Tiger II-panssarivaunu Parolassa, 15.4. 2024 asti

Ensin pehmitetään suomen ilmapuolustus, sen jälkeen tulee pommittajat jotka pistää matalaksi sotilaalliset keskittymät ja rauta tiet +sillat valtaväylillä niin, sen jälkeen tulee vasta panssarit helikopterit ja jalkaväki jotka viimeistelee hajanaisen vastarinnan, tietty nuo sotilas asian tuntijat ja hengissä olevat vieraitten maitten joukot on ottaneet hatkat.

 

Suksis nyt vittuun...

 

Haista perse

 

Täysin toimiva suunnitelma. Aina siihen asti, kunnes tsuhnat alkaa ampua takaisin. Sama homma nähtiin Ukrainassa, tsuhnat vain oli hoholeita.

Muutenhan iivanan hommat menee niin, että se mitä ei saada, pistetään paskaksi, ettei ole kenelläkään muullakaan. Tämäkin on nähty Ukrainassa.

Tanskassa olisi Köpiksen ja Billundin välillä ollut panssarimuseo, mutta ei ollut aikaa käydä
tutustumassa.

 

V2.fi kertoo pelijutuista ja siinä sivussa mielenkiintoiseta prototyyppitankista:

Yhden jos toisenkin panssarimuseon kokoelmista löytyy ihmeellisiä ja erikoisia museovaunuja. The Tank Museuminkin kokoelmissa on satoja panssareita ja panssaroituja kulkuvälineitä, jo ajalta ennen ensimmäistä maailmansotaa. Pelaajayhteisöstä kummunnut ja kasvanut kiinnostus brittiläisen panssarivaunuhistorian yhteen kummajaiseen johti hienoon tapahtumasarjaan, jonka myötä 1950-luvun ihmekampe FV4005 palasi henkiin.

Toisen maailmansodan jälkeenhän elettiin vahvaa murrosvaihetta. Panssarivaunut jaoteltiin yhä painoluokkiin ja niin sanotut raskaat panssarivaunut olivat yhä osa sodankuvaa. Neuvostoliiton uudet möröt herättivät lännessä suurta huolta, ja britit kehittivät useita erilaisia panssarivaunuja ja panssarintuhoojavaunuja, joilla punaista uhkaa voitaisiin ampua päin pläsiä. Yksi näistä oli FV4005. Se oli yritys luoda tankintappaja, joka tekisi selvää raskaimmistakin neuvostovaunuista yhdellä laukauksella.

Siinä myös onnistuttiin, tiettyyn rajaan saakka. Britit ottivat Centurion-panssarivaunun rungon ja asensivat sille ensin tykin, sitten myös tykkitornin tykkeineen. Stage II -vaunussa oli massiivinen 183 millimetrin tykki, suurin koskaan panssarivaunuun asennettu suorasuuntaustykki. Tykin ammus painoi ruutipanoksineen sata kiloa: jos HESH-ammus ei tuhoaisi vihollisvaunua täysosumallaan, niin massa ja räjähdevaikutus tekisi sisuskaluista ja miehistöstä muusia.

Järjestelmä ei kuitenkaan ollut tyydyttävä. Hidas tulinopeus ja valtavan ammuksen hidas lentonopeus tekivät siitä kelvottoman taisteluvälineen. Käytännön taisteluetäisyys oli kaksi kilometriä ja valtava torni oli viholliselle houkutteleva maali. Samalla ohjusteknologia kurvasi ohituskaistalle - pienikokoisilla panssarintorjuntaohjuksilla oli enemmän kantamaa, suurempi läpäisyteho ja tarkempiakin ne mokomat olivat. Ohjuksen saattoi ampua vaikka jeepistä.

Hyökkäysvaunuille oli yhä tilausta ja käyttöä, etenkin kun britit kehittivät samaan aikaan taistelupanssarivaunun (Main Battle Tank, MBT) konseptin. Mutta isotykkisten panssarintorjuntavaunujen aikakausi loppui kuin seinään.

FV4005-projekti peruttiin. Kehitystyössä käytetyt Centurion-vaunujen rungot palautettiin armeijalle ja torneja käytettiin asetesteissä. Yksi Stage II -torni kuitenkin säästyi ja päätyi The Tank Museumin kokoelmaan. Nurmikon koristeena ollut torni muistettiin vuosikymmeniä myöhemmin, ja kun museolla oli yllin kyllin Centurion-vaunuja, niin torni asennettiin vuonna 2007 Centurion Mark 12 –panssarivaunuun. FV4005 Stage II oli jälleen olemassa.


FV4005 kunnostuksessa.

Täällä lisää infoo:

https://tankmuseum.org/article/the-fv4005

 

Tsekkoslovakian miehityksen aikaan mm. Malmilla rakennettiin vastaavat ladot ratojen päihin ottamaan ryssää vastaan. Lennonjohtotorniin jaetut konepistoolit jäivät pidemmäksikin aikaa lainaan.

 

Isä vainaan työympäristö oli Helsinki-Vantaa lentoasema.
Olin pikkukundi (noin 70-luvun puoliväliä) kun hän sanoi mulle,että voin sulle kertoa jotain,mutta pidät sitten siitä suusi kiinni.
No kertoi sitten näistä tykkiasemista joita oli sijoitettu ratojen päihin.Kertoi tarkkuudesta että pystyivät ampumaan pitkän matkan takaa ämpärin pohjan läpi.
Minä olinkin sitten suuri agentti,kun tiesin tämän.Pidin myös suuni kiinni kuten lupasin.Hän myös kertoi sen että kyllähän ryssät sen tietää(suomettunut Suomi) mutta saivatpahan iivanat ainakin jotain mihin varautua.
Aina kun lähdin pienenä ja vähän vanhempanakin jollekkin lentomatkalle,niin tarkkaan katselin koneen ikkunasta eri rakennuksia lähellä ratojen päitä,ja arvuuttelin missähän niistä ne tykit mahtavat olla.

 

Tuo lentokenttien valtaus näyttää olevan vieläkin ryssän Modus Operandi, kuten Ukrainassa 2022 nähtiin. Luulisi olevan Helsinki-Vantaallakin PLV:n "vastaanotto-orkesteri" valmiina tulijoille, vaikkei perinteisiä tykkejä enää.

Tai en tiedä sitten, kerkesivätkö valtakaudellaan Tarja Halonen ja Co jalkaväkimiinojen ja tiedustelun modernien keinojen bannaamisen ohella nekin vesittää, ettei tule hyökkääjälle pipi...

Tankeista vielä, ettei mene sivu aiheen: Hurrien Stridsvagn 103 eli S-Tank on erikoinen ja oivaltava keksintö monella tapaa.



Ajaja molempiin suuntiin omansa ja jousituksen hydrauliikalla suunnattiin tykkikin:



Ei valitettavasti(tai paremminkin onneksi!) koskaan päästy tositoimissa kokeilemaan sen tehokkuutta, mutta taistelusimulaatioissa päihitti aikalaisiaan suht hyvin. Parolassa sen näytös olisi hienoa!

Juttua ja videota siitä:
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005044676.html

 

Piiskatykki eilen

 

Terve , Mikä lie ollut tuon Ruotsalaisen tankin valmistusmäärä ? . Yksi löytyy idästä Kubinkan panssari museosta .

 

Wikipedia osaa kertoa:

Stridsvagn 103 oli Ruotsin armeijan käytössä vuodesta 1967 vuoteen 1997 asti.[1] Bofors valmisti näitä vaunuja 300 kappaletta vuosina 1966-1971.[2]

 

Terve , Kiitos tiedosta .

 

Sattumoisin Youtube tuuttaa aiheeseen sopivaa videota:

 

Reserviläisen pohdiskeluja:

Onko toisen maailmansodan paras panssarivaunu määriteltävissä?

Viidellä ehdokkaalla on hyvät ja huonot puolensa.

T-34


T-34:n valttina oli muotoilun ohella hyvä liikkuvuus, jonka saivat aikaan tehokas diesel-moottori, suuret telapyörät ja leveät telat. Kuvassa on alkupään tuotantosarjan yksilö, jossa on 76 mm:n tykki ja pienempi torni. Suomi sai tämän Neuvostoliitolta vallatun ”Sotkan” käyttöönsä sodassa.

Pz V Panther


Pz V Pantheriin oli otettu mallia Neuvostoliiton T-34:stä.

Sturmgeschütz III


Sturmin matala profiili suojasi sitä vastustajan tulelta, ja tehokas tykki sekä hyvä optiikka tekivät siitä mainion taisteluvälineen.

M4 Sherman


Ardenneilla kuvattu Firefly oli kehittynyt versio M4 Shermanista. Yllä olevat tiedot koskevat Sherman Firefly -tankkia.

M26 Pershing


M26 Pershing ehti rintamalle vasta vuonna 1945. Sen pääase oli 90-millinen tykki.

 

Helppo. Jaettu ykkössija Sturmille ja Pantherille, Absoluuttinen totuus? Henkilökohtainen suosikki tietysti niin näppärä Sturm. (Tie, Totuus ja Elämä?)

 

Ryssän vehkeistä ääni Sotkalle, varsinkin jos tuotantomäärä otetaan huomioon(+55000kpl). Stalinin sanotaan sanoneen, että määrä on jo laatua itsessään, vaikka Sotkissa olikin puutteensa. Innovaatioita ensimmäisenä(tehokas Dieselmoottori, kallistetut hyvät panssarit, liikkuvuus) rintamalle löytyi kuitenkin siihen malliin, että Barbarossan alussa Sakuilla oli keinot vähissä tuhota niitä.

Sturmi oli hinta/tehokkuus-suhteella minusta paras sakuvaunu, tehtiinkin kohtuu määrä(olikohan +11000kpl). Muistan lukeneeni että niitä tehtiin hemmetin monta sillä työmäärällä ja kustanuksilla, mitä yhteen Tigeriin meni. Pitää kaivella kustannuslaskelmat joskus, löytyy alan kirjoista. Sturmin 7,5 cm tykillä ampui läpi kohtuumatkalla kaikki vastapuolen vaunut, ryssien viimeisen sotavuoden IS-2 taisi olla ainut ylivoimainen vastus. Luotettavuuskin parhaasta päästä.

 

Näissä tankkivertailuissa on hyvä ottaa huomioon vielä maastokin. Suomaan (Finlandia) pehmeässä maastossa on parempi joku kevyempi kuin Kuningastiikeri..Ehkäpä Sotka on ollut hyvä kompromissi?

 

Joo taisi Sotkan telapaine ja jousitus sopia pehmeälle parhaiten, ja peitteisessä maastossa tykin ampumamatkat ei niin ratkaisevia olleet. Silloin väijytyksellä ja sivustasta taisi olla strategia sakujen raskainta kalustoa vastaan, kuten Suomessakin ryssien kalustoa vastaan. Aroilla ja aavikolla sitten just toisinpäin!


Villinä korttina heitän:

Jagdpanther


Eli Pantherin jo koeteltuun runkoon yhdistetty Königstigerin sodan paras tykki. Saksalaisten kannalta tehtiin vaan liian vähän liian myöhään, oliko n. 400 kpl.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jagdpanther

"Jagdpantherit olivat mekanisoitujen panssarintorjuntayksiköiden kalustona ja päästyään rintamalle sodan loppuvaiheessa ne kunnostautuivat taisteluissa huomattavalla tavalla. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että itse Adolf Hitler piti Jagdpantheria erinomaisena ratkaisuna ja katsoi vaunun olevan jopa Tiger II:ta parempi. Tämä lienee myös totuus, sillä alhaisemman painonsa, huokeamman valmistushintansa ja suuremman liikkuvuutensa ansiosta Jagdpanther olisi ollut saksalaisille joukoille huomattavasti sitä mielekkäämpi vaihtoehto. Jagdpantheria on pidetty sodan teknisesti parhaana vaununa.

• 
  
  • Paino: 45 tonnia
  • Miehistö: 5
  • Aseistus: 88 mm Pak 43/3- tai 43/4 (L/71) -panssarintorjuntakanuuna, 1 × 7,92 mm MG-34-konekivääri
  • Panssarointi: 60–100 mm [1]
  • Moottori: 700 hv Maybach HL230 P30, V-12 bensiini
  • Nopeus tiellä: 46 km/h"