Uusi auto Vs. vanha auto?

-65 jälkeen tehdyt jenkit on laadullisesti paskempia mitä vanhemmat. Silloin esimerkiksi GM konserni teki linjavedon yhtiöpolitiikassa että ykköstavoitteena on maksimivoitto ei niinkään laadukkaiden autojen teko.
Hyvin huomasi aikoinaan kun vertailin -68 Rivieran sisustaa -65 malliseen, melkoinen ero materiaaleissa.
No toki -65 Riviera taisikin olla valmistuskustannuksiltaan kallein GM konsernin auto siihenaikaan.

Toki valmistusmenetelmät kehittyivät ja materiaalit mutta onhan joku 50-60 luvun taitteen cädi vieläkin laadullisesti aivan huippulaatua.

 

CTS-V olis aika jees, sedanina tietysti...

 

Eikö tohon aikaan myös tullut ne naderin ja muiden auton vihaajien ajamat sekoilut pakollisiksi. Kuten vaikka muovikojelaudat ja kaappariovien kielto?

Ainakin noi muovikojelaudat on todella laaduttomia esim. mulla cadillacissa se sälisee hirveesti verrattuna vanhempiin peltisiin.

 

Sälinät ja nitinät lähti omasta kun otin koelaudan irti ja uusin ne nauhat jotka kierti koelautaa. Ne oli ihan murua 40 vuoden jälkeen ja ei ihme että oli välystä ja nitinä.

 

Pitää itekkin joskus kun cadillacissa kojelauta räjähtelee töyssyissä.

 

No ei niistä nyt ihan kaikkea voi kyllä "sekoiluksi" sanoa.

 

Sävylasien kielto, corvairin kielto, kiiltävien kojelautojen kielto.....eipä siellä hirveesti muuta älykästä ollut kun laatikoitten vaihteenvalittimien standardisointi.

Tais olla yksi suurimmista syypäistä miksi 70- luvulla jenkkiautoista tuli niitä 2300kg painavia, 20 litraa sadalla kuluttavia, 150 heppasia panssarivaunuja ylilaihoine ryyppyineen ja muine ongelmineen ja miksi autojen ulkonäön kehitys pysähty kokonaan kun epa ja muut alko vaatimaan kaiken rahan pistämistä saastelaitteiden kehitykseen ja turvavarusteisiin...

Varmaan ollut yks haitallisimmista kirjoista toi Naderin kirjottama opus ja koko ukko lienee ollut suht haitallinen on varmaan vieläkin.

 

Ulkonäln kehitys muuttu kuten muuttu 40-50-60-70 luvuilla.

Kiiltävä koelauta vituttaa miksi sellanen pitäis olla? Turvapuskurikin säästi pienissä kolhuissa autoja. Parempihan se on iskuja kestämään kun vanha kiinteä.

Ei ne ennen turvapuskuria olevat mallitkaan ihan köykäsiä olleet ja tehokkaat koneet piti bensankulutuksesta huolta?


Hevosvoimia taisi eniten vähentää mittaustapojen muutos. Ainakin monissa esim cadillacin vertailuissa huippunopeus ja 0-60mph aika ei muuttunut juuri ollenkaan 69-74 välillä. ​

 

Aika kauan hakattiin noita laatikoita perusautoiksi, koko 60- luvun loppu, 70 ja 80 luku kokonaisuudessaan. Ei kovin suuria muutoksia tullut ennen 90- luvun sämpyläkoreja

Miksei sitä kiiltävää kojelautaa saisi olla? Onhan sellanen törkeen hieno.

En muista mainittiko Nader turvapuskureista mitään, enemmänkin valitti siitä kun koristeet aiheuttaa vaaraa ihmisille ja siitä kun autojen vuosimallimuutoksiin käytetään enemmän rahaa mitä turvallisuuteen mikä sinällään pitäs olla ihan autotehtaan oma asia mihin rahansa pistää.

En silti ymmärrä miksei turvapuskuria tuotu optiona niille jotka sellasen tahtoo.

Taisi vähintään parilla sadalla kilolla autot tulla painavemmaksi 70- luvun puoltaväliä verratessa 60- luvun loppuun.

Suorituskyky ei hirmusesti kyllä tippunut ainakaan isoissa koneissa mutta kasvokohan kulutus paljon? Mitäköhän tollanen täysin vakio katteineen yms. säätöineen oleva 70- luvun cadillac vie verrattuna 67-70 mallisiin? Ainakin amerikkalaisten mukaan kulutus oli hillitöntä vakio katalysaattoreilla verrattuna 60- luvun autoihin ja ryyppyjen sun muiden toiminta huonompaa

 

60-luvun pelit taitaakin olla pihejä mutta mitä jenkkilän foorumilla taas kerran cadeista luin niin ei mitään eroja tainnut olla pre smog ka smog kulutuksissa.


Kiiltävä koelauta on ilkeä jos aurinko paistaa vastaan. Vähän kuin kiiltävä konepeltikin.

 

No, tuon kohahtelun, jos ei ihan suorana seurauksena, niin ainakin välillisenä tuli mm. kokoonpainuva ohjaustolppa.
Oletko koskaan istunu pre 68-70 autossa, jossa on pitkä simpukka paikallaan ilman rattia ja rattiputkea, ja sitten käynyt katsomassa vielä, missä se on toisesta päästä kiinni? Niiden kuorrutusten riisuminen siitä hallintalaitteesta visualisoi sen aika hyvin. Vielä vähän terotettu parikytmillinen terästappi siinä rintalastan tuntumassa...

 

Se on ihme että niskatuet tuli kunnolla vasta 90-luvulla amerikkalaisiin.

 

Valiantissa olen nähnyt, sellanen seiväs se on. Mikä on pitkä simpukka?

Yks mitä voisi kritisoida löytyy tosta purehellin alkusivuilla pistämästä kuvasta. Ajetut matkat vuosien 46-66 välillä lisäänty 38,8% ja kuolemat väheni 57%. Naderin aikana 66-86 matkat kasvo 50% ja kuolemat väheni 42%. Voidaan huomata että vapaan kehityksen aikana saatiin parempia tuloksia turvallisuudessa mitä Nader-sekoilun aikana mikäli mun metodit on oikeat eli lasketaan noille vertailuluku ynnäämällä kun molemmat noista, eli kuoleman lasku ja matkan nousu on molemmat sitä parempia mitä isompia ovat.

86-2006 ajan kehitys pesee tällä vertailulla molemmat, mutta en tiedä voiko siitä vetää muuta johtopäätöstä kun sen että turvallisuus on tona aikana noussut reippaasti. Lisävertailua voisi tehdä jos tietäisi turvallisuuteen käytetyt resurssit.

 

Se tarkoitti tässä yhteydessä sellasta, jonka rattiakseli on yhtä tankoo alhaalta rattiin asti.

 

henki joka on säästetty tänään, on aina pikkasen kalliimpi ku eilinen.
mitä lähemmäs nollaa menetettyä päästään, sitä kalliimmaks tulee ja suhde on on kaikkee muuta ku lineaarinen,
se viimesenkin hengen säästäminen on jo äärettömän kallista

 

Juu, se edellyttäs mm. sen, että nopeusrajoitukset laskettaisiin kaikille sopivaan 0(nolla)km/h arvoon.

 

Tossa on ne alenevat rajatuotot samaan tapaan kuin kaikessa. esim. saastehommassa samalla tavalla. Aikoinaan saatiin kolmannes hiilivetysaasteista vekeen kun pantiin se valmiiksi kehitetty pcv käikäle sinne. Ei varmaan ollut kovin kallista. Nykysin samaan kolmanneksen poistoon saasteista pääseminen lienee suht vaikeaa ja kallista.

Tohon samaan ilmiöön on monet monimutkaset yhteiskunnatkin kaatuneet kun ongelman ratkaisun rajatuotto on niin surkea että ongelman ratkasu tuottaa enemmän kustannuksia kuin itse ongelma. Uusiutuvia energialähteitäkin on kritisoitu tosta

 

taas pääsen sutkauttamaan tän,
et mihinköhän oikeesaan kandeis keskittyä,
liikenneturvallisuuteen panostetaan enemmän ja enemmän ja kuolleisuus jäpittää aabbout parinsadan nurkilla,
kun taas potilasturvallisuudesta jopa tingitään ja hoitovirhekuolleisuus on kasvanut jo neljän-viidentuhannen nurkille.

lekurit tappaa silkkaa huolimattomuuttaan enempi immeisiä ku rööki konsanaan

 

Tossa näkyy kuinka surkeaa allokaatio on täällä ja kysymysmerkki on myös se onko se Suomen perus "nopeusrajotus alas+stoppimerkki" mikään maailman toimivin ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Esim. niihin jotka tulee siittä että risteys on niin surkeassa kohtaa että näkyvyys on umpihuono.


Tietysti se mihin rahaa kannattaa pistää on laskettu ton trafin tutkimuksen mukaan missä jos oikein muistan kuolleen reaalinen hinta oli joku parikyttonnia yhteiskunnalle vähentyen mitä vanhempi kuollut oli ja sitten 27 miljoonaa henkiset kärsimykset. Sitten oli iso otsikko että liikennekuolema maksaa yhteiskunnalle 27 miljoonaa. Hoidossa kuollut varmaan paljon halvempi otaksun?. Trafin propagandaa parhaimmillaan.

 

Unohdin tosiaan mainita, että vertasin ekassa viestissäni E34 535 manuaalibemaria 90-luvun alkupään automaatti thunderbirdiin. Lootan suhteen bemari saa tietysti etua, mutta autojen painoissa tuskin kamalaa eroa löytyy. En osaa sanoa onko AOD loota niin epäonnistunut tekele, vai mistä johtui, mutta samalla melko lyhyellä työmatkalla bemari kulutti talvisin aina alle 12l/100km ja thunderbirdilla meni välillä yli 20l/100km . Syytäkin sille kulutukselle tuli etsittyä yhtä jos toistakin remppailemalla, mutta kai se oli sitten vaan ominaisuus. Tollaista bemarin museomoottoriakaan ei parhaalla tahdollakaan voi sporttiseks sanoa, vaan tasaisesti vetäväks työjuhdaks. Sen takia 90-luvun nykyaikaisemmat moottorit varmasti tuntuukin nopeammilta, mutta mahtaako sekuntikello olla samaa mieltä...
Arkisessa ajomukavuudessa on ainakin menty varmasti taaksepäin, kunnes sitten keksittiin muuttuvat venttiilienajoitukset.