V8-Lehden 350-383 projektimosa.

No mut toihan on raakan paljon, jos pikkulohkoletukalla jää 5% alle normaalin 400 kaakin...

Westechillä lienee tosiaan vielä jokin ämericanautolehti-kerroin lisäksi... Mut onhan se komiaa ku on isoot lukemat. Saavat taas jenkit ihmetellä, miten ne vakiomoottoritkin on niin alakanttiin tehtaalta ilmoitettu..

 

Kalajoen Heikkilällä uudet rullat, niitä ei ole vielä kalibroitu tosissaan, kyllä vanhat rullat piti hyvin kutinsa, mutta joissakin mittauksissa oli sähköistä häiriötä joka antoi liian isoja lukuja, tiedän sen koska oon ite käynyt siinä penkis joitakin mittauksia läpi, tarkistanu piikit, poistanu ne ja lukemat on muuttunu heti ja aina alaspäin.
Ohjelma ymmärtää sen jos piikkejä on harvakseen mutta jos niitä tulee läjäpäin riippuen auton syttylaitteista, se luulee että ne kuuluu asiaan, ja kaikki on ok. Vaikka ne poistaa, ei kaikki piikit poistu välttämättä yhellä kertaa. Siksi sähköinen mittaus on vähän tarkka vahdittava, kaikkea ei voi uskoa ennenku tarkistaa ja siinä oon jo aika harjaantunu kun kaikenlaasia romuja on tullu penkitettyä.

Mittaillaan vaan kansia virt.penkis, ilomielin. Ei virt.penkki osaa sanoa 100% varmasti mikä kansi on huono ja mikä hyvä käytännös, usein on menny just päinvastoin ku kuvittelis.

 

Eiköhän se mennyt niin, jotta Motorsetin jarru näyttää vähemmän kuin Kokkolan jarru.

Oiskohan ollut jopa niin, että ex Malinin jarru, oisko ollu SS motors, Hki:n Bosch huollon ja Motorsetin näyttää parin hepan sisään samat tulokset.

 

Samaa mieltä Motorsetin penkistä, pienempiä lukuja. 205hv konetehoa siellä on ollut sama kuin 170hv pyörätehoa täällä. Mutta vain yhen auton perusteella vertaus eli ei voi pitää satavarmana.

Samahan tuo mitä penkki näyttää kun vaan vehkeet tuloo säätööhin ja pelaa.

Moottori ja kansitöiden kannalta vittumaasta jos sanoo että 220hv vois tulla jos oikein hyvin teköö koneen mutta helppoa ei oo sekään, niin asiakas sanoo jotta siäla ja siälä saa 250 hv tuasta vaan, ei mitään tuskaa, heh.

Yhteen SRC- volvokoneeseen oon tehnyt kannen, koneesta mitattu 369hv/400nm mutta kun se on sellaises penkis mitattu mihin ei voi luottaa eikä muus penkis oo käyty niin jää vaille merkitystä..



Nyt kun on lomautus päällä työpaikalla.. (mag-luokkahitsari, löytyiskö töitä härmän läheltä ? ) on aikaa tsekkailla justiinkin yhtä ford ohc 2050cc kantta, koneesta oli lähtenyt 180 hv, kahdessa eri penkissä perätysten, odotukset oli ollut 230 hv vähintään, mitään selvää vikaa ei oo vielä koneesta löytynyt mutta tälläistä se usein on, kansi on hienosti tehty, virtasen nokka, 50 weberit ym.

 

Jep, pyöräjarru on säätötyökalu, niin kuin pahaa ääntä pitävät telkänpöntötkin( virtauspenkki). Jotain suuntaa antavia laitteita, joita jotkut pitävät ehdottomana totuutena.

Voiskos tuossa hopassa olla sanomista vaikka pakosarjassa, tai muuten vaan liittyen sinne poistopuoleen yleensäkkin? Vai onko trendi vieläkin tuijottaa noin yleensäkkin imukanavaan pelkästään, kaasunopeuksiin jne jne?

Eikös se kaasunopeus muutu kierrosten muuttuessa?

 

Hioja oli tehnyt kämmin nokan kans, nokkakulma piti olla 105 ast. mutta kun nyt nokka on mitattu huom. KAHDESSA eri nokanmittauslaitteessa, eli tässäkään asiassa ei luoteta vain yhteen laitteeseen eikä yhteen mittaukseen.
Nokkakulma 119 ast! Se voisi selittää ainakin osan tehottomuudesta..
Vertasin nokkaa eilen silmämääräisesti toiseen ohc nokkaan jonka lobe centerline on 105 ast. eron huomaa selvästi. Tämän ostonokan mittasin myös Performance Trendsin cam doctorilla ja 105 ast. ym .arvot täsmäävät..

Muidenkin nokkia voin mittailla jos epäilyttää onko nokka vai eikö oo..

 

Tuo ilmiö on tuttu jo pidemmältä aikaa. Nokan valmistajille on tullut ennenkin kaikenlaisia huolimattomuudesta johtuvia virheitä.

Joskus on täytynyt kasvattaa venttiilinvälystä reilumminkin, ennenkuin moottori on saatu pelaamaan edes jotakuinkin siedettävästi.

Joten varmaan tässä tapauksessa tehot nousevat ylöspäin.

 

Just lukaisin jutun uudesta v8,sta, 408hv/5600 ja 431ft/4400 oli uudet teholukemat Eagle racingin dynossa, jutusta ei selvinnyt oliko teho SAE, DIN vaiko STP RACEdyno tehoja, jokainen antaa eri luvut..numeroarvoja ei myöskään näkyvissä, ei pääse tarkistamaan heittääkö arvot samoin kuin Westtechin penkissä.

Rototest jarrussa epäilivät syöttäneensä tehop. ohjelmaan väärän välityssuhteen?? Tämän sanottiin vaikuttavan siihen että maksimiteholukemat tulivat näinollen väärille kierroksille. Oikein, mutta teho ja vääntölukemat ovat myös väärin kautta linjan, huipputeholukema pysyy silti samana, max.vääntöarvo ei.

Hyvä asia tässä on se, että mittauksia pystyy muokkaamaan jälkikäteen eli kunhan oikea välityssuhdearvo on tiedossa niin se vain vaihdetaan ohjelmaan ja naps, voidaan tehdä vielä yksi juttu lisää jossa ilmoitetaan oikeat mitatut pyörätehoarvot.

Näpyttelin käyttämääni ohjelmaan pikaisesti (10min) moottorin tiedot, 97.5 % moottorin vol. hyötysuhteella sain tälle moottorille 409hv 425 ftlbs.

Moottorin volymetrisen hyötysuhteen Superflow 901 penkki osaa myös laskea, olisi ollut mukava tietää mikä se mahtoi olla, samoin se mille korjausarvolle tehot on laskettu, jos käytössä oli racedyno-kerroin mallia amerikka niin sitten jäätiin alle 400hv eurooppalaisittain..

 

Penkki vaihtui ja tehot kasvoi..
Tuosta Motorsetin dynosta on kahta huhua liikkeellä. Viimekesänä Kokkolan autohuollon kaveri sanoi että dyno näyttää samat lukemat kuin heillä. Ymmärsin että joku auto käynnyt molemmissa dynoissa.
Ja eräs toinen kaveri sanoi että motorsetin dyno näyttäisi useamman prosentin liikaa tehoa.
Ja eikös motorsetissa ole kannenvirtausmittaus mahdollisuuskin? Sen olen ymmärtänyt näyttävän vähemmän kuin eteläsuomalaisten virtausmittauspenkkien lukemat.

Minusta dynossa käynnissä pääasia on se että näkee mihin suuntaan mennään. Voihan sitä kesällä katsoa jos ajais Jarmo:n luokse ja vetää sielä penkkituloksen ja katsoo miltä näyttää.. Jos tehoa vähemmän kuin 2011 kesällä niin tietää että joku mennyt vitulleen talven aikana..

 

Kuin tilauksesta tuli loistava esimerkki siitä miksi pitää olla hereillä kun penkkien kans pelaa eli tämä kun Rasmus promotion ei huomioinut corveten penkitykses välityssuhdevirhettä mitatessaan tehoja. Corvetes kuvittelis olevan kiekkamittari tai kierrosrajoitin, kun niihin olis verrannut tietsikalta menikö ringit yhtään rinnakkain niin mahdollinen välityssuhdevirhe olis tullu heti huomattua, inhimillinen virhe.

Kaikkihan ei sitä tiedä mutta välityssuhdevirhe vääristää koko tehomittauksen..Ruokonen ei takuulla ole sieltä tyhmimmästä päästä joten vois kuvitella millaisia virheitä moni muu tekee, siksi en usko kaikkea tuosta vaan.
Mun tehopenkkiohjelmalla voi mitata moottorin rpm,n joko välityssuhteella joka on huonoin vaihtoehto kun renkaasta mitataan tai suoraan syttyjohdoista, jos niistä tulee liikaa piikkejä, otetaan rpm puolan tai suuttimen plussasta, vaihtoehtoja siis on..
Jos sähköinen rpm- ulosotto ei meinaa onnistua piikkien vuoksi, niin sillä näkee ainakin oikean välityssuhdeluvun jota voi sit käyttää ilman enempiä arvailuja ja jahkailuja, sitten vaan seurataan täsmääkö rpm.t tai kierrosrajoitin toisiinsa.

Jos vettes oli rajoitin johon asti vedettiin, riittää kun hakee nyt jälkikäteen väl.suhdelukua kohdalleen kunnes rajoittimen rpm pätee myös lasketussa rpm.ssä.

Kaasarin seossäädöt oli moottorijarrus aivan pielessä pyörädynon jälkeen? Mutta kumpi on parempi asetus sitten kun autolla oikeasti ajetaan, V8 mag. vois tehdä vielä sen testin kesällä että onko seokset hyvät myös käytännössä nyt kun ne on moottorijarrussa ajettu kohdalleen.

 

Jos olisi tarpeeksi pelimerkkejä taskussa, niin ajaisin tuoreen koneen säätöihin moottoridynossa, saisi kaiken siihen liittyvän kuntoon ja näkee mihin on potentiaalia.
Sitten kun motti on keulilla, niin pyörädynoon mars. Siellä voi sitten todeta, miten se tehontavoittelu käytännössä onnistui.
Kolmantena ja loogisena vaiheena olisi varmaan stripille meno, et näkee miten nämä inhimilliset uhraukset näkyvät eteenpäinvievänä voimana.

Mutuna veikkaan, että suurimmat "tehon katoamiset" tulee mottia käytännössä keulille pulttaillessa ja siinä vaiheessa tehdyistä ratkaisuista sekä painojakauman ja yleensäkin kunkin auton alustan jne. yhteenpelaamisesta tehojen kanssa.
Mutta mistähän ne häviöt ja hävikit johtuvat? Pitäisikö moottoridynossa simuloida aitoja käyttöolosuhteita, että löytyisi oikeat seokset ja ennakot mitkä pelaa myös padan ollessa asennettu ahtaaseen konehuoneeseen kesäkuumalla? Eli onko moottoridyno-optimoidut säädöt (ja tehot) suoraan siirrettävissä tosielämään?

 

Oon ite haaveillut joskus vieväni moottorin irrallaan dynoon. Siellä sitten tehtäis säätöjä, jotka kohtuuhelpolla tehtävissä eli lähinnä sytytysennakko ja suuttimet/ruiskun säätö. Moottorissa kiinni olevat osat yleensä jo aika hyvin kartalla, imu- ja pakosarjat, keinuvivut, mutta olishan niitäkin ihan kiva vertailla. Ajottaa nokkaakin. Vaatis muutaman erilaisen sarjan osia kutakin. Ja lisäis dynoaikaa erilaisine kokoonpanoineen eli muuttujineen x määrän tunteja.

Käytäntö sitten oma asiansa, mikä auton massa, perävälitys ja vaihteisto. Ja mitä siltä autolta sitten haluaa, max kiihytys varttimaililla vai otetaanko mukaan vähän taloudellisuutta ja maantieajoa, haluisko kokeilla huippuja. Mielenkiinnon mukaan sitten olis muokattava dynosäätöjä käytännön tavotteiden mukaan.

 

Oli juttua jutun sisällä jostain nanopartikkeliaineesta,että tekis jonkun kalvon osien pinnalle jonka saa vaan mekaanisesti veks
Oli vissiin joku kiihdytysporukka kokeillukkin perässä ja lootassa,ja kokemukset hyviä?!?
Miten on,onko kukaan kokeillut kyseistä ainetta?Toimiiko?Kallista?

Jos toimis niinku mainostetaan niin aika pätevä litku ilmeisesti...

 

asiasta mitään tiä mutta marteliuksella noita aineta näkyy olevan http://www.martelius.com/index.php?id=24

 

Juttusarja oli kyllä varsin mielenkiintoinen, eikä vähiten sen takia että se jätti paljon kysymyksiä ilmaan ja vastuun lukijalle mitä sieltä haluaa poimia.
Pari asiaa saattaa hieman hämmentääkin mikäli joku tätä oman projektinsa pohjana on aikonut käyttää:

-Kaasutinvalintaa perusteltiin hyvillä välialueen säätömahdollisuuksilla mutta kuitenkin lopullisissa säädöissä on kaikissa käyrissä notkahdukset juuri kolmen tonnin jälkeen.
Ensimmäisessä dynosessiossa kaasarista kaivettiin lähes 40 kw ja toisessa vielä 9 heppaa joten ei kovin hyvä sellaisenaan.
Kaasutinvertailu olis mielenkiintoinen vaikka seuraavaksi projektiksi.

-Astetta miedompi nokka olisi ensimmäisen osan mukaan ollut parempi alhaalta mutta rajumpi valittiin huipputehoa ajatellen.
Juttusarjan lopuksi luvataan vieläkin rajummalla nokalla 50 heppaa lisää käyttöystävällisyyden kärsimättä...

-Kun muutetaan simulaation ja molempien dynotulosten arvot samoiksi yksiköiksi ja laitetaan ne samalle skaala-asteikolle on tuloksena melkoinen ristiinrastiin kulkeva käyrien taideteos.
Eivät juurikaan täsmää paitsi tietysti niissä pisteissä joissa ne menee ristiin!

-Kahden dynon välisiä eroja selitetään ensin voimansiirrosta johtuvaksi mutta sitten arvaillaan olisiko syötetty vääriä lukemia mittauslaitteelle. Asia kannattaisi varmistaa ja käydä vielä jossain vaiheessa Rototestissä jollei muuten tule selvyyttä.

Vaikka jutussa on epäkohtia ei se ainakaan tee siitä tylsää vaikka kyseessä on ehkä eniten testattu konetyyppi. Asiat eivät ole aina niin yksiselitteisiä.

Oma harkinta ja persdyno säilyttänevät suosionsa tietokoneohjelmien ja mittauslaitteitten teoreettisessa viidakossa.

 

Olisi mielenkiintoista jos tekisivät ns. dynomuulin,jossa sitten kokeiltas erilaisia nokkavaihtoehtoja,kansia,kaasareita ym. Tuntuu että viimeaikoina ei oo hirveesti ollu noita tekniikka-juttuja

 

Melkoista arvailua ja random töhöilyä tuo artikkelin moottorin rakentelu ja testaus. Ja luulis automaattilaatikon jo sulavan tollasiin tehohäviöihin mitä rototestin kohdalla spekuloivat.

 

Kyllä, samanlaisen kuvan sain itsekin koko stoorista. Penkin vaihto kesken projektin oli pikkaisen kumma veto, vertailupohja tuloksilla ei oikein enää natsaa.
Lopun heitto että keppiä vaihtamalla helpot 50hv lisää alueen kärsimättä sai kyllä suun virneeseen, tämän toteutuksen olisin mielellään nähnyt.

Mutta siis ihan positiivista että moottoreistakin kirjoitellaan ja saa näistä aina osviittaa jos joku vastaavaa mosaa suunnittelee.

 

Ei noita vaan tätä:

http://www.orapinordic.net/nano2021_fin.pdf

 

Just det...aikamoista ihmeainetta,mitähän lie maksaa