Suzuki T ja GT topic!

Se mikä 70 luvulla oli isoa, ei välttämättä enää ole. 99 saab on ollut 70 luvulla kai suht iso auto mutta ei se enää kyllä ole, taitaa 1 bmw olla jo isompi. Perus kuplavolkkarin kokosta segmenttiä ei taida enää edes olla kun kaikki on isompia.

Samaa voi miettiä mootoripyöristä, ainakin mun mielestä hinnatkin on siihen suuntaan että tollasen 550 GTn ja pienemmät saa sillä viidellä tonnilla mutta noi 750 vai mikä olikaan maksaa jo alta kympin, samaten kun muutkin isot pyörät.

Jotain 125-250 pyöriä saa montaa merkkiä ja mallia hienokuntosta ja mr rekattua 2500 ja alle.

Jotenkin tuntuu että vanhoissakin pyörissä nykymittapuulla pienet pyörät on melko halveksittuja ja aliarvostettuja kv tasoon verrattuna vaikka olisivatkin olleet isoja uutenaan.

 

Jatketaan miete pohjalta.

Menneitä voi toki funtsia, mitä olisi pitänyt ostaa ja milloin, mutta tulevan arvuuttelu voisi olla hyödyllisempää, eli mitä kannattaisi nyt ostaa talteen noin sijoitusmielessä.

Jos nyt pitäydytään otsikon mukaisesti Suzukeissa niin RG 500:n kohdalla juna meni jo, eli ehjät yksilöt maksaa kivitaloja, mutta ekat GSXR 750 / 1100 on vielä suht kohtuu hintaisia..

 

Väitän ettei motskaria kannata sijoitusmielessä ostaa. Ostaa sen mikä tuntuu kivalta ja mihin rahkeet riittää ja sijottaa ihan muihin asioihin.

Se on kauheen romanttinen ajatus että jollain harrasteautoilla tai motskareilla voisi tehdä tossa mielessä rahaa ja miettiä sijotuksena. Mun mielestäni molemmat on sijotusmielessä tavattoman surkeita. Tiett on kiva leikitella ajatuksella, esim. minä ja mun kaveri saatiin yks ilta kulumaan kun koottiin 20 000 "sijoitussalkku" autoista ja motskareista.

Tietysti sitten voi puhua sijotuksena kun vaimolle asiaa esittää jos edesauttaa asian läpimenoa.

 

Varmaan olet oikeassa, mutta kun prätkä / auto harrastamisen jälkeen ei jää mitä sijoittaa..

Nojoo....... Mä olen helvetin huono ostaja ja vielä huonompi myyjä ja siksi ne, mitä vuosien varrella on tullut hommattua ovat perustuneet vahvasti tunteeseen, sen enempiä pohtimatta niiden mahdollista arvon nousua tai laskua....

 

Tuskinpa minäkään ikinä noista autoista joita en ole ostanut myytäväksi ole omiani saanut takasin. Sen vuoksi se onkin harratustoimintaa eikä sijottamista.

 

Kun tuo Kwak tripleineen näyttää kehittävän enemmänkin keskusteluja sekä muisteloja niin päivitetääs vähän tätäkin ettei GT aihe tyystin hautaudu siniseen savuun
Nettimotoon on tosi nätti GT380 ilmaantunut myyntiin jo pidempään siellä olleen hienon GT550 seuraksi,tuo siellä ainakin vuoden liikkeessä myytävänä ollut orkkis GT750 taitaa tihkaista hintapuoleen vai eikö nämä vaan kiinnosta?

 

Kait näitä ostelee vaan vanhat ukot nostalgian kaipuuseen.
Itekin omat ajot aloittanut geeteellä ja jos olisi ylimääräistä niin pitäisihän se semmoinenkin olla tallissa. Kyllä noissa tahtipyörissä on ihan oma meininkinsä.

 

Niinpä se taitaa olla,eipä nuorisolla tahdo monillakaan enää olla korttiakaan mihinkään moposkootteria kummempaan päristimeen tai tehorajoitettuun piikkiin korkeintaan.
Aika harvaa kiinnostaa mikään päristin,ei edes käyttöauto,kännykät kylläkin ym piipittimet.
Katoavaa luonnonvaraa näitten vanhojen romujen kanssa touhuaminen oli 2 tai 4pyörää.
Vanhoiksi ukoiksihan ne aikoinaan A kortin automaattisesti saaneet jo menee
Nuoremmat ja prätkistä kiinnostuneet tahtoo muovista muotoillun kyykkypyörän jolla pääsee vähintään 200kmh ja mielellään hajuton+mautonkin.
Käytön jälkeen sulatetaan uudeksi muoviohjukseksi.
Karvaisimmat vannoo sen yhden merkin nimeen ja vähemmän karvaiset voi vissiin ajaa muillakin saman tyylin pyörillä.
Harrastemielessä taasen porukka jakaantuu niin laajoihin piireihin sadan vuoden ajanjaksolle eri maiden mp tuotoksiin että eipä taida Japanilaisiin jos muihinkaan 2tahtisiin montaa löytyä eikä nuoremmasta polvesta sitäkään vähää.
Joku nostalgia-aalto elokuvien,mainosten tai muodin puolelta voisi muuttaa kaiken ja näistäkin kiinnostuttaisiin.
Nythän kait oikeastaan idän ihmeet enempi herättäneet nostalgiaa,siis Jaawat ja Iiceet jne,vanhemmissa miehissä ja tietty tämä jo laantuva massiivinen mopobuumi.
Monet alle 40kymppiset tutustuneet 2t vain kiinanmopoissa,eipä muuten.

 

Vielä 80- luvulla kaksitahtisiin liitettiin vaarallinen sporttisuus ja äärimmäinen voima. RR- pyörät ja muutenkin kokoluokkiensa nopeimmat oli aina kaksitahtisia. Nelitahtiset oli 'dieseleitä' jotka sopi työkoneiksi, auton moottoreiksi ja korkeintaan matkapyöriin. Nykyään markkinoiden rankimmat kaksitahdit löytyy yläkoulun pyörätelineen liepeiltä ja kaupungin puistotyöntekijöitten lehtipuhaltimesta. Ennen naapuruston poikajoukon ja hyväpovisen yksinhuoltajaäidin silmissä kaksitahtikuski samaistui Agostinin ja Readin väliin korkeimmalle korokkeelle, nykyään eläkeläispapan raivaussahaan.

 

Väitän että monen tämän päivän rakentajan inspiroijana on toiminut PV Suzuki.

No meillä vähän vanhemmilla Solifer SM tai Tunturi Super Sport, mut enivei.....

Kun joku vuosi sitten tehtiin mopokortti uudistus, niin monille vanhemmille se 500:- euroa on jo semmoinen summa, ettei sitä olla valmiita sijoittamaan, vaan nekin rahat säästetään tulevaan autokorttiin.

Se on harmi just siks, ettei saada tuntumaa tekniikkaan saati ajoharjoitteluun ja monien nuorten innostus suuntautuu sitten jonnekin muualle..

 

On noita mopoja kolpereilla ihan eritavalla kun silloin kun ite oli mopoiässä. Muistan että ylä-asteella ei ollut kun muutama mopo koko koulussa ja yhdelläkään tytöllä ei ollut mopoa. Nykyään koulujen edessä pitkät rivit mopoja ja tytötkin niillä ajelee siinä missä pojatkin.

 

/\ /\ No täällä on kyllä toisin päin.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana paikallisen yläasteen pihalla moporivi on harventunut huomattavasti.

 

Samat kuviot on täälläkin kun koulun pihojen ohi kulkenut.
Ne moposkootterit mitä siellä on on tyttöjen kulkineita pääosin,pojat veivaa fillareilla lippa nurinpäin kännykkän kanssa symbioosissa.
Pikkasen vanhemmat juipit on sitten jo investoineet sen pakollisen vanhan bemarin tai audi/vw/skoodan(??)
Eipä noilla kiinanmopoilla tai muillakaan muoveihin käärityillä härpäkkeillä pahemmin innostusta ruuvaamiseen tule kun ovat variaattorivehkeitä/automaatteja keskipakokytkimellä,kaasarissa(jos on)mitään säädeltävää kuten ei kärkienkään vaihtelua tai sytytyksen tsekkailua,korkeintaan tulppa ja akku vaihtaa joskus.
Useimmissa rajoittimet kierroksillekkin ja CDI boxeineen hoitaa homman.
Niillä vain aikansa ajetaan eikä ne suunniteltukaan ikiaikoja kestämään kuten ennen.
Pakoputken voi toki repiä irti,vaihtaa tai rei"ittää omaan melumaailmaan sopivaksi tyyliin:Mitä repivämpi ääni = lisätehoa samassa suhteessa.
Häävejä korjauksia niihen kukaan tee ,ajetaan muutama vuosi ja hylätään raato takapihalle mitä repsottavista plastiikeista ja pilipaliosista jäi jäljelle tai yritetään myydä satskulla niiden tuhansien muiden tavoin..eikä kukaan huoli kun uudetkaan mitään maksa joten tavallisia halppimopoja edes kerää, kunnosta tai entisöi kukaan.

 

No kyllä edelleen nuorten 125 porukoissa se 2t on se juttu ja nelarit niitä käyttövessoja mitä ei kukaan tahtoisi omistaa. Siihen nelariin alistuttiin jo sillon kun itte olin tossa iässä ja edelleen sellasen osto 16 kesäsenä on ehkä säälittävintä mitä voi tehdä, ellei se ostaminen ole ollut ihan täysin pakon sanelema juttu. Hauskaa vedellä tolla munkin kasarin alun satapiikillä noitten nelaridieseleiden ohi, miksi 2016 tehdään vielä tollasia noin laiskoja rutkuja ja miksi ihmeessä joku tollasen tahtoo ostaa uutena??? Sama jos nyt mersu alkaisi tekemään uusia autojaan 70- luvun 200d koneella......ei voi ymmärtää....

Vielä hauskempaa oli sillä 40hp 2t kotarin omistajalla joka sit ohitti mut kun en pärjännyt.Se vaikutti kulultaan vähän sellaselta mitä 125 pyörien tänäpäivänä kuuluis vähintään olla.


Varmaan edelleenkin 2t olisi se juttu ellei sitä nykysessä kaiken kieltämisen kiimassa olis kielletty. Ilmeisesti satapiikkejäkään ei saa enää 2 tahtisena joten siinä luokassa kuninkuus jää ikuisiksi ajoiksi sinne aprilia AF1- Honda NSR akselille ja enskoissa KTM- Husqwarna akselille. Ei noilla nelareilla ole mitään jakoa edes 170cc pytyllä noille saati 125 ccnä. Hyvin viilailtu 75cc suzuki PVkin vie noita vakionelareita ihan 100-0.

Motskarikortin ajoin uudella 125 honda cbrrällä ja se jos joku oli ja on moottoripyörien mauno koivisto.

 

Niin täälläkin....ja miksei olisi.

Kuitenkin kun 500 euroa täytyy maksaa vähintään ennen kun edes saa yhtään mitään vastinetta sille rahalle niin ymmärtäähän sen että mieluummin sillä rahalla ostaa jotain sellasta millä saa vastinetta kun etttä tyhjästä maksaa.


Autokoululiitto on kyllä tän maan yks parhaimpia lobbareita.

 

Tossa hetken matkan päässä on firma, joka puljaa mopojen ja prätkien kanssa.

Ennen kortti uudistusta se myi uusia mopoja sellaiset 200 kappaletta ja nyt hyvä jos 20 saa vuodessa hukattua.

Okei;......... Kyllähän lamakin tekee osansa, koska uusien prätkien myyntikin on vaan varjo kymmenen vuoden takaisesta, mut siihenkin heijastaa suoraan tuo mopo juttu, kun ei nouse uusia harrastajia mopoilu iän jälkeen.

 

Tjaa puhuin vaan omasta mopoiästä vrt nykypäivän meininki.
Kyllä varmaan se kallis mopokortti on melkoinen kynnys nykyään, käytetyn mopon saa kuitenkin korttia edullisemmin. Kyllä mettään on menty noiden kaikkien korttien suhteen.

 

Taas lipsahdettiin itse aiheesta Suzuki GT mutta jos näistä ei kellään mitään sanottavaa,muistoja,kysymyksiä tai kokemuksia ym niin näinhän siinä kait käy että puhutaan sieltä täältä sinnepäin muttei aiheesta.
Voihan ne kokemukset ja muistelot huonojakin olla tai ihan omaa teknistä infoakin jos hyvää sanottavaa ei ole tai kokemukset puuttuu muuten mutta mielenkiintoa moisiin kumminkin.

 

Vähän joka topikissa nämä jutut tuppaa rönsyilemään, joten siinä ei mitään uutta.

Tossa edellisellä sivulla vaan esitin huoleni ylipäätään moottoripyörä harrastuksen jatkumisesta, mikä näillä ennusmerkeillä tulee laskemaan huomattavasti.

 

Se oli piikki gt eka moottoripyörä meikäläiselle. Olinkohan 12 vuotias kun sen sain hommata pitkän kinuamisen lopputulemana. Jonkun satasen se vaan silloin maksoi, oli melko hyljeksittyjä vehkeitä silloin, uusissa piikeissä oli jo kuitenkin tehokkaat vesikoneet ja katteet ja kaikki.
Pyörä oli -74 vm muistaakseni ja hieno metallinsininen väriltään. Aika raskas se oli semmoselle hintelälle kolperille mutta hyvin sillä kylänraittia tahkottiin.

Piti oikein pitää kypärääkin ajellessa, mopolla ajaessa ei tarvinut, mistä kylän nimismies oli tosin erimieltä ja olihan se jo silloin pakollista muutenkin.
Joskus justiinsa kahdentoista vanhoina ajettiin kaverin kanssa mopoilla nimismiehen talon ohi ja sehän keksi lähteä saabillaan perään kun meidät sieltä pihastaan äkkäsi.
Laskettiin sen mitä jupitereista irtosi ja jonkun sopivan mutkan jälkeen suikattiin mettän puolelle, se ei sitä äkännyt ja selvittiin pälkähästä.
Tosin melkoiset talkoot oli kun rontattiin niitä mopoja umpimettässä pitkänmatkaa kun oltiin niin tohkeissaan ja tietty jännityksestä aivan paskat housussa. Mitä lie olisi edes vallesmanni sanonut jos olisi meidät tavoittanut, varmaan vaan käskenyt takaisin kotio.
No olihan se jännä seikkailu helteisenä kesälomapäivänä, ja kyllä kelpasi ajella mökille uimaan sen työntämisen jälkeen.

Niin siintä geeteestä vielä. Se oli kyllä melkoisen sitkeä peli, kone ihan sohloksi ajettu kun ei pikkuäijänä tajunnut ettei se tuorevoitelusäiliö tyhjene ensinkään. Mutta ei leikannut, liekö joku fiksumpi käynyt sinne bensansekaan kippaamassa vähän lisävoitelua, tuskimpa. Sähköt siinä ei tietysti pelannut ja mitään niistäkään silloin itse tajunnut, akun varassa kesti ajaa minkä kesti. Akkua sitten aina latailtiin ennen ajosessioita, joskus tosin vähän turhan hätäisesti. Sattui vaan muuten joskus akusta hönkä loppumaan samalla reissulla kun sisäkumi päätti laskea takarenkaasta ilmat pihalle. Oli pikkasen raskasta työntää muutama kilometri mäkistähiekkatietä sitä aarretta takaisin kotipihaan. Jatkossa akun lataus suoritettiin mitä suurimmalla hartaudella.

Senverran oli tosiaan kotiväen puolesta ohjeistusta ajamiseen että pikitielle ei saanut mennä, tosin mitä siellä nyt olisi muutenkaan tehnyt. Yksi kusinen maantie vaan mikä kulki kylän halki.

Jossain välissä sitten geeteestä sai tarpeekseen ja myin sen kaverille muistaakseni 600 markan hintaan, tein vielä tilinkin mokomalla, bensatkin kähvelsin pääasiassa isoisän vajasta, että oli kyllä halvat ajelut.
Luonnollisesti sitten sen geeteen jälkeen piti hommata x-4.
Sen kanssa tuli jo moottorin rassauskin tutuksi, sai olla kaasarien synkronointia säätämässä ja mäntää vaihtamassa kun vedettiin pikitiellä putketpunaisena sen minkä pelit kulki. Se oli geeteen jälkeen livakka peli kulkemaan, varmaan vaan lähinnä siltä kun oli kone siinä iskussa missä pitikin olla.

Aikansa kutakin ja x-4:kin lähti eteenpäin, vaihdoin sen saman kaverin kanssa datsuniin kuka oli ostanut sen geeteenkin. Sillähän se sitten vasta alkuun pääsikin se "hurja" nuoruus.