Valurauta tig hitsaus

Onko kellään kokemuksia? millä lisäaineella? Minkälaisella tekniikalla, kylmänä vai kuumana?

Certaniumilla muistaakseni oli lisäaine valuraudalle tiggi hommaan, onko kukaan koittanut?



Vai onko se puikko edelleen vaan paras tässä? Olis tigillä niin mukava vetää vaikka vaan juuripalko alle, jos tarvii jotain varmasti tiiviiksi saada.

 

www.hitsitalo.fi

Sieltä löytyy tig lankaa valuraudalle,sekä erilaisia puikkoja ko.materiaaleille.
Saa kappale tavarana ja varmasti halvempia kuin Certanium lisäaineet.
Puikkotyypistä riippuen siitä voi nakutella päälysteet irti ja käyttää sitä sen jälkeen tigin lisäaineena.Näin on toimittu jo iät ja ajat,mutta niin kuin sanoin se riippuu puikosta voiko siitä löydä kuoren irti.Toisissa puikoissa valmiin hitsiaineen muodostaa myös päällyste eikä pelkkä sydänlanka.

 

Valuraudan hitsauksessa on 2 tapaa: kylmänä tai kuumana.
Kylmänä: puikkohitsaus; valurautapuikolla,pieninä pätkinä (n.10mm kerrallaan) , paksummassa aineessa venytys, lämpötila; ei saa polttaa kättä.

Kuumana: hitsattava kappale punahehkuun, sit voi hitsata vaikka kaasulla, migillä , tigillä tai mikä mieleen tulee.
Lisäaineeksi käy mikä tahansa rautalanka, koska valurauta on pääsääntöisesti aivan paskaa ainetta.

Ja tuohon edelliseen vastaukseen, yleensä ne hitsauspuikon ominaisuudet määräävät lisäaineet on nimenomaan puikon pinnoitteessa, eli kun lyöt sen puikon pinnoitteen pois, niin kädessäsi on rautalangan pätkä (näin yleensä, poikkeuksia löytyy).

 

kyllä mä näkisin, että sillä lisäaineella on aika suuri merkitys tossa hommassa, pitää olla sitkeetä ja venyvää, ettei halkase sauman vierestä. Tollaset on ainakin omat kokemukset nikkelipuikkojen osalta, suht sitkeetä lisäaine.

 

"kyllä mä näkisin, että sillä lisäaineella on aika suuri merkitys tossa hommassa, pitää olla sitkeetä ja venyvää, ettei halkase sauman vierestä"

No minkäs takia se halkeaa sauman vierestä:
-Valurautaa käytetään juuri sen takia, että sen lämpöliike on hyvin pientä, verrattuna muihin metalleihin.
Väärällä lisäaineella hitsaus (esim OK.48.00) : Kun siihen valurautaan on tehty hitsausviisteet ja siihen hitsaat väärällä puikolla, niin tämä lisäaine (jonka siihen yli 1000 asteisena liität) tarttuu molemmilta reunoiltaan siihen valurautaan (jonka lämpö on vain kymmeniä asteita muutaman millin etäisyydellä hitsauskohdasta) ja alkaa välittömästi jäähtymään ja kutistumaan.
Silloin aineella on vaihtoehdot vähissä; sen pitää venyä, tai taipua (valurauta ei taivu) tai revetä. Ja yleensä se repeää heikoimmasta kohdasta eli siitä sauman ja valuraudan rajasta.

Tämän vuoksi sen lisäaineen pitää olla sitkeää ja venyvää ja tämä koskee nimenomaan kylmänä hitsausta.

Jos koko palikka on punahehkuisena, niin silloin aineiden seostuminen on suurempaa ja lämpöliikkeet jää pienemmiksi, jolloin on jokseenkin sama, mitä rautalankaa sinne lisäaineeksi laitat.

Tässä on asiat aika paljon yksinkertaistettuna, mutta kun ton luet niin valuraudan hitsaamisen ymmärtäminen käy aika paljon helpommaksi. Sitten kun sitä vielä parikymmentä vuotta työkseen harjoittelee niin jossain vaiheessa sen voi osata.

 

Meinasin itsekin älähtää siitä etteikö lisäaineella olisi mitään väliä, mutta tuo kertomasi tuntuu järkeen käyvältä.

Itse tarkentaisin vielä, että valurautaa ei saa missään nimessä mennä jäähdyttämään nopeasti lämmityksen jälkeen, siitä tulee entistä hauraampaa. Tietty pitää muistaa että valurauta tyyppejä on erilaisia, pallo- ja suomugrafiitti.

Oli miten oli, hitsatessa kannattaa nostaa kappaleen lämpötilaa mahdollisimman paljon. Hitsaus lyhyinä palkoina jos mahdollista ja vasaraa heti saumakohtaan. Mahdollisimman loivalla käyrällä lämpötila alas hitsauksen jälkeen, paras olisi uuni millä saa lämpötilaa kontrolloitua. Alkulämpötila about 400'C ja sen jälkeen vaikka tunnissa parissa alas huoneen lämpöön.

 

materiaalitekniikan dippainssi valisti, että valuraudassa oleva runsas hiilipitoisuus aiheuttaa saumaan hiilisulkeumia ja ratkeaminen johtuu tästä hiilen hauraudesta. Hitsipuikon pintakuonan tehtävänä on estää hapenpääsy hitsisulaan. Miggihommissa suojakaasu estää vastaavasti hapen pääsyn.