Virtaukset tehoiksi

Ketju osiossa 'Moottori', aloittaja cartman, 31.12.2002.

  1. cartman

    cartman 1st gear

    Usein kun kansien virtauksista puhutaan, niin puhutaan hevosvoimamääristä, joihin kyseisen kannen kapasiteetti riittää, ei niinkään virtausmääristä kuutiojalkaa minuutissa. Ehkä sen takia, että hevosvoimamäärät on jokamiehen huomattavasti helpompi käsittää. Mutta miten virtausluvut sitten muutetaan tehoiksi? Löysin seuraavanlaisen karkean kaavan: "Airflow at 28 inches water x .257 X the number of cylinders = horsepower potential from airflow." Mutta minkälaisilla venttiilin nousuilla virtaukset muutetaan tehoiksi? Jos huomioidaan vain maksimivirtaus maksimi venttiilinnostolla, niin mennään varmaan aika kauas metsään? Onko olemassa joku standardikaava, minkä mukaan lasketaan? Olen kuullut, että mm. joissain F-ryhmän kilpureissa moottori on itseasiassa tuottanut enemmän tehoa dynamometrissä, kuin mitä virtauspenkkitulokset ovat antaneet odottaa, joten ei kai ne virtauslukemat aina niin liioiteltuja ole?
     
  2. Mopeman

    Mopeman 3rd gear

    Kannattaa otaa huomioon sekä dynon, että virtauspenkin kalibrointi; ei välttämättä kohtaa. Tiettyyn tehoon pääsy vaatii teoriassa tietyn verran virtausta. Tietty määrä virtauspenkkivirtausta ei välttämättä merkitse, että moottori tuottais vastaavati tehoa. Jos täytös on jostain syystä yli 100% tehoa voi saada enemmänkin kuin mitä penkin mukaan pitäis. Mutta noissa jutuissa on ihan liikaa muuttujia, jotta tollasista yleispätevistä kaavoista vois tehdä mitään kovin pitkälle meneviä päätelmiä. Mun puolesta ne kaavat voi tunkee vaikka hanuriin, käytännön meno on se mikä ratkasee näyttää kaavat, penkit ja laskurit mitä hyvänsä.
     
  3. cartman

    cartman 1st gear

    No voi hellallettas sentään. Eihän niiden ole tarkoituskaan mitään absoluuttista totuutta kertoa, vaan yleisesti sekä virtauspenkin, että tehodynamometrin tarkoitus on antaa itsessään vertailukelpoisia tuloksia, jotta tiedetään ollaanko tehtävillä muutoksilla menossa oikeaan suuntaan. Ja kun moottoria rakennetaan, yleensä asetetaan jokin tavoite, esim. kuinka paljon moottorista halutaan maksimitehoa. Ja jotta tiedettäisiin, kuinka paljon ja minkälaisia muutoksia kanteen vaaditaan, on kätevää jos pystyy laskemaan, minkä verran kanavan tulee virrata, jotta tavoitteena oleva teho on mahdollista saavuttaa. Noin niinkun suurinpiirtein. Turha on myöskään asentaa tolkuttoman suuria venttiileitä jos alkuperäisilläkin tultaisiin hyvin toimeen. Ja pelkät virtauslukemat taas ovat täysin yhdentekeviä jos ei ole hajuakaan mitä ne numeroarvot tarkoittavat! Siksi kai on olemassa muutoskaavat joiden avulla kannet tehdään moottorin vaatimuksia ja tavoitteita vastaaviksi.
     
  4. Anonymous

    Anonymous Guest

    Kyllä tuo .257 on juuri se kerroin mitä käytetään 28" paineella mitattaessa, 10" paineella se on 0.43 .

    Tämä kerroin antaa TEOREETTISEN tehon käytettäessä KATUkelpoisia palikoita (V8)virityksessä kun käytetään virtausarvoa suunnilleen ko.nokan maksiminoston kohdalta.
    Ei siis mikään ehdoton maksimiteho mutta kyllä kaikkien palikoiden pitää hyvin natsata kohdalleen että tuollaisiin tehoihin yltää.
    Tätähän Mudracer kummasteli tuolla "SBC Dyno testailua" otsikon alla, viimeiset versiot eivät ehkä enää olleet KATUkoneita?

    Toinen TEOREETTINEN kaava on se millä lasketaan huipputehon arvioitu kierrosluku, 1198/1syl.tilavuus cid x cfm@28" .

    Race vehkeistä irtoaa enemmän paukkua, esim. PHR:n EngineMastersChallenge kisassa Joe Sherman ilmoitti että hän saa race koneista irti n. 2.3x kannenvirtaus@28" siis esim. 250cfm x 2.3 = 575hp.
    Ja eikös Sherman tee sportsman koneita eli ProStock tms. $$$ koneista varmaan irtoaa vielä enemmän paukkua/cfm.
     
  5. jaszu

    jaszu Gearhead

    edellinen meikäläisen
     
  6. Mopeman

    Mopeman 3rd gear

    Käänteisestihän ton mukaan vois sitten laskea tehosta sen mitä kansi virtaa, kunkahan hyvin ne kohtaa?
     
  7. BRC1

    BRC1 Gearhead

    Vaikka kannet yksittäisenä komponentina ovatkin tärkein tekiä voiman suhteen on toki kyseessä hieman muitakin tekiöitä teoreettisen virtaus ominaisuukisen lisäksi.Oli laskukaava mikä tahansa loppu tulos on kuitenkin käytettyjen osien summa.Jonka saat vain ja ainostaan dynosta.
     
  8. jaszu

    jaszu Gearhead

    No näinhän se on, siksi esim. Edelbrock ja Holley tarjoavat näitä valmiiksi funtsattuja nokkakansiimusarja paketteja?

    Ja senverran vielä tosta edm. kertolasku virityksestä että se virtaus pitää mitata imusarjan kanssa.

    Virtaako ProStokkerien kannet 600cfm /28",
    tokkopa?
     
  9. Mopeman

    Mopeman 3rd gear

    600? EI virtaa, mutta yli 500 kumminkin.
     
  10. jaszu

    jaszu Gearhead

    Onhan sitä siinäkin...
     
  11. Hyytiäinen

    Hyytiäinen Gearhead

    Ja eihän sitä koneen tehosta kannen virtauksia voi päätellä, kun kannen virtauksethan teoriassa ilmoittaa kuinka paljon on mahdollista saada tehoa näillä kansilla. Esim miedommalla nokalla tehoa ei saada kansien maksimin mukaan.


    <font size=-1>[ Tätä viestiä muokkasi: Hyytiäinen 2003-01-10 15:51 ]</font>
     
  12. Mopeman

    Mopeman 3rd gear

    Ei se ilmoita edes sitä paljonko voi maksimissaan saada niillä kansilla, vaan nimenomaan paljonko sillä virtauksella saa vaikkapa 100% täytöksellä tehoa. Mä voin tehdä kyllä kannet sopivasti, jotka virtaa penkissä ihan pimeesti, muttei moottorissa tuota tehoa P:nkään vertaa vaikka tekis mitä.

    Sitten toinen homma on, että mitä lukemia noi penkit näyttää. Jos mä vien mun kannet mitattavaks yhteen penkkiin joka sanoo niiden virtaavan 250 cfmmää, ja sieltä vien ne toiseen joka kertoo 290 cfmmää, niin paljonko tuli lisää tehoa?

    Mulla ei kyllä kauheesti oo omakohtaista kokemusta noista koska oon vaan kaks paria virtauttanut, peräjälkeen samassa penkissä. Ensimmäinen, pienikanavainen (210cc) kansi virtas imupuolella maksiminostolla 279.5 cfm ja pakopuolella 261 cfm. Toinen, isokanavainen (330cc) virtas imu 287 ja pako 270.5 28:lla hg:llä. Kummassakin koneessa oli lähes identtiset nokat, saman tyyppiset imusarjat, sama puristussuhde jne jne., ja samalla huolettomuudella rakennettuja. Tyypillisesti sellasia arvoja joita mm. käyttää noi desktopdyno tyyppiset ohjelmat. Suurin ero oli tilavuudessa, 70 kuutiotuumaa (sekä isku, että poraus isompia) ton isokanavaisen koneen hyväksi.

    Tästä kun äkkiä päättelee, niin koska teho on riippuvainen virtauksesta, niin noiden kahden pitäis olla tehoiltaan hyvin lähellä toisiaan, pienemmän pitäis vaan tuottaa tehot ja vääntö selkeesti korkeammilla kierroksilla ja vääntöä vähemmän.

    Kumpikin motti myös dynottiin, ja kumpikin tuotti sekä tehoa, että vääntöä oikeenkin mukavasti suht matalapuristeisiksi moottoreiksi. No toteutuko toi ennakko skenaario? Ainoastaan siltä osin, että isompi kone tuotti enempi vääntöä. Sekä isomman koneen vääntö, että tehohuippu oli korkeammilla kierroksilla kuin pienemmässä, maksimi väännössä oli eroa vajaa 100 lbs, ja tehossa reilu sata heppaa.

    Ja tohon alun kaavaan kun sijoittaa noi virtausarvot, niin tosta pienemmästä irtos 13% enemmän tehoa kun mitä ton kaavan mukaan pitäis, pumppubensa puristuksilla. Eli joku hommassa kusi. Onneks edes myötätuuleen.
     
  13. Hyytiäinen

    Hyytiäinen Gearhead

    Niin se olikin teoriassa... ja siis ahtamattomasta koneesta eli juuri nimenomaan 100% täytöksellä.
     

Kerro tästä muillekin!