Toimiiko katti kaasarin kanssa?

Kysytään tyhmiä kun ei tiedetä ja pitää varautua tulevaan.

Rodin lupahakemus lähdössä AKE:n. 305cid ja vuosimalli 1986. Ovat keksineet ruveta näitä katteja vaatimaan. Jos tulee katti vaatimus niin kuinkas pitääkö sit siirtyä ruiskuun? Alustavasti kaasaria soviteltu kumminkin koneenpäälle.

Jostain alitatajustaan jäänyt ajatus että ei saanut polkimesta kaasua tarjota katilla varustettuun autoon? Jos on esim. sähköryypyllinen kaasari niin pakko se ryyppy olis kaasupolkimen painalluksella päälle laittaa, mutta tuleeko tässä yhdistelmässä tuhottua katti?

Naurakaa, mutta opastakaa samalla oikealle uralle tiedon valtameressä

 

Onhan esim. kaikissa 80 luvun piilofarmareissakin kaasari + katti.

 

Toimii, kunhan käytät Rochesterin sähköohjattua kaasaria, lambdaa ja tietsikkajakajaa ja matolaatikkoa. Kuten miljoonat autot, joihin moinen asennettiin tehtaalla.

Muuten mekaanisella kaasarilla seos heiluu liikaa ja tuloksena on vain rikkivedynkatkua.. Ja jos jotain päästörajoja pitää alittaa, niin ei onnistu ilman moottorinohjausta.

 

Saksassa on harrastuspuolella paljon kokemusta katalysaattorien jälkiasennuksista vanhoihin autoihin, aivan hyvin ne ilmeisesti toimivat vanhojen mekaanisten kaasuttimien kanssakin. Jossain Oldtimer Marktissa joskus asennettiin A-mallin Kadettiin katalysaattori ja hyvin pelas... Tietty kaasuttimen pitää olla kunnossa ja oikeissa säädöissä katille.

Samassa testissä tutkittiin, miten kauan seetit painuu lyijyttömällä, en muista enää tarkkaan mutta siinäkin oli mielenkiintoisia tuloksia nykyaikaisilla lyijyttömällä bensalla.

 

Riippuu ihan siitä kuinka hyvin lambdan saa pysymään siinä yhdessä. Rikastaahan ruiskutkin kiihdytyksissä ym. ja katit sen kestää.
Mutta jos kone on 86, niin tuskin nyt sen uudempia päästövaatimuksia voidaan vaatia.

 

Ei kai sen uudempia voi vaatia mitä on ollut koneen valmistusvuonna Suomessa käytössä. Eli ilman kattia ja uudella 600cfm Edelbrock kaasarilla kuuluis kai selvitä rajasta?

 

Pakokaasupäästöt = vähäpäästöinen Bensiinimoottori + KAT 1.1.1992 (1.1.1993) * (1.7.1993)**

AKEalta voi odottaa vaikka mitä mutta tuon valossa ei pitäsi vaatia

 

Kyllä se katti sielä toimii, kunhan vaan sytkälaitteet on kunnossa, ettei pääse palamatonta seosta polttaan sitä kattia.
Ja onhan niitä mittailtu, kyllä se katti vähentää päästöjä kaasarikoneenkin perässä.

Ja mitä tulee siihen vaatimiseen, niin kyllä se taitaa niin mennä, että jos ei voida moottorin päästötasoa osoittaa muuten ilman kattia, niin silloin katin asennuson riittävä osoitus päästötason täyttymisestä.
(ja tolla äskeisellähän ei ole mitään tekemistä vähäpäästöisyyden kanssa)

Ja jos oikein tarkkoja ollaan, niin missään ei sanota että sen katin pitää toimia, riittää että se on sinne asennettu.

Ja ei sillä moottorin iällä pitäis olla merkitystä, jos auto on vanha, ei siinä tarvita kattia, eika mitään muitakaan saastelaitteita.
Mutta jos kyseessä on AKE:n myöntämä poikkeuslupa, niin kyllähän silloin voidaan vaatia lähes mitä tahansa.

 

Silloin kun eurooppalaiset heräsivät tähän katalysaattoriajatteluun 1990-luvun taitteessa, asensivat Tuulilasin pojat käytettyyn VW Poloon katalysaattorin. Eipä katilla riittäneet henget kovin pitkään. Jenkithän ovat käyttäneet kaasutinta ja kattia yhtä aikaa, mutta heilläpä onkin ollut kaikenlaista sähköohjausta ja ilmapumppua apuna. En lähtisi tappamaan katalysaattoria jonkun perusmallin kaasuttimen kanssa.

 

Jenkkien lisäksi oli 90 luvun vaihteessa ainakin ladassa ja skodassa parina vuotena kaasarikatti.

Homma toimii (tai pitäisi toimia) siten että kaasarin perussäätö on hieman laihan puolella ja lambda-anturin signaalin perusteella käännellään ryyppyläppää edestakaisin. Ja tämä tarina on tosi.

Arvatkaa kuinka hyvin toimi???

Muut merkit siirtyivät suosiolla vähintään yksipisteruiskuun. Noita oli siis viimeisissä oikeissa skodissa(=takamoottorinen) ja latukoissa.

 

Silloin alkuun oli enemmänkin ongelmana lyijy, nimittäin hyvinkin pieni määrä lyijyä tukkii katalyytin ja se on siinä.
Eli taitaa olla tossakin tapauksessa kyse siitä että polttoainesäiliöstä on irronnut lyijyä.

 

Ladassa oli muistaakseni hetken pelkkä katti. Varsinaisissa katti-kaasari-Ladoissa on ihan sähköohjattu kaasutin. Ilmeisesti solenoidisuuttimilla hoidetaan seossäätö.

Ainakin joissain Ladoissa on Kemiran valmistama katti ja se kestää lähes mitä vain.

 

Mun eka jenkki oli Malibu stw-75 ja siinä oli katti 350:n perässä,kaasari oli ihan vaan tavallinen rocesteri,auto oli koneensa puolesta ihan tehdas kuosissa ja tuntui pelittävän.

 

Eli katalysaattori vaatii toimiakseen että seosarvo pysyy lambda 0.97-1.03 välillä ja että katti (ei kissa) on tarpeeksi lämmin. Jos seos on jotain muuta niin kemiallinen puhdistusreaktio ei toimi kunnolla, tai pitemmällä aikavälillä katti saattaa tukkeutua. Varsinkin ylirikas seos ja tai palamaton bensa vaurioittaa kattia nopeasti.

 

Ei noitten sähkökaasarien seoksia mikään säädä kun päästelee silleen reippasti menemään ja sama se on noissa vanhemmissa ruiskuissakin elikkäs ne menee open loop tilaan kun kaasupolkimen asento ylittää säädetyn rajan. Katti ei ilmeisesti ota tosta nokkiinsa??

 

Muistakaa myös se, ettei vanhojen jenkkien hapettava katalysaattori olekaan pykälien mukaan varsinainen katalysaattori. Lakiteksti tuntee vain kolmitoimikatalysaattorin. Hapettava katti ei ole seoksista turhan tarkka.

 

Taas vedetään muistivaralta syvään ojaan kunnen jaksa alkaa tarkistelemaan.

Ei taida olla sähkökaasari pletukoissakaan vielä kolmitoiminen katti.

Nuo aikaisemmat toimii hiukan laajemmalla seosalueella, eli jälkipolttavat laihempaakin seosta mutta eivät silti "sula" ylimääräisestä hiilivedystäkään niinkuin kolmitoimisen herkästi käy,
kääntöpuolena hapettaminen ei millään seoksella ole täydellistä, tai jotain.

Pienkoneissahan melko laajasti käytetään tuollaisia "ensimmäisen polven" katteja.

 

1990 Capricesta kyllä löytyy kolmitoimikatalysaattori ja ilmapumppu, auto on vähäpäästöinen. Tuossa on siis 307Y, eli (sähkö)kaasuttimella.

 

Tämä nimimerkki uuzen 49-54 servoletti -ketjussa mainittu tapaus lienee jo tuttu, eli poikkeusluvan tapauksessa auton tuli täyttää moottorin valmistusajankohdan päästövaatimukset. Tämän logiikan mukaan -86:n moottori ei tarvitsisi kattia mutta 70/80-luvun taitteessa tulleet päästövaatimukset tulisi täyttää.

Mutta varsinainen pointtini: jos/kun poikkeuslupien ehdoksi muodostuu moottorin valmistusajankohdan mukainen päästötaso, niin kannattaako tuollaista 80-luvun lossimoottoria käyttää poikkeuslupatapauksessa ollenkaan? (Paitsi tietysti jos olet tekemässä replikaa 1986 tyylisestä high-tech rodista ) Ymmärtääkseni tuollaisen moottorin ainoana etuna on sen halpa hankintahinta (ja saatavuus): vanhemmalla koneella säästyisi em. lisärajoitteilta tai sitten jos haluaa oikesti nykyaikaa niin joku Capricen 4.3L L99 V8 (200hp) saattaisi olla juuri ja juuri saatavissa läpi (katalysaattoreineen).

 

Kyllä se on pykälien mukaan katalysaattori, mutta se ei ole automaattisesti vähäpäästöinen.
Kakstoimi katalysaattori toimii hyvin rikkailla seoksilla, mutta ei kuitenkaan laihalla seoksella, eli siinä ei ole eroa kolmitoimikattiin.

Se on kakstoimikatalysaattori, kolmitoimikatalysaattorissa ei ole ilmapumppua. (tai en mä ainakaan ole koskaan nähnyt)

Eikä kaks ja kolmitoimi katalysaattoreissa kovin paljoa eroa ole, kakstoimisessa on vaan jaettu katalyytti kahteen osaan, ja niiden väliin puhalletaan ilmaa.