ZIL- Viimeinen Venäläinen limusiini

http://areena.yle.fi/tv/2199185

Olipas mielenkiintoinen dokumentti. Ammattimiehiä kyllä noi autontekijät, mutta Venäjän taloudellinen tila ja teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky ei kyllä kovin paljon vakuuta...

 

Itse olen jo pojankoltiaisesta saakka kuolannut noita isoja ZIL -neuvostolimoja. Ei taida olla eksynyt harrastajapiireihin, ei ainakaan suomeen? Jossain netissä taannoin törmäsin myynnissä olevaan ja hintapyyntö oli järkyttävä.

 

Olipas hyvin jemmattu, eilen illalla ruottinkieliseltä kanavalta keskiyöllä. Vahingossa bongasin ja ei kun kovalevylle. Noi nettiohjelmat ei oikein pyöri meillä korpiyhteyksillä..

No kaikki tv-ohjelmat tuntuu jemmatuilta, lienee itessä vikaa kun ei juuri mikään "prime time" aikaan tuleva roska kiinnosta.

Mutta viikonloppuna katellaan sitten kovalevyltä, vaikutti ohjelmatiedoissa mielenkiintoiselta. Ei varmaankaan sisällä digitaaliefektejä tai pelimaailmasta napattuja juonenkäänteitä ja tappelukohtauksia.

 

Aikas karu oli tehdasmiljöö..Ihan pikkusen näkyi kuluneet vuosikymmenet tehtaalla.. Mieleen jäi palkanmaksu käteisellä ja tyypillinen venäläinen kehuminen miten hyvä työntekijä kukin oli jne... Silti välillä kyllä nauratti saamattomuus. Paras tilannekuva oli kaveri penkillä istumassa kun sellainen koukkulinjasto meni tyhjänä ympärillä kehää,ei painanut kiireet kun ei ollu hommia.

 

Oli kyllä hyvä ja Neukku/Venäjätouhuja mukavasti tavan duunarin kannalta raottava ohjelma.
Mitähän noille kolmelle ZIL:lle tapahtui sitten?

Ja mitähän tekniikkaa noissa viimesissä käytettiin?

 

Vaimo kommentoi, että eihän tämä nyt mistään nykyajasta kerro vaan 60-70-luvun touhuista...
Ei jaksanut eilen illalla ihan loppuun katsoa, täytyy areenasta vilkaista kokonaan.

 

Konepellin auki ollessa moottorin päälle laitetun nykyaikaisen muovikuoren vieressä oli näkösällä perusmallin sytytyspuola. Ei siis mitään uutta ja modernia. Eiks näiden koneet olleet aiemminkin saman merkin kuorkkien koneista viritettyjä?

Ei taida paraatiautoja vaivata saastemääräykset?

 

Tuollapäin maailmaa ei taida muutenkaan mitkään säädökset painaa...

 

Upee ohjelma hienosta autosta askeettisissa olosuhteissa tehtynä. Sääli kun kaikki "vanha" katoaa. Ok eipä toi vanha venäjä nyt varmaankaan mikään unelma valtio ollut mutta sielläkin oikeat kädentaitajat teki paskasta toimivia laitteita.

 

Suhteellista. Eräs alkuperäisen V8-Volgan entisöijä hämmästyi, kun kävi ilmi että henkilöautopainoksessa on aika moni osa erilainen, koska koneen kierrosalue yltää korkeammalle kuin kuorma-autoversiossa, ja puristussuhde on reippaasti korkeampi.

 

Alustan kuvauksesta yritin hoksata katalysaattoreita, mutta ei osuneet silmään... Ihmetytti maininta siitä, että pienestä asennusnaarmusta tuli viikon ylimääräinen työ?

 

Ei noissa kait oo oikein mitään saastelaitteita.

 

Ok. Onhan ne amerikanserkuillakin trukkikoneet erikseen. Hienoja vehkeitä nuo. Kyllä puhtaana käsityönä tehty auto on jotenkin kiehtova, tuli se miltä suunnalta tahansa.

Jutussa mainittiin, ettei varaosia erikseen valmistettu. Tarkoitti kai niitä kuormureita siinä kohdassa. Aftermarkettia neuvostoliitossa, eli osatkin on tehty seppien toimesta?

 

Niin, se oli justiin siinä alkupuolella ja tarkoitti, että ei tehty varaosia. Jos kuormuri meni rikki, niin sitten tuli uusi tilalle.

 

Tollasta oon päässy kerran livenä rassaamaan. Kosla olis jostain -80-90 luvun taitteesta ja kone oli muistaakseni seittämän litranen bensa. Hintaa tais kotterolla olla 400000€. Hyvinkin amerikkalais henkinen laite, hulppean kokonenkin vielä.

 

Olipa tehdas kunnon 60 luvun perinnettä. Mutta kädentaitajia tuolla oli ja heille arvostus.

Mutta neuvosto aikainen luukku-lippu-proopuska-leima-lippu-luukku-lappu rumba voi näemmä edelleen vahvasti.

 

Noista "valmistuslinjan" työtavoista sai jokinmoisen kuvan oman Tsaikan kummallisuuksista. Joka osa on hierottu paikkaansa ja se näkyy. Ja varmaankin 60-luvulla on käytetty kaikki mitä on tehtaalle saatu viimeiseen pisaraan. Ovien saranoiden pulteissa on sulassa sovussa milli- ja tuumalierteisiä... jne...

 

Tai sitten, että limusiineihin ei tehty juurikaan varaosia vaan asia hoidettiin "tehtaan kanssa". Kremlihän on aika lähellä tehdasta. Henkisesti varmaan vielä lähempänä kuin fyysisesti.

Jos kuorma-autoista puhutaan niin varaosia kyllä tehtiin. Se, että tekikö alihankkija vai tehdas itse varaosat, en ota kantaa. On kuitenkin tullut nähtyä ZIL-kuorkkien osia alkuperäisissä paketeissa.

Ja kyllä niitä vehkeitä on korjailtu sekä Neuvostoliitossa ja ihan täälläkin. Aikanaan neukkujen traktorisuunnittelussakin on yhtenä lähtökohtana se, että tekniikan osista ei saanut malliuudistuksissa vaihtua kuin 20% jotta varaosavarastoja ei tarvinnut täysin uudistaa.

On aika moneen legendaan tullut törmättyä joissa puhutaan kertakäyttöisistä neukkuautoista. Ja legendoja ovat olleetkin.

 

Zil-131 kuormurille valmistettu 66-91 on oma osanumero jos haluaa sen "bolts n´ nuts" versiona eli kyllä varaosia ainakin 60 luvulla jo on tehty

 

Ja jokaiselle pikkupalikalle myös ja osakokonaisuuksille.

Nuo "kertakäyttöiset venäläiset" ajoneuvolegendat lakkasivat naurattamasta siinä vaiheessa kun kuuli kymmenettä kertaa "öljyproppu jälkiasennettiin maahantuonnin yhteydessä"-legendan.