takapainoset jarrut

Overdrive.fi on harrasteautoiluun keskittyvä verkkosivusto, joka tarjoaa sisältöä harrastajien ja rakentajien tarpeisiin. Epäasiallinen ja loukkaava sisältö, joka rikkoo sivuston käyttöehtoja, poistetaan. Näin eivät myöskään poliittinen keskustelu ja aiheet sinne kuulu. Harrastus on yhteinen poliittisesta kannasta riippumatta. Overdriven yleiset käyttöehdot löytyvät täältä, ja on hyvä muistaa, että jokainen keskustelija on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa omien viestiensä sisällöstä.

Ketju osiossa 'Jarrut ja jousitus.', aloittaja juhhi, 25.9.2008.

  1. cutlass cruiser

    cutlass cruiser Double Gearhead

    No huh huh, kannattaisko tutustua niiden jarrujen toimintaan.
    Tottakai jos vaikka avataan siltä takajarruilta ilmaruuvi tai säädetään kengät niin kauas ettei liikevara riitä, pystytään estämään paineen nousu ja samalla jarrujen toiminta, mutta toi on kyllä niin kaukaa haettua teoriaa ettei se liity jarrujen toimintaan oikeestaan mitenkään.

    Ja sen verran voin antaa vinkkiä, että etu ja takapiiri toimivat ihan erikseen, eli ei etupään kuluminen vaikuta takajarruihin yhtään mitään, eli ei tarvitse pelätä että etupiiri rajoittaa takapiirin liikettä.
     
  2. Impala76

    Impala76 Gearhead

    P****a!! Ajatellaanpa nyt levyjarrujen toimintaa, eli useinmiten autoissa etupyöristä tavattua jarrutyyppiä.. Eli kun nyt ilmeisesti ajattelit asian niin että levyjarrun mäntä joka liikkeen jälkeen palautisi lähtökohtaansa ,mutta asia ei suinkaan ole niin. mäntä palautuu vain juuri sen verran että levy pääsee vapaasti pyörimään... nyt jos ajattelet polkimen liikettä niin sehän on jokakerta sama etäisyys mikä männän tarvitsee liikkua että se saa palan kohtaamaan levyn. eli siis palojen kuluminen ei vaikuta jarrupolkimen liikkeeseen!! Jarruneste säiliöstä tuleva ns"lisäneste" taaseen siirtyy jarrucaliberiin männäntaakse korvaamaan jarrupalasta kulunutta kitkamateriaalin paksuutta. Eli samaan jarrutustehoon tarvittava nestemäärä on aina sama.
    Takajarruissa eli yleisesti ottaen voitaneen puhua rumpujarruissa taaseen jouset vetävät työsylinterin aina samaan lähtökohtaansä,eli tässätapauksessa kitkamateriaalin kuluminen tuntuu pidentyvänä polkimen liikkeenä kun työsylinteri tekee pidemmän liikkeen. Tähän on keksitty ratkaisuksi säätö ja useinmiten jopa automaattinen. Tällä säädöllä pyritään pitämään kengät eli kitkamateriaali kokoajan samalla etäisyydellä jarrurummusta jotta polkimen liike pysyisi vakiona.
    Ranskalainen on keksinyt samaan asiaan hieman erilaisen ratkaisun joka kylläkin tuo saman lopputuloksen ,eli ainakin joissain renuissa ja sitikoissa automaattisäätö säätää sitä liikettä että kuinkapitkälle työsylinteri pääsee palautumaan. Tässä tapauksessa tilanne on samantapainen kuin levyjarruissa eli jarruneste säiliöltä tulee työsylinteriin nestettä lisää korvaamaan ohentunutta kitkamateriaalia ja taaseen tilanne on sama eli pois kulunut kitkamateriaali ei pidentänyt polkimen liikettä.
     
  3. juhhi

    juhhi Gearhead

     
  4. Jasca

    Jasca 1st gear

    Re: Takapainoiset jarrut

    Kitkapinnan päätä voi viistota, joka ehkäsee sitä, et rumpu "imasee" kengän. Viistotaan vaan toisesta päästä, siitä, joka rummun pyörimissuunta ja työsylinterin sijainti huomioiden on imuherkkä. Raskaassa kalustos tää on yleensä tehty jo valmiiks kenkiin, niis vekottimissa mis viel rumpujarrut on.
     
  5. jublomb

    jublomb 1st gear

    Ehe ehe eh heh heh, huono vitsi.
    Oletkos koskaan kuullu sellasesta kuin fysiikan lait, kannattais tutustua joskus. :rotfl: :rotfl: :rotfl:

    Joo ei voi ämpärillä ottaa jos on kahvikupilla annettu :rotfl: :rotfl:



    Voi miten meillä on fiksu mukula (cutlass cruiser) palstoilla kirjailemassa viisauksiaan,oikein tommosten loppuun kuluneitten kaskujen kera.

    Otetaan ne vuoskymmenten takaset fysiikan kirjat käteen,ja ruvetaan tutustumaan semmosiin uusiin asioihin kuten paine/pinta-ala...jne.,ja lähdetään sitte vittuilemaan isoille pojille,kun tiedetään,että poistumistiet on vapaat.

    Ja toi jarrujen kastuessaan paremmin tarttuminenkin on ihan totisinta totta,esim.tietynlaisissa raskaamman kaluston jarruissa,eli sikäli pohja pois siltäkin "legendalta".(Mistä muuten keksit noin helvetin hienon lausahduksen:urbaani legenda,ja ootko varmasti selvillä mitä tarkoittaa sana urbaani tai edes legenda.Se ei aina tarkota sitä olut merkkiä.)

    Tämmöstä tällä kertaa,ja eiköhän tämä keskustelu ala jo olla "rönsyilly" ihan riittävästi,eli se siitä.(Toi rönsyilyhän tarkotta semmosta eri suuntiin leviämistä,jos Joku nyt ei vielä tienny)
     
  6. PauliP

    PauliP 1st gear

    Tässä kun näitä fysiikan lakeja pähkäillään, niin miten se kitkapinnan pään viistoaminen poikkeaa lyhentämisestä?

    Jos on joustamaton rumpu ja joustamaton kitkapinta, niin se kitkapinta-alahan on vaan se jarrukengän osa joka osuu rumpuun, ei se viistottu osa.

    Tietysti sitten on eri juttu, jos se takapainoisuus johtuukin siitä, että kengät on liian kaukana rummusta ja pääsevät "keinumaan". Silloinhan joku viistoamisella kikkaileminen saattaa sattumanvaraisesti jopa auttaa.
    Mutta niinhän ei saa olla, voi tulla takapainoiset jarrut. :rotfl:
     
  7. cutlass cruiser

    cutlass cruiser Double Gearhead

    Joo olen mä sellanen mukula, että mä olen lukenut ne fysiikan kirjat sillon muutama vuosikymmen sitten, ei mun tarvii niitä enään mistään kaivaa.

    Ja voisin kyllä antaa ainakin sulle sellasen vihjeen, että sunkin kannattais lukee ennen kun alat kertoo täällä tai missään muuallakaan suuria totuuksia fysiikasta tai tekniikasta.

    Eikä tässä ole vielä edes aloitettu mitään vittuilua, mutta tietämättömästä se saattaa siltä tuntua. Nii joo sähän ootkin sellanen iso poika(fyysisesti) joka vetää turpaan jos joku vittuilee.

    Sä oletkin vissiin oikeen raskaankaluston asentaja kun niin hyvin ne jarrut tiedät, mä en kyllä ole vielä kertaakaan nähnyt raskaankaluston jarruissa jarrunesteen kastelemia jarruja, kun niissä on yleensä paineilmajarrut...

    Montakos jarrumittausta sä olet tehnyt? Mä olen kyllä muutamat jarrut mitannut ja vielä ei ole sellaisia tullut vastaan että olis tehot lisääntynyt kun on jotain litkuja sinne jarruihin valunut, ei kevyissä, eikä raskaissa.

    No joo eiköhän tää riitä, ne topicin aiheen jarrut vissiin alko toimiin ihan sillä säädöllä, ei tarvinnu vaihtaa ämpärin kokoisia jarrusylkkyjä niihin.

    Ps, mulle on ihan sama millasia palkoja vedät nenääs.
     
  8. jublomb

    jublomb 1st gear

    Mä mielestäni puhuin RASKAAMMAN kaluston jarruista,en raskaankaluston jarruista,eli otetaan nyt esimerkiksi vaikka valmet traktori,pitäis olla riittävän yksinkertainen,meille kaikille esimerkiksi!


    Sinne kun jarruihin pääsee lirahtamaan esim. rikkoutuneen "stefan" kautta peräöljyä,niin alkaa tarttua pienestäkin jarrun painamisesta kuin tauti kiinni,eli turha on huudella,ettei minkään liemen pääsy jarruihin aiheuta "yliherkkyyttä".

    Ja tämä Valmet+peräöljy siis vain esimerkkinä,ei yleistyksenä,että aina olisi näin!(Eikä myöskään liity alkuperäiseen aiheesen mitenkään).
     
  9. cutlass cruiser

    cutlass cruiser Double Gearhead

    Taitaa olla (kitka)lukkoperäöljyä :rotfl: :rotfl:

    Joo en mä usko totakaan, mutta en sano mitään, kun oikeesti en tiedä traktorin jarruista mitään.

    Voi olla että ne kosteet jarrut kerää sinne kaikenlaista ylimäärästä, pölyä ja muuta kokkaretta ja kun aletaan jarruttaan, niin jarrut on vähän aikaa tosi äkäiset, mutta kun jarrutetaan kauemmin, se pöly karkaa pois sieltä rummun ja kengän välistä ja tehot katoaa.
    Siis pelkkä kuivakin pöly tekee saman ilmiön.

    Eli siinä olet kyllä oikeessa, että ne kosteat jarrut saattaa olla yliherkät joissakin tilanteissa.
     
  10. jublomb

    jublomb 1st gear

    Kyllä ne pysyy "yliherkkinä" ihan vaihto hetkeen asti,eikä auta vaika kuinka jarrutelis,ja odottais,että pöly laskeutuu...
     
  11. PauliP

    PauliP 1st gear

    Valmetilla ei ehkä ajella jarrut "tulikuumina" kovinkaan usein.
     
  12. vespa68

    vespa68 Gearhead

    Juu, hokasin itekin tuon ajatusvirheen. :oops:

    Vanhemissahan taas ole automaattisäätöjä, vaan ihan itte pitää kehiä.
     
  13. Tomaso

    Tomaso 3rd gear

    Metering valvea ei ollut kaikissa levyjarrullisissa malleissa. Esim. Moparilla MW:a ei ollut A-bodyissä lainkaan ja B-koppasissa vain farmareissa (ainakaan '67> 70 luvun alku). MW:n tarkoituksena on estää etujarruja lukkiutumasta liukkaalla pinnalla pienellä jarrupaineella.


    Pääsylinterissä etu- ja takapiirin männät ei yleensä liiku samaa tahtia eikä samaa matkaa. Liikkumisia ja etäisyyksiä säädetään mm. jousilla.
     
  14. vespa68

    vespa68 Gearhead

    Olen uskotellut itselleni, että ne on samalla akselilla peräkkäin.
     
  15. Tomaso

    Tomaso 3rd gear

    Jep, kaksi erillistä mäntää yhdessä sylinterissä peräkkäin. Mutta primäärimännän ja sekundäärimännän välissä on jäykempi palautusjousi kuin sekundäärimännän ja sylinterin pohjan välillä oleva palautusjousi. Primäärimäntä liikkuu polkimen tai tehostimen mukaan eli on sylinterissä se takimmainen mäntä. Etummainen mäntä eli sekundäärimäntä liikkuu primäärimännän mukaan riippuen jousien pituuksista ja jäykkyyksistä ja primäärimännän tuottamasta paineesta. Sekundäärimäntä voi olla "pohjassa" vaikka primäärimäntä vielä liikkuukin. Männissä olevien takimmaisten tiivisteiden asema suhteessa muuhun kokonaisuuteen vaikuttaa myös paineisiin: tiivisteet sulkevat kanavat jarrunestesäiliöihin.

    Moparin henkilöautoissa primäärimäntä kehittää paineen etujarrupiirille, mutta joissain Moparin pakettiautomalleissa piirit on toisin päin (primäärimäntä kehittää paineen takajarrupiirille). Myös GM:llä on piirit jomminkummin riippuen automallista.
     
  16. Impala76

    Impala76 Gearhead


    Täältä myös ääni kosteuden jarruissa aiheuttamalle yliherkkyydelle. Kymmeniä ja taas kymmeniä jarrumittauksia dynamometrillä tehneenä ja useita vuosia autokorjaamolla työskennelleenä uskallan kyllä väittää että jarruneste ja peräöljy molemmat vaikuttavat jarrun herkkyyteen ratkaisevasti jos niitä joutuu jarrun kitkamateriaaliin, eli rumpujarruissa kenkiin. Jarrun saa herkäksi vähäinen määrä öljyä tai jarrunestettä, eli se riittää että se saa juuri ja juuri jarrukengät hieman kosteaksi nesteestä. Tässä tilanteessa jarrut ovat todella herkät ja lukkiutuvat jo pienellä painalluksella. Jos ja väistämättä myös kun vuodolle ei mitään tehdä niin hyvin nopeasti jarrut menettävät täysin tehonsa kastuessaan enemmän jarrunesteestä tai öljystä. Tässä tilanteessa ei lukkidu enää millään vaikka kuinka painaisi pedaalia.
     
  17. PauliP

    PauliP 1st gear

    Luulin jo löytäneeni jenkkiauton jossa on se kuuluisa "suunnitteluvirhe" jarrruissa kun takajarrut otti kiinni liian aikaisin, liian tehokkaasti ja jopa lukkiutuen kevyessä jarrutuksessa.

    Mutta voi, ei vieläkään löytynyt. Vika oli taas kerran jumiintuneissa ja kuluneissa automaattikehintäsysteemeissä. Kun ne puhdisti, sääti välitangolla kehintälaitteen hampaan oikeaan kohtaan tähtipyörää, sääti kengistä löysät pois, niin voi harmi. Alkoi toimimaan ihan niinkuin kuuluukin.
     
  18. kustomkuuppa

    kustomkuuppa Gearhead

    Lieköhän pitemmän seisonnan aiheuttamaa vikaa kun Moparissa jarrut jäkittävät peruuttaessa vastaan mutta eteenpäin rullaa ihan hyvin?
     
  19. nyffikaakoo

    nyffikaakoo 1st gear

    Vanhois Valmeteis oli ainakin jarruissa pooritetulla apuakselilla kitkalevyt ja metallilevyt, työsylkyn männänliike muutettiin muistaakseni jollain epäkeskovipstaakilla rutistukseksi...

    Se voi ehkä herkistää jarruja jarruneste jos se vähäsen turvottaa kitkapintaa, mutta pidemmän päälle ne ei sitte pidä kuitenkaan ja siihen ei sitte enää auta pesut enää eikä mikään muukaan kuin uudet pinnat vaan.
     
  20. junkyard dog

    junkyard dog Gearhead

    Miten tuo metering valve käytännössä toimii? Itsellä on myös vaihdettu levyt eteen ja muuten kaikki orkkista(tehostamaton yksipiirinen pääsylinteri ja rummut takana) ja ongelmana on että etujarrut laahaavat jossain määrin(satulat kunnossa). Johtusiko juuri tuon venttiilin puutteesta? Viisaammat kertokoon!
     

Kerro tästä muillekin!