaikka tossa: http://www.csgnetwork.com/compcalc.html

    Se pikkumäärän koneistaminen kansista voikin olla edullista, mut kantsii toki kysyä ensin koneistamolta. Sit jos joutuu ruveta muokkaa imutasoja, lohkon päätyjä jne, niin sitä hintaa voikin tulla yllättäen sen verran, et ne uudet männät olis ollut aika pop. Jos funtist, et vaikkapa milli veke ja jos löydät uudet teräspahvit ja sitte ratkaiset sen imusarjan mahdollisen sopivuusongelmat etkä välitä nostajien preloadeista hevonpeetä, ni on turha pelätä siitä about 8.3:1 motorista mitään rakettia syntyvänkään. Noi on maamoottoreita ja oikeesti, ainoo järkevä tapa tehdä muutoksia on vaihtaa männät. Tolla 8.3:1:lläen kovin kummosta nokkaa laittais. 400 on lyhytiskunen mottori joka on luonnostaan kiertävän sorttinen, olemattomalla puristussuhteella ja reippaalla nokalla helposti tappaa alaväännön, eikä sit kuitenkaan tuu vastetta yläkierroksille. Se puristussuhteen saaminen edes ysin hujakoille tekis jo suuren eron moottorin luonteeseen ja siihern miten se nokaa sietää.
     
  11. Mutku

    Mutku Gearhead

    C-barge kirjotti tossa 45 riviä asiaa. Totta joka sana. Sillä tiedän kun itse jappasin aikoinaan oman saaste-440:sen kanssa just noita "vääriä" teitä. Ja tuli maksamaan moninkertaisesti enemmäön kuin se yksinkertaisempi mäntien vaihto + liikkuvien tasapainoitus. Eikä kulkenu juuri paremmin kun alottessa.

    Eli: säästä itseäsi ja lähimmäisisäsi aivan hirveältä vi....selta ja unohda ne kansien laskuhommat KUN SE POIKII IHAN SAIRAASTI MUUTA JUMPPAA. Niinkun C-barge tuossa luetteli.

    Vaihda siis velihyvä ne männät. Tai vaihda sitten koko moottori semmoiseen missä on kunnon puristussuhde.

    Tässä kohtaa EI ole hyvää ja halpaa tietä. Kansien laskusta tulee kallis ja hankala jos joutuu laskemaan paljon, vähän laskemisella ei vastaavasti ole juuri mitään hyötyä.

    Tsemppiä !!! 8)
     
  12. cuda69

    cuda69 Gearhead

    Komppaan Mutkua :D Nimim sivusta seurannut ja ohjeita antanut joita ei uskottu :rotfl:
     
  13. rb

    rb Double Gearhead

    Tai sitten etsii ne vanhat Closecamper kannet jostain, niin saa sitä kautta puristussuhdetta kohdalleen.

    Mä en muista niiden tilavuutta, tai onko niissä suuria eroja eri valunumeroiden suhteen palotilojen osalta, mutta viisaammat kertokoon.
     
  14. C-barge

    C-barge Gearhead

    Ne closed chamberit ei korjaa tilannetta. Niiden ainoo ero on, et puuttuu se n. 2.5 millii syvä open chamber osuus. Ja sen tilavuus on luokkaa 4-5 cc:tä. Sit jos niitä lähtee höyläämään, niin millii kohden tilavuus pienenee vähemmän kuin open chambereissa, eli kun 2.5 millii höylää kummastakin niin ne on tasoissa, ja tosta open chamberistakin tullut closed chamber.
     
  15. rb

    rb Double Gearhead

    Ei ole koskaan tullut "open" osaa mitattua, mutta uskon että C-barge on tässä asiassa oikeassa.

    Noin nopealla laskutoimituksella sillä ei siis kummoista korjausta tosiaan saa aikaan. Jos kokonaistilvuus olisi esim 110cc niin 820+110 jaettuna 110 antaisi puristussuhteeksi 8,45 eikä 105cc palotila muuttaisi tilannetta kun 8,80:aan.

    Joten sen takia ei taida kannataa lähteä vanhoja 915 kansia enmpiä metsästämään..
     
  16. C-barge

    C-barge Gearhead

    915:t on noista closed chamber kansista ainoot "modernit", ja ollut rajolla vain vuoden 1967 440 moteissa. Varhasemmat closed chamberit on sekä imu-, mutta etenkin pakokanavaltaan kehnommat. Imu luokkaa 5% ja pakovalussa ei oo tarpeeks kamaa et siitä kovin hyvää edes sais. Open Chamber kannet taas on kaikki "hyviä", ja tuoreemmat versiot tietty nielee myös lyijytöntä ilman komplikaatioita sekä on helpommin amatöörin portattavissa kun 906 kannet (jotka kanaviltaan samat kuin 915). Mut en mä välttämättä kirvettä kaivoon heittäis, kuten sanottu, ni jos ei muuta niin vaikka se millin höyläys jeesaa tilannetta enemmän kuin haittaa. Nokka mietona, miedompi kun normi magnumi tai korkeintaan vaikkapa MP:n 272 asteinen hydykeppi. Ja sit tekisin ton kansien taskuporttauksen johon vaikkapa mopar performancella on tarjolla ohjeet ja venttiileille venatyön lisäksi "back cutin". Kyll niil joku kaakki pitäis tulla.
     
  17. rb

    rb Double Gearhead

    Ja varmaan vanhat Max Wedge kannet kelpaisi monelle, mutta ne taitaa olla harvinaisempia kun kanan hampaat..
     
  18. C-barge

    C-barge Gearhead

    No joo, MW tietty, mut ei tosiaan välttämättä tarvi pelätä törmäävänsä. Tai saahan niit uusia, mut palotila ei sen pienempi oo. Nykyään sentään niihin imusarjojakin tarjolla.
     
  19. voihanrontti

    voihanrontti 2nd gear

    Kerrankin kiinnostava aihe, kun itsellä samanlaisia "ongelmia" nelisatkun kanssa.
    Mihinkähän asti nuo orkkis veivit kestää, jos vaihtais vaan patimmat männät?

    Kansinahan mulla on millin lasketut RPM:ät, ja nyt saa imusarjan jo nuijia paikalleen :poff:
     
  20. RAIVO

    RAIVO Gearhead

    Taotut kun on niin ihan mukavasti kestää vaparimotissa, kunhan vaihdat Arp:n pultit vaan.
     

Kerro tästä muillekin!