ylimaalaus

Tuohon tulee alkuperäisen tyyppinen 2-värimaalaus akryyleilla,ylös ja alas kirkas punainen ja mipan 9006 vannehopeella keskiosa,sen ylärajan ajattelin nostaa siihen jäykisteen reunaan. En oikein ymmärrä miks se reuna on alunperin sentin pari jäykisteen alla..? Olikos sulla dx ihan ammattimaalaamo itellä vai muistanko väärin?

 

Ja semmonen kysymys vielä pintamaaluusta että akryylien kohdallahan puhutaan 1,5 kerroksesta,eli vedetäänkö siis jonkinlainen tarttumaharso+1 märkä kerros?

 

Esim. tuolta saa laatutuotteet markettiturtleja halvemmalla ja neuvot kaupanpäälle (ellei nettisivulta löydy): http://www.autonhoitokauppa.fi/

 

Se vähän riippuu miten tykkää, mä oon aina vetäny vaan yhen märän. Se kai riippuu aika monesta asiasta. Tallimaalauksessa on se hyvä puoli kun vetää mahollisimman vähän kerroksia niin ei sit maalikerrosten väliin tuu niin paljon roskaa ja paskaa.

 

Niin tosiaan se pölyn määrähän aina kertautuu,hyvä pointti.

 

Ruiskuissa vähän mietityttää tuo niitten oma ilmamäärän säätö,siis jos kompuraan on säädetty x-määrä ilmaa niin...? Mulle ei ihan uppoa tuo oma ilmansäätö. Jos ajatellaan noita 5-60 kympin ruiskuja jotka on käytännössä kaikki samanlaisia,niin eikös porukalla pitäis olla jo selvä kaava millä asetuksilla vedetään pintaa tietyllä suutinkoolla? Siis miten te säädätte 1,4 suuttimella olevan ruutan akryylille?

 

jaha suorakiiltona,
400 on riittävän hieno, jos maalia panee pikkasenkin enempi kuin vaan väriksi niin 320 riittää, kylkien alaosissa jopa 240 koneella hiottuna.

yleensä ei kannata viedä maalirajaa ihan kantin kärkeen tai pohjaan, näyttää paremmalta kun on pikkasen sivussa, se on sit lähinnä makuasia kui paljo.

Sähkärihän mä oikeesti olen, mutta en mä oo enää muutamaan vuoteen ehtinyt muuta tekemään ku maalaamaan ja tekemään peltejä sinne maalin alle, harrastus ns. lähti käsistä.

 

Minkälaisia vehkeitä sulla omassa käytössä ja ootko pinnottanu nekin?

 

ite leivon yleensä ohuen nättimärän ja annan kuivahtaa 20 minsaa, silleen et kun rajausteipistä koittaa sormella niin napsuu, sit märkä ja vartti taukoo et menee kunnolla tahmeeks ja toinen märkä.

roskat kirjaimellisesti hukkuu sinne maaliin kun ei nuukaile

ei ne silti oo ollenkaan samanlaisia.

mikä sulla on, lidlin hvlp tai joku vastaava?

sen ruutan perseessä olevan ilmakuristimen voit periaattees unohtaa ja säätää täysin auki (siitä on ihan jees nopeesti ilmaa jarrailla kun suihkii johonkin konkeloihin), kompurasta paine sit riippuen linjan poikkipinta-alasta ja letkun pituudesta, joitakin kymmenyksiä katoaa matkalle.

Mä säädän sen silleen että tulee haluttu sumu,

mut karkeesti 2,5 - 3 kompuran päästä, eli 2 - 2,5 ruutan päässä.

1,4 hvlp, akryyli.

hajotus täpöt auki, jos valmistajan ohjeilla ohentaa niin neulakin periaattees täpöt, mutta jos haluu helpommin silosempaa niin lisää oharin vaikka tuplaksi ja neulaa auki sellanen 2,5 - 3 kierrosta, jos esmes 4 on maksimi.

toisaalta jotkut maalit vetää ittensä aika pläkäksi vaikka ruiskujälki ei olis ihan pop, ne maalit yleensä roikahtaa aika helposti joten oharin lisäilyn kanssa on syytä olla varovainen

testaile johonkin hälläväliin

 

en ymmärtänyt

 

Siis millasilla autoilla itte liikut,sitä tarkotin. ja tosiaan sen huomasinkin mitä sanoit tosta ruutan ilmansäädöstä niin täysin aukihan se piti olla ainakin hinkalla,siks just ihmettelin että mitä sillä säädöllä edes tekee.

 

Vielä jää mysteeriksi miten mun ajokit liittyy tähän topikkiin, mutta meille on jäänyt asumaan pääasias geebodyja ja aspen,
onhan noitakin joitakin tullut maalailtua, mutta suutarin lapset jne, eli ei taho kerriitä,
cutlasin pellitys on aloitettu ja vielä kesken, nyt meni hieno linttalookki täysin pilalle,

mut pakko laittaa kun takaovet ja lasipokat oli jo putoomaisillaan ja sitten sekosin taas kuttaperkkapuuhiinkin kun kerriinnyt unohtaa sen kutinan.



http://s756.photobucket.com/user/MWPeri ... t=2&page=1

tommoset kevyet keulaniititkin hoituu, puskurin, keulakehikon ja lyhtyjen alla olevat pellisoirot korjasin kun yllättäen just tohon versomalliin osat hakusessa, aisasta piti vähän pisteitä availla et sai siivosti oikastua.

 

No miten sujuu?

Tuumailin tossa äsken, että ruutan säätö on periaatteessa siten, että ensi päätetään haluttu volyymi jonka perusteella valitaan ruisku ja ruiskutuspaine,
olkoot se nyt vaikka 1,4mm ja 2,5 bar puolrivakkaan henkilöauton ylimaalaukseen ja
sitten käännetään ruutan neula ja hajotus lähes kaakkoon ja säädetään maalin viskositeetti ruutalle ja maalausolosuhteisiin sopivaksi,

tollasella lähtökohdalla todnäk pölisee pikkasen enemmän kuin on maalin kulutuksen kannalta optimaalista, mutta pienipisaraisempi sumu on helpompi levittää.

lopuksi viuhkan leveys hienosäädetään leveäksi pitkulaksi ja/tai tai hieman ovaaliksi, mutta ei esim päistään paksuksi kahdeksikoksi, tässä vaiheessa sit samalla määritellään keskimääräinen ruiskutusetäisyys joka on jotain 8 ja 18 sentin välillä,

aloittelijan ongelmia: kaukaa ruiskuttaen aplaria ja kuivaksijäämisongelmia, maalia menee haaskuun ja läheltä ruiskuttaen kalvopaksuus(peilaus) ja pinta vaihtelee lyhyilläkin matkoilla ja maali roikahtaa pitkiltäkin matkoilta.