Sotakoneet taivaalla

Tässä asuinkuntani viereisessä järvessä ja siihen liittyvässä vesistössä on toistakymmentä lentokonetta, kun lentotoiminta oli täällä varsin vilkasta niin vieras kuin oma kuin liittolaisenkin. Eräässä ilmataistelussa sinne putosi oliko 4 venäläisen PE3 pommaria.
No niistä sitten eräänä talvena paikallinen sukelluskerho organisoi (tai sen pomo) yhdestä osia nostelemaan, siis sukeltamalla. Kun asiasta kirjoitettiin lehdessä, että kesällä nostetaan koko runko ylös, niin stoppi tuli ja heti ja muistaakseni sakot etsijöille.
Että vaan osataan sitä täälläkin. Sota romu kuuluu armeijalle. piste. Muut eivät sitä nostele eivätkä koske oli alkuperämaa ja lentäjä kuka hyvänsä. Eiköhän se liene näin kaikissa maissa.

Sinällään niitä ei tarvitse hirveästi etsiä. paikat on ollut iät ajat tiedossa. Armeija on etsinyt ne jo silloin kun ne on tippuneet ja on yrittänyt nostaa niistä käyttökelpoisen pois jo silloin aikanaan kun osia on tarvittu.
Pyhäselkäänkin jätetyt koneet ovat jossain 60 metrissä eli ihan tavan sulkellusvarusteilla sinne ei pääse. Veteen läsähtäessään ne vielä hajoaa laajalle alueelle ja pohjakin voi olla mutainen.

Muistaakseni Liperissä aikovat räjäyttää mutaan hautautuneet pommit jotka jäivät erään suomalaisen Junkersin tai Dornierin maahansyöksystä.

 

Niin, itse noista koneista. Hienoja ovat, mutta näkisipä niitä oikeita warbirdejä kuten, Fockewulff 190. Messerschmidt BF 109, Junkers Ju 88 ja Junkers Stuka... joskus elävänä.

Mitä tulee Suomen itsenäisyyteen ja lentokoneisiin kompuksena, niin voidaan sanoa että suomalaisilla on suuri kunniavelka viimeksimainitsemaani konetta, siis erityisesti Stukaa kohtaan.

Kuhlmeyn lento-osasto 70 syöksypomittajillaan teki tuhoisaa jälkeä venäläisten selustassa, tuhoten ryssien huoltoyhteyksiä, tankkeja, ammusjunia...
Kun vaakapomittajan pommeista 3% osui kohteeseen, oli Stukan osumaprosentti käänteinen eli 97%. Liki jokainen pommi osui kohteeseen.
Voi olla, että ilman tätä härpäkettä, Stukaa, Tali-Ihantalassa ei olisi saatukaan torjuntavoittoa. Sen verran venäläisellä oli sitä tavaraa tulossa, että pystykorvilla eikä panssarinyrkeilläkään sitä ei olisi pysäytetty.

 

Tota, eikös se kaikkein nopein ollut Hawker Sea Fury ja heti perässä pari mph yksikköä hitaampana F4U Corsair. Pitkälti yli 800 km/h meni molemmat. Tähtimoottorisia kummatkin, muistaakseni Sea furyn enkka joidenkin lähteiden mukaan 888 km/h ja F4U 883 km/h. Tehot pitkälti yli 3000 heposta. Näin mä ainakin muistasin lukeneeni, enkä hirveen kauankaan sitten.

 

Ilmeisesti kuitenkin Pe2?

 

Voi olla hyvinkin PE-3, se oli hävittäjämuunnos PE-2:sta.

Lento-osasto Kuhlmeyn työskentely oli liki laaki ja vainaa, hurjia lentäjiä, ketkä moisella hitaalla/kömpelöllä koneella ovat sulkutuleen vaan työntäneet menemään. Oli mukava (tai ei toki mukava, mutta asiallisesti tehty dokumentti) katsoa TV:stä monia vuosia sitten, joka koski lento-osasto Kuhlmeytä, jossa haastattelija sanoi lopuksti Kurt Kuhlmeylle, "Kiitos, pelastitte paljon suomalaista verta".

Toki, olihan osastolla myös Focke Wulfeja, mutta Stukat tekivät melkoista jälkeä.

 

Voinut olla hurrien "Gul Kalle" http://web.telia.com/~u21804390/svw51.htm

Tai voinut olla tuo vanha variskin, ollut ainakin Lappeenrannassa 90-luvun puolivälissä ja sitten 2005 näytöksessä. 90-luvulla krominkiiltoisena ja 2005-Liaksessa mattavihreänä.

Rumasti juutuubista linkattuna jonkun kuvauksia http://www.youtube.com/watch?v=mV-XcFEMahc 3:30 starttaa Old Crow ja 7:35 taitaa olla kotiinlähtö, veti kuitenkin vielä 3-4 pirun matalaa ylilentoa Prisman yli kentän suuntaan, jumaliste miten mykistävän kuuloista, harmi ettei ole tuolla videolla.

 

Pitää paikkansa, mutta nuo eivät ehtineetkään laivuekäyttöön sodan aikana saatika sitten että nuo ennätyskoneet olisivat lähelläkään vakiotuotantomallia. Viitannet joihinkin protoihin tai kisakoneisiin?

Nopein sodanaikainen F4U-4 Corsair 720 km/h, Sea Fury tuli laivuekäyttöön vasta lokakuussa 1945, ja normiversio kulki 740 km/h.

Tuollaiset potkurikoneet joilla mennään yli 800 km/h on todella harvassa, pari Renon kisakonetta, Tu-95 Bear ja Republic XF-84H "Thunderscreech" , joista 2 viimeistä olivat potkuriturbiinikoneita.

 

Kyllä se taisi nimeenomaan olla PE-3 jos oikein muistan. Yrittivät pienenä muodostelmana käydä tekemässä tuhojaan Onttolan kentällä keskellä kirkasta päivää, Jos oikein muistan, niin niitä oli vain 4 konetta ja kaikki tiputettiin alas ilmataistelussa.

Hurjaa oli Kuhlmeyn porukka. Kovista tappioista huolimatta palanneet koneet tankattiin ja ladattiin lennon jälkeen ja heti perään uudelle reissulle ja samaa putkeen päivät päästään. Suomalaiset lentäjät ihmettelivät moista menoa ja miten ne jaksaa. Suomalaiset olivat tottuneet tekemään vain yhden keikan päivään. No sakemanneilla taisi olla jo silloin piristeet ja piikit käytössä.

 

justiin juttelin kotimatkalla müncenin kilvissä olevassa transporterissa saksalaisten työkaverien kanssa tapauksesta, eivät olleet tietenkään kuulleet mitään asiasta...

 

Niin. Eipä ole Saksassa ollut tapana (jostain syystä ) pitää ääntä sotasankareista tai voitokkaista taisteluista vaikka niitä onkin satamäärin ympäri maailmaa. Asia on todella kipeä vielä useita sukupolvia eteenkin päin heille, Niin paljon siihen liittyy häpeää ja tuskaa.

Onneksi me suomalaiset voimme käsitellä asiaa ilman tunteilua

Mutta toivoisin kyllä joskus näkeväni suomen kamaralla, edes pienen muistomerkin Kurt Kuhlmeyn osastolle siinä tämän aikansa eniten pelkoa kovalla ulvonallaan tuottoaneen Junkers Stukan figuurin.
Näin niikuin sotailmailu fanina vaan.

 

Kannatan! 8)

 

Immolan kentällä on muistomerkki osasto Kuhlmeylle.
Itselläni on osaston Suomen toimintaa esittelevä dokumenttivideo.
Voin lainata sitä mikäli joku haluaisi nauhoittaa sen itselleen.
Haastattelussa on 4 osaston Saksalaista lentäjää mukaanlukien laivueen kapteeni.
Veljeni joka ajaametalliromua niin hänellä on Neuvostoliittolaisen hävittäjäkoneen moottorinraato.
Moottori on peräisin jatkosodan aikana Joroisiin hyökänneestä lentueesta.Koneita oli 3 ja kaikki ne pudotettiin Joroisten kentältä nousseen hävittäjän toimesta.
Äiti joka oli silloin vanhimman veljeni kanssa kylällä näki näiden koneiden taistelun.
Tarinan mukaan paikalliset jotka löysivät koneen Kuivahaapio nimisestä saaresta pomivat talteen näitä osia ja äiti kertoi erään kyläläisen kantaneen sotilaanjalkaa olkapäällään.
Yksi koneista on ilmeisesti vieläkin Haukiveden pohjassa Kangaslammin suunnalla.
Moottori on uskomattoman kevyttä tekoa,sylinteriputket jotain 2mm seinämävahvuus ja kiertokanget valetut ja H malliset vasenpuoli kun oikealla ne on putkimaiset.
Kone on 12 sylinterinen ja alumiinirunkoinen.
Kirja nimeltä Kuikanlento käsittelee tätäkin tapahtumaa.

 

sukellusta

Anteeksi nyt että näin utelen mutta onko teillä tiedossa hyviä sukelluskohteita, siis koneisiin tai mahdollisia "varmoja" perimätietoja minne koneita on uponnut.

Olisin innokas lähteen ettiin, miinaharava apuna.

vastauksia yv:nä?

 

Netistä bongattua"Alasammuttuja Brewstereitä voi olla muitakin Suomenlahden pohjukassa ja Karjalassa. Osa koneista on pudotessaan hajonnut, Suomenlahden pohjaan ehjänä uponnutta BW-388:aa ei yrityksestä huolimatta ole löydetty."

Kuulemani mukaan tämä Suomenlahteen pudonnut yksilö salattaisiin jos se löydetäänkin...
Mobilisti 4/99 lehdess'ä on juttua 2 kpl Brewsteristä jotka olivat ostettu Tampereen kaupungin leikkipuistoon ja tuhottiin?? vasta vuonna 1963...

 

Re: sukellusta

Simpelejärvessä on yksi venäläinen hävittäjä, näkyy kirkkaassa päivänvalossa veneestä, tullut nätisti alas, on ilmeisesti harrastesukeltajien tiedossa, Särkisalmella on yksi märkään lutakkoon pudonnut hävittäjä lähelle Essoa, puukone, saattaisi olla Lagg-3.

Bandicootille, jos alumiini-V-12, taitaa olla SB-2:n moottori, Lappeenrannan etsijät ovat moisen nostaneet suosta ja tavoite on, että Klimov jyrähtää vielä tulille penkissä, ilmeisen pelastettavissa kuitenkin.

Mutta olisihan tuo hienoa, tosin tuo lähtee sähköillä tulille, josko ne saisi Utin Mersun viel taivaalle joskus, tuskin kuitenkaan http://www.youtube.com/watch?v=mzgYkfq9 ... ed&search=

Ei noita turhat heput ajaneet.

 

Tuppaavat nuo alumiinit ja magnesiumit aika tyystin suolavedessä katoamaan kovaa tahtia. Järvissä ja soissa säilyvät paremmin.

Mökin lähellä oli aikanaan varsinainen romukoneiden hautausmaa. Paikallinen tieto kertoo että yksi isäntä oli 40/50-luvuilla ostanut koneenraatoja ilmavoimilta poiskantohintaan. Sitten oli myynyt sieltä materiaalia eteenpäin, ihmiset tekivät noista esim haravoita. 70-luvun lopulla kävivät museoijat hakemassa jäljellä olevat suht kokonaiset koneenrungot pois ja joskus 80-luvun alkupuolella vielä toisen kerran keräilemässä parempaa tavaraa. Vieläkin sielä jotain pikkurojua (esim lentokoneen puusuksia) on jäljellä häviämässä pikkuhiljaa.

 

Re: sukellusta

YV:tä viskasin lisätietojen toivossa. Tai laita muittenkin näkyville jos haluat.

 

Juuri tuohon tapaan.Kysymyksessä on vain hävittäjä-ässä Heimo Lammen tytär.Alas ammuttu lentäjä taas oli hävittäjä-ässä Lauri Pekuri.

Heimo Lampi on legenda joka antoi tulikasteen Brewsterille.Samalla myös itselleen,ehtimättä edes harjoitella ampumista ennen ensimmästä taistelukosketusta vihollisen kanssa.Lampi ampui alas kaksi neuvostopommittajaa jotka olivat ylittäneet Suomen rajan sotaa julistamatta.Hyvin suoritetut ensimmäiset ammunnat,virhepisteinäkin tuli pari reikää hänen omaan Brewsteriinsä,punalentäjät kun avasivat ensimmäisenä tulen.

 

Satoja kyllä, joskus pentuna näin dokkarinkin asiasta. Ja joenpenkoista välillä löytyy kadonneita sakemannien hävittäjiä. En nyt muista 100% tarkkaan mutta ainakin Suomen soissa tavara säilyy hyvin siksi koska siellä ei ole happea eli olisiko nuot Hollanninkin rämeet sitten niin hapettomia pinnan alta ettei nuo hyvin reaktiiviset materiaalit syövy.

Käsittääkseni myös siinä on aika kiire saada niitä talteen sen jälkeen kun ne on paljastunut sieltä, kun reaktiot saa taas happea.