Tenu-Dart ahdistui

Oheismateriaalia. Tuohon mä vaihdoin 170 -> 225 ja kävin muutosleiman myös.

Ja nyt tähän 225 -> 170 ja taas joudun käymään muutosleimalla! Mut olihan tuossa 40 (neljäkymmentä) vuotta välissä!

 

Pitäisikö tähänkin saada ekologinen vivahde..

 

Sehän ei ollut ihan helppoa ostaa "punaista Miranolia". Perk... nykyisessä Tippurilan värikartassa oli vaikka mitä liikennemerkin punaista, signaalipunaista ja muita. Onneksi siellä kartassa sai peruutettua takavuosille (jossakin on älykäs sw designer...) ja katsoa, mitä silloin ennen vanhaan oli tarjolla. Nyt on 1/3 litran purkki teetettynä sitä oikeaa. Mä en oikeastaan tykkää kauheasti äkkikäännöksistä ja suunnittelemattomista muutoksista. Miranol kuivaa hillityn hitaasti. Mä maalaan koneen sitten kun laitoksessa on semmoiset työt tehty, että voi sen jättää telineeseen kuivumaan.

 

Hitusen vielä palaan tuohon pääpolttoaineen suihkimiseen ennen imusarjaa jäähdytysmielessä(kun se itseä kiinnostaa), ei kai kovin yleistä mutta joissain käytössä kuitenkin. Ruotsin Street Weekillä olleessa Volvossa jokin vastaava käytössä, suuttimia ahtoputkessa:



Kohdassa 25min 25s kyseisestä Volvosta.

Vesimetanolin suihkimisen edut tietää kaikki, mutta tämä nimenomaan pääpolttoaineen käyttäminen on mielestäni hieman eri juttu ja siksi kiinnostava.

 

Vesi/meth ruiskutuksesta Holdenerin testailua.

 

Engine Master jakso (Roots Blower Testing!) tuli katsottua jossa testasivat kaasarikoneessa ahdinta ja 93/E85 ja/sekä välijäähdytintä.

Kaikki combot toimivat odotetusti paitsi E85 (omiin odotuksiin)
= E85, ei välijäähdytintä, imusarjan lämpö hieman alempi mitä 93+välijäähdytin
= E85 + välijäähdytin, ei mitään vaikutusta imusarjan lämpöihin.

Kuva vielä tuloksista:
https://aijaa.com/AbXtds

 

Kiitos linkeistä.

Ei tässä ihan pelkkää kilpa-autoa tehdä. Pitää pystyä ajamaan kesäliikenteessä myös.

Lämpöanturi oli aiemmassa kokoonpanossa läppärungon laipassa eli vähän kuin "kaasarin laippa" kuitenkin niin, että anturin kärki oli imusarjassa sisäpuolella. Hidasajossa anturin mittaamat lämmöt olivat kutakuinkin samat kuin syylärin veden. Imusarjalla ei ole kytkentää veteen, mutta sehän on lomittain pakosarjan päällä. Imusarjalla ei ole suoraa kytkentää pakosarjaan tässä mallissa. Imusarja saa säteilylämmintä pakosarjasta. Imusarja ja imuilma jäähtyy maantiellä, missä tapahtuu pidempijaksoista tuuletusta.

Imusarja käy melko kuivana, koska on sekventiaalinen ruiskutus.

Temppu n 1 on kokeilla laittaa jo joutokäynnillä ja pintakaasuajolla osa aineesta tuolta seitsemännestä suuttimesta ja seurata jäähtyykö paikat. Ei mitenkään tarvitse penkittää eroa. Senkun katsoo ECUun tietokoneliitynnän kautta ilman lämmöt. Nyt anturi on ahtoputkessa.

Jos toimii, niin ensi suvena kaksi laiskaa, isä ja poika, ajavat moottori käynnissä lineupissa siinä, missä muut tiimit lykkii autojaan... Se on jo 50% voitto ongelmistamme.

Ja edelleen, jos toimii, niin toimiihan se imusarjan jäähdytys myös isommilla tehoilla. Ahtolämpöä vähän alemmaksi ja siinä sivussa ahtoputkisto ja imusarja myös viileämmäksi.

Ja jos ei toimi, niin ECUssa "disabled" ja se oli siinä!

 

Lisäjäähdytys lasinpesunesteillä näytti alentavan tehoa suorassa suhteessa käytetyn veden määrään nähden. Sen voi ehkä osin selittää happipitoisuuden alenemisella. Osa sisään tulevasta kaasusta on vesihöyryä, joka vie tilaa ilmalta.

 

Kohtuullisen monimutkaisen suunnitteluprosessin läpikäytyäni (mitäs mun romulaatikosta löytyy) päädyin tekemään seiskasuuttimelle tämänkaltaisen pitimen. Oli 6 mm kierretangon jatkoa, kierretankoa (rosteria!) ja pala 2 cm alumiinia. Rautalanka on ihan aito juttu. Klemmarin sitominen pitää letkun paremmin kiinni kuin klemmari itse. Nehän voi paineessa turvota nuo letkut ja lähteä karasta, mutta klemmari, joka on uponnut letkuun, ei hevillä lipsahda...

... liittyy parin vuosikymmenen takaiseen entisen businesslentokoneen korpikorjaamiseen, jotta matka yleensä jatkui. Virallinen mekaanikko ja minä yhdessä. Toisen moottorin polttoainepumpun toiminta oli vähän mitä sun sattuu ja kun sitä ei voinut hallissa testata, niin tehtiin ... erinäisiä patentteja. Veteli se silti vasemmalle kentällä, koska toinen moottori ei saanut täyskaasulla ihan tarpeeksi soppaa. Mut ne oli monimutkaisia juttuja.

 

Ja sen meksun ei edes tarvinnut lähteä koelennolle. Me lähdettiin saman tein meren päälle.

 

Tuleeko tolle letkulle paine samasta linjasta kuin jakotukille?

Tuosta vielä vähän syvempään offtopiciin, niin ilmailussa käytetään mielenkiintoista tapaa sitoa johdotus narulla:

 

Nippusiteitä ei oltu keksitty aikana, jolloin tuota johtonippujen sitomista tuli harjoiteltua. Mä olen myös puhelinasentaja!

Sama linjapaine on myös ”seiskalla”.

 

Imusarjalle pitäisi tehdä jotakin. Tai sitten kompensoida keskimmäisten sylinterien seosta pienellä yliannoksella.

Vapari 225:ttä purkaessa näin pakosarjoista, jotta keskimmäiset käyvät olennaisesti laihemmalla kun 1,2,5 ja 6. Näissä kanavissa oli mustat pinnat ja keskimmäisissä vaalean harmaat. Keskimmäiset myös kävivät aika hentoa tyhjäkäyntiä - sammuttelemalla ECU:lta kipinää per pytty 3 ja 4 reagoivat aika laiskasti tähän.

Kokeilin jossakin vaiheessa "dual plane" settiä jakamalla imusarjan keskeltä väliseinällä kahtia. Se oli mahdollista, koska minulla oli kaksiaukkoinen läppärunko. Tämmöinen jakaja oli:



Kulkuun tuo ei vaikuttanut millään tavoin (Malmilla kokeiltu kelloa vastaan) olipa tai ei. Läppärunko oli tarpeeksi suuri, jotta yksinäinen kanava riitti puolelle moottoria.

Jakolevy sen sijaan siisti tyhjäkäynnin olennaisesti paremmaksi. Laite kävi oikein hyvää 950-1000 rpm joutavaa melkein kylmästä asti. Ilman jakoseinää "rumblea" on enemmän. Heti tyhjäkäynnin yläpuolella käynti oli tasaista kummallakin mallilla.

Tämä 2-tasoviritys on nyt metallinkeräyksessä siksi, että vaihdan turbotetulle olennaisesti pienemmän läppärungon progressiivisella vivustolla ja yhdellä aukolla. Läpän pienennyksellä haen parempaa ajettavuutta. Haluan kaasupolkimeen "liikeradan". Edellinen oli lähinnä "kosketuspoljin", mikä teki muun muassa 904 laatikon ohjauksesta kickdown vivulla "aika huonon".

Ylläolevasta kuvasta näkyy pikkuisen imusarjan sisällekin. Keskellä on 3 ja 4 kanavien jakaja.

Imusarja itsessään on tämän mallinen:



Väliseinä 3-4 alkaa suunnilleen siitä kohtaa, missä yläpinnan tiivistetason ulkoreuna on. Kolmosen ja nelosen "runner" on siten olennaisesti lyhyt vs laitimmaiset sylinterit.

Löysin tämänmoisen nettisivuston. https://www.aussiespeedshop.com/manifold-porting/ Täällä asiaa on pohdittu asiaa julkisesti. On Cliffordinkin sarjaa muokattu vuosien varrella, enkä tiedä onko mun käsissäni kaikkein vanhin vaiko vähän tuoreempi malli. Kaasarisarjahan tämä on ja kun on nyt 6 pisteruiskuna ollut niin käyttö hieman poikkeaa ajatellusta. Joten vaikka olisivat Cliffordilla saaneet tämän toimimaan 4 reikäisellä Holleyllä, se ei toimi samalla tavoin suuttimilla, jotka ovat asennettu lähelle sylinterikantta.

Jälleen kerran tuli melko pitkä alustus.

Se miksi keskimmäiset käyvät laihalla, pitäisi jotenkin ymmärtää arvata. Laihuus voi johtua siitä, että keskimmäiset saavat enemmän ilmaa, koska suoraveto läpiltä. Se voi johtua siitäkin, että kun ruiskutettu annos yleensä pikkuisen pumppaa kanavassa, seuraavana vuorossa oleva sylinteri nielaisee osan näiden polttoaineesta, koska "runner" on niin lyhyt.

Mitä tehdä?

Voisin tehdä imusarjaan jotakin vastaavaa kuin Aussiespeedin sivuilla on esimerkkinä Holdenin sarjasta. Kas näin:



Tai vaihtoehtoisesti voin lisätä keskimmäisiin sylintereihin ruiskutusmäärää. ECU on tässä suhteessa hyvin avoin. Voin tehdä suuttimille yksinkertaisen % korjauksen tai vaikka VE taulukon korjaustaulukon, jossa voin määritellä kaikille soluille omat %. Kummankaan todentaminen ei käy ihan helpolla. Pakolämpöantureita en aikonut asentaa. IR-lämpömittarilla voin tarkastella pakosarjan lähtöjä pinnasta ja saada jonkin ajatuksen korjauksen suuruudesta.

 

Taitaa olla mission impossible saada ton tyyppisellä imusarjalla kaikki sylinterit toimimaan samalla tavalla. Ei se oikein onnistu 4 -pyttysessäkään ja suora kutonen on vielä pahempi.

Sun tartee siirtyä IR -teknologiaan, niin ongelma ainakin helpottuu..

 

Tämmönen paketti sinnekin

 

Ihan liikaa osia tommosessa tötteröviidakossa.

Kiva olisi ollut veistellä spoileria keskimmäisten kanavien suulle, mutta helpommalla taitaa laiska päästä, kun säätelee suuttimille omat korjauskertoimet. Laittaa nyt aluksi vaikka 5 tai 10 % ja kuuntelee, käypikö joutavaa paremmin.

Sehän saattaa lähteä ihan läppärungon vaihdoksellakin. Mistä näistä tietää?

 

Ei ole kuin reilu puoli vuotta siitä, kun pistin ajoituslevyn metallijätteisiin. "Eiköhän nää ole jo tehty mun osalta". Ja sit kun vauhdinnälkä Malmilla taas kasvoi, no tässä ollaan.



Billettijakopään alaratas ei mahtunut ilman kotihoonausta akselille lainkaan. Oli digitönärin mukaan jopa kympin ahdas. Ratas on kierrätyskamaa edellisestä 225:stä. Tiukka oli dampperinkin sovitus - hoonasin sitäkin. Kampuran pultin reikä on 170 akselissa lyhyt - ei mahtunut moparin aito dampperin pultti lyhentämättä tarpeeksi syvälle. Halpiskatkaisulaikka suli siihen pulttiin. Kovaa kamaa oli.

Sekalaiset osat osastolta tähän tuli 225:n dampperi. Ajoitusmerkit vippasi nelisen astetta, joka tuli kuntoon ihan vaan sitä peltistä osoitinta vääntelemällä.

Seuraavalla tallireissulla nokka seinälle ripustetun "kortin" mukaiseen asentoon jossei sit tuu käyttiksen osat ja pääsen vaihtamaan takarunkoon iskarin korvakkeet. Molemmat meni poikki kun peruutin F-150 penkalta alas "pikku" rappusen verran.

 

Slantteja on kuulemma ollut paljon ilman dampperin pulttiakin. Pysyy paikoillaan pelkällä ahdistus sovitteella

 

Pysyy jos on pysyäkseen Nimittäin mulla lähti, tehden syyläriin kuollettavat haavat. Tosin remmivetoahtimella saattoi olla osuutta asiaan, ehkä jopa tapaturman jälkeen löydetystä dampperin kaulan halkeamalla. Eli jos virittää, vahva suositus pultille

 

Kai se pysyy jos ajelee silviisiin kuin vakio kulkee. Tai siis ei pysynyt mulla silloinkaan, mut saattoi olla yksilövika. Sai senkin pysymään ruuvilukitteella. Pulttiahan näissä ei kai ole ollut vakiona lainkaan. Emmä ainakaan ole nähnyt. Jengat on kuitenkin laitettu, että saa dampperin puristettua paikoilleen. …ja sit pultti pois!