Voiko MIG:iä käyttää puikkohitsaukseen ?

Onko kellään tietoa tai kokemusta, voiko MIGiä ( ESAB pieni voimavirtamalli ) käyttää puikkohitsaukseen ja mitä lisävarusteita tarvittaisiin? Onko sopivia kaapeleita saatavana valmiina? Lähinnä tulis mieleen erilaiset valurauta- ym muu-metalli -työt ja satunnaiset paikat joihin MIGin pistooli ei mahdu. Vai pitääkö taas ostaa uusi kone talliin . .

 

kyllähän se periaatteessa toimii. keran koitettiin isoa 400A Esabia puikolla niin voimasa oli kyllä mutta pienillä virroilla oli jotain hämminkiä palamisessa. tiijä sitten mistä johtui mutta ei se ainakaan rikki siitä pitäis mennä.

 

Jos MIG:isi koostuu erillisistä virtalähteestä ja langasyöttölaitteesta, niin kyllä silloin voit hitsata sillä puikolla, ainakin niin uskon :-? Näin on ainakin ns. ammattikäyttöön tarkoitetuissa laitteissa. Kun tiedät varmaan omasi koneen mallin, niin käy vilkaiseen ESAB:in sivuilta.

Maakaapeli sopii molempiin hitsausksiin ja ainoostaan puikkokaapelin klvilla varustettuna tarviit.

Ole sitten valuraudan kanssa tarkkana, alkulämmitys ennen hitsausta ja hidas jäähtyminen tärkeää.

 

Puikko- ja tig-hitsauskoneet ovat vakiovirtalähteitä kun taas mig-hitsauskoneet ovat vakiojännitelähteitä.
Muistaakseni puikkokoneissa tyhjäkäyntijännite ~70V. Kun 250A autotallimigeissä 15-25V. Voi olla puikon syttyminen heikkoa

 

meikäläisellä on esabin puikko/mig yhdistelmäkone 8)

 

Miksi ottaa suotta riskiä kokeilemalla moisia juttuja, ihan päteviä inverttereitä saa edullisesti. Tai jos tosi edullista ja hyvää ratkaisua puikkohitsaukseen hakee, niin ostaa jostain vanhan kunnon muuntajanmörssärin.

 

No entäs sitten olisko dc tig-koneesta mahdollista saada ac:tä ulos alumiinihommia varten?

 

Tuskin ihan helpolla onnistuu. Mutta jos alumiinihommaa on vähän niin vedä puikolla, siihen dc-tiggi käy

 

[No entäs sitten olisko dc tig-koneesta mahdollista saada ac:tä ulos alumiinihommia varten?[/quote]

Eikös alumiinhitsauksessa tarvita ns. pulssikonetta, ja niitä ei ihan kaikki tosiaan taida olla?

 

Itselläkin oli sellainen Esabin MIG/puikkoyhdistelmä. Se oli 1-vaiheinen, vaikka siinä oli voimavirtapistoke. (muuntajalla vaihe muuttuu)
Omasta mielestäni se ei soveltunut hyvin kumpaankaan.
Suosittelen MIG:iksi kolmivaihe-Kemppiä, ja saman tehtaan invertteriä puikkokoneeksi. Jotenkin sillä vaan saa huonokin hitsari hyvän jäljen, kun näillä muilla :x

 

Tuota en ihan allekirjoita että, "Kyllä nykyään jokaisen tunnetun valmistajan koneella saa huonokin hitsari saumat aikaiseksi".

Kyllä perusteet pitää olla tiedossa. Mutta ei sitä opi jos ei kokeile, kuten monessa muussakin asiassa...

 

Juu kyllä hokasin Jos vehkeet eivät pelitä, tai eivät ole tarkoitukseen sopivat, niin tokkopa jälki on mitä oli tarkoitus tehrä.

Nyt aamukahveelle ja siitä se päivä taas lähtee...

 

Totta molemmat, ja ainakin omalta kohdaltani sanon että mitään koulutusta en ole ikinä hitsaukseen saanut, mutta viimeisen 2 vuoden aikana olen opetellut hitsailemaan Kempin pulssi-Tigillä ja plasmalla, ja molemmat ovat erihelppoja vekottimia. Kempin rosterimig on kanssa melkoisen kätevä laite (tai siis tavan mig se on, mutta sopivilla muutoksilla).

Migillä tosin on tullut hitsailtua (ja paljon) viimeisen 11 vuoden aikana

 

No nyt kun hitsausasiantuntijoita on koolla (?), kysympä seuraavaa:
Työpaikalle hankittiin Kempin voimavirtamikki, mutta jotain häikkää on joko koneessa tai käyttäjässä. Hitsatessa kaari rätisee ja roisketta tulee reippaasti. Sauma on suht koht nättiä, palko ehkä aavistuksen korkea. Mutta kun on tottunut vanhalla koneella sellaiseen nätisti ja tasaisesti palavaan kaareen niin tuo rätinä tuntuu oudolta. Onko se vain tottumiskysymys vai oikea vika (koneessa/käyttäjässä). Itsekin olen hitsaillut enemmän tai vähemmän kohta 20 vuotta niin kaikkea viitsis omaan piikkiin laittaa Juu, kaasupullo on auki

J

 

Mä oon kyllä kaikkea muuta kuin asiantuntija, ihan perus kotitarvehitsari vaan. Mutta ku ne koneet millä on hitsannu on juurikin vanha ja uus Kemppi elikkäs Kempomatit 180 ja 2500, ni sanonpa silti jotain. Nimittäin tässä 2500:ssa (uudempi) oli lisää säätimiä suojapellin alla, siis siellä missä lankarulla asustaa. Toi 2500-yksilö oli kohtalaisen hirveä hitsata ennenkuin ne ruuvas kohdalleen. Muistaakseni niissä ihan lukee "Fe" siinä kohdassa mikä ois raudan hitsaukseen olevinaan hyvä. Käytös muuttui tolla säädöllä aikasta paljon ja roiskiminen loppui.

 

Mulla kans kempin tuoreahko 2100 kone räkiny aika paljon, en vaan oo ehtiny vielä perehtyyn säätöihin just lankapuolella. Ilmeisesti siellä on hämminkiä, sillä nyt se langansyöttö on alkanu pitään sellaista pientä kitinääkin.. Mikä siinäkin on?
Heitämpä tähän pari lisäkysymystä vielä. Mulla on 0.8 lanka ja suutin. Silti lanka tuntuu aavistuksen väljältä siihen riekään, kuuluuko se niin ollakin?
Entä kun painaa liipasinta ja kone alkaa syöttämään lankaa niin kuinka voimalla sen kuuluu sitä syöttää, jos puristan lankaa kevyesti sormien välissä sitä vaan tulee suuttimesta, täytyy suht kovaa pitää että pysähtyy. Normaalia?

 

Kerrankin aihe, johon voipi itse kommentoida.

Minulla on ollut tuo 2100 noin neljä vuotta. Eka lankakerä vieläkin menossa, vähän alkaa jo ruostuakin kosteudesta. Juurikin 0.8 lankaa

Käsittääkseni sen langan kuuluukin olla vähän väljä suuttimeen. Olisinko jostain vallan lukenut. En tosin muista mistä syystä. Varmaankin ihan toleransseista johtuen. Tai jos langassa on vaikka pikkanenkin mutka, niin eihän se jämptistä suuttimesta silloin mahdu. Katoppa että suuttimessa lukee 0.8.

Kempin ohjekirjassa mainitaan myös, että langansyötön kireys tulisi säätää siten että sen pystyy sormilla kevyesti pysäyttämään. Ja se kireydensäätöruuvi löytyy siitä ylärullan päältä. Semmoinen musta muovimutikka.

Jos on oikein paskainen langanjohdin, ruuvia on voitu kiertää vaikka kuinka tiukalle kun lanka ei ole muuten kulkenut. Aloittaisinkin ekana putsaamalla sen paineilmalla ja sitten löysäämällä ruuvia sopivasti. Eihän ne rullat tietenkään saa luistaakaan langan ympärillä, kuluvat mokomat.

Kireyteen tietysti vaikuttaa myös lankakerän jarrun säätö, että jos se on erityisen tiukalla, niin vetorullien kireyttäkin on voitu joutua tiukkaamaan. Jarrun säätöhän oli muistaakseni siinä navan keskellä olevassa ruuvissa..?

Eli tsekkaapa vaikka nämä aluksi.Nyrkkisääntönä voisi olla vaikka kohtuus kaikessa, eli ei liian tiukalle mutta ei turhan löysällekään.

Sori, tuli lyhyt asia selitettyä pitkästi, mutta toivottavasti auttoi.

 

Kyllä juu 0.8 on suutin ja vaihdoin uuteenkin. Täytyy varmaan mitata lankakin varmuuden vuoksi. Pitäisiköhän työntömitan näyttää sitten tasan 0.8?

Joo sitä ruuvia oon käännelly mutta eipä tunnu oikein vaikuttavan paljoakaan, aina tuuppaa lankaa melko kovaa. Onkohan mulla lanka väärässä urassa kun siinähän on kaksi, voisko se olla syypää?
Joskus kyllä vielä otan ja luen sen laitteen mukana tulleen ohjekirjan kannesta kanteen..

 

Suutimien merkintä muuttui muutama vuosi sitten. Ennen suuttimessa luki reiän koko. Nykyään siinä lukee mille langalle se on tarkoitettu.
Eli jos suuttimessa lukee 0.8 niin reikä on 1.0

Onko napaisuus oikein? Onko mahdolliset pulssi-toiminnot pois päältä?
Onko laitteessa eri induktanssi ulostuloja, eli niitä maajohdon paikkoja 1/2/3? Jos on niin kokeile vaihtaa pienemmälle.

 

Aivan niin, että melkosen väljä on lankasuutin loppujen lopuksi.

Niitä kyllä kannattaa ostaa kerralla pussillinen, niin ei tartte tapella kiinni palaneen langan kanssa. Maksanee 50 senttiä kipale.

Ohjekirjassa on kyllä käypäset ohjeet tuohon vetopyörän uran valintaan. Olikohan siinä 0.6:lle ja 0.8:lle vakiona ja sitten paksummalle langalle saa tilauksesta..? Eipä tuo ihmeitä maksa vaikka kokeilisi kääntää ne rullat. Vai mitenkä se nyt tapahtuikaan. Ei ole konetta tässä käsillä valitettavasti.

Kyllähän sen ruuvin saa niinkin löysälle, ettei lanka kulje laisinkaan. Kokeilepa ruuvata aivan auki ja sitten siitä kiinnipäin. Siinä mutikassahan taitaa myös lukea FE ja AL, eli teräslangalle johonkin FE-alueelle. "onre" taisi tuossa asiasta mainitakin.