Ylävesiletku "velttona"

Vaikka kuinka ajelee helteellä, niin ylävesiletku pysyy sellaisena paineettomana. Eihän se niin voi olla??

lämpömittarin mukaan ei kyllä kiehu, eikä vettä tule mistään pihalle pl. paisuntasäiliön ylivuotoletkusta muutama millilitra.

syylärin korkki eikös sen paineen sinne ikään kuin salli syntyvän? voiko sen toimivuutta mitenkään varmistaa?

vai onko termari jumissa kiinni-asennossa? miten se silloin käyttäytyy?

t. nimim. huolehdinko turhaan =)

-a-

 

Termari jos ois juminut kiinni olis autos jo todnäk keittänyt ja pahasti.

Ei sen kivikova pidä ollakkaan mutta vähän painetta, näin ainakin mulla suurin osa.


On silti niitäkin vehkeitä ollut missä ei sinne juur painetta tule vaikka ei vuoda ja termari pelaa ym, muovikorkilla ne yleensä olleet.


Onko lämmöt normaalit?

 

mittarin mukaan lämmöt on normaalit. ja mittari toimii ainakin silleen, että kylmänä startatessa se on siellä nollassa ja sitten nousee siihen normiasentoon ja pysyy siinä.

mutta mistäpä minä tiedän, vaikka siellä mittarissa olis joku jumitus silleen, että se ei näytä sen normaalin yläpuolelle lainkaan =)

lienen vain neuroottinen, kun jotensakin kaikissa vanhoissa on aina ylävesiletku ollut kuumina päivinä ihan oikeasti paineessa =))

-a-

 

Syylärin korkin vaihto ei nyt montaa euroa maksa. Voi pikkuhiljaa päästää sieltä painetta.

 

Mulla sama "ongelma" katos uudella korkilla. Nippelit.fi löytyy ok valikoima.

 

Wtf? Dean oletko myynyt Jaguariisi?

 

pitääpä tepolta katsoa uusi korkki ja tarkastella tilannetta sen jälkeen uudemman kerran.

-a-
Repeli, joo, yks pussihousukaveri väitti, ettei hän voi elää ilman sitä. tähän onneks jäi kylälle, ettei lähteny kauemmas

 

Korkki vuotaa paineet, todennäköisesti tulee uusi vuotokohta esiin kun saat järjestelmän tiiviiksi.

 

Mulla oireili ihan samalla tavalla, ei keittänyt, mutta yläletkussa ei mitään painetta, vaihdoin kaiken mahdollisen korkista termariin, ei auttanut, vika oli kannen tiivisteessä, ei sekoittanut nesteitä, mutta paine hukku. Sillä korjaantui.

 

Miksi siellä muuten pitää olla sitä painetta?

 

Ei pääse kiehumaan kun paineen nousu nostaa nesteen kiehumispistettä.

 

Ja kiehumista tapahtuu jo paljon ennen kuin lämmöt on 100 astetta ylävesiletkussa. Koneen sisältä erityisesti kansista löytyy kuumempiakin paikkoja joissa nestekiehahtaa ja höyryy taas muuttuu takaisin nesteeksi ennen ku kerkiää ylävesiletkuunkaan jos lämmöt alle kiehumispisteen. Seurauksena että kuumiin paikkoihin muodostuu höyryä joka heikentää niiden jäähdytystä entisestään ja koneeseen tulee entistä suurempia lämpöeroja.
Osassa nykyautoja jäähdytysjärjestelmän paine on jo 2bar, ei se toki niissäkään sinne nouse normiajossa. Käytännössä homma menee niin että ne joissa pasuntasäiliö on paineellinen ni käyntilämpöisessä koneessa ei letkut kovilta tunnu, koska paisuntasäiliön ilma joustaa. Paineettomat paisuntasäiliöt joissa siis painekorkkijäähdyttimessä, jolloin paineellinen tila ei sisällä ilmaa letkut kovenee hyvinkin pienellä lämpenemisellä.

 

Aiheeseen liittyen onko merkitystä jos nostaa jäähdytys nesteen tilavuutta vaikka syylärin osalta 2-kertaiseksi

Vai mikä olisi maaginen määrä sille, et nyt konepelti kiinni ja kärry perässä flekti lähtee päälle noin 400m matkassa ja pyörii hetken pysähdyttyä, mutta konepelti tuulihaassa ei flekti pyöri kuin pienen hetken pysähdyttyä ja kuorma sekä matka oli sama samalla hevostrailerilla 20min ajo erolla ja ennen vertailua oli jo yksi kuorma ajettu, eli muuttujat oli pienet

 

Hyvä pointti Turbiinilla ilmatilan vaikutuksesta. Omissakin on molempia tyyppejä.

Jäähyn tilavuudella on tietty oleellinen vaikutus tehoon. Osviittaa voi hakea vaikka tehtaan ratkaisuista. Esim 1989 F sarjan pickupeissa pienin 300cid kutosen jäähysysteemi on 12 litraa ja 460cid isolohkon sekin vain 17 litraa. Dieselin (7.3 IDI) systeemin nestetilavuus 27 litraa. Osa erosta tulee tietenkin siitä mitä koneeseen mahtuu ja osa itse syylärin tilavuudesta. Dieselin syyläri on todella iso.

 

Juuri näin... audissa muovinen jakomutikka vuoti nestettä, vaihdoin sen, ja johan rupesi vesipumpulle menevä letku vuotamaan, vaihdoin sen.. Sopivasti paisarin korkista lensi jouset ynnä muut hilut tallinlattialle = ei painetta, vaihdoin korkin, ja sit ku tiivis järjestelmä oli niin eiköhän syyläri alkanu vuotamaan.
Nyt sekin on vaihdettu, jospa se nyt hetken olis vuotamatta

 

Amatöörikysymys mutta miks diesel vaatii enemmän? Ihan perstuntumalla konepellin alta on aina tuntunut että bensiinikoneet käy kuumempina tai ainakin enemmän hukkalämpöä tuottaa. Pienessä diesel eskortissakin aika ylimitotettu järjestelmä, olisko 10-12 litra.

 

Osittain kai ihan ajatuksena että dieselit olisivat raskaammalla käytöllä, mutta tosiaan matka-ajossa dieseli kehittää paljon vähemmän lämpöä, mutta ei suoraruiskutteisetdieselit kyllä sitten täys kuormituksessa kehittävät hukkalämpöä aivan bensakoneiden tavoin tai jopa enemmän. Varsinkin esikammio siirtää tehokkaasti lämpöää palotapahtumasta kanteen, eikä pyörrekammiokaan paljoa parempi ole.

 

Mulla teki samaa edellinen auto; vesiletku lörpsönä. Ei silti keittänyt tai ollut muutakaan ongelmaa ja ajettua tuli kyllä todella kuumallakin kelillä.

Jäähdytin vuosi. Ei paljoa eikä edes maahan asti, mutta se riitti.

 

Jälleen oikein, suoraruiskuisen 7.3 turbokoneen jäähysysteemi on vain 21 litraa, vaikka tehoja on ihan eri tavalla kuin 7.3 vapari esi(pyörre)kammiokoneessa. Osa erosta tulee suorasta ruiskusta ja osa turbosta. Tommonen ei lämpiä ikinä pelkällä tyhjäkäynnillä, eikä pysy lämpimänä vaikka ajosta stoppaisi. 7.3 IDI taasen lämpiää siinä kuin bensakonekin. Oletus tosiaan lienee että vedetään reippaita kuormia tai pyöritetään voiman ulosottoa ym.
P.o. koneethan on Internationalin tekeleitä, pohjautuvat samaan arkkitehtuuriin ja samaan koppaan asennettuna.

 

Täysin samaa mieltä kyllä, ja oikein joutuu ihmettelämään että miten vähän suoraruikkari tuottaa hukkalämpöä. Mulla on tossa Cummelissa Audi A4 syyläri, ja ei mitään ongelmia edes kärry perässä helteelläkään, tilavuus jäähdytysjärjestelmässä n. 12L. Kansi on toki huippumiehen porttaama ja swirliä lisätty, se näkyykin matka-ajon 210-asteen pakolämpöinä. Pakkasella toki tuskaa saada edes käyntilämpöiseksi.

Aikoinaan yks seppä nauro mun syylärivalinnalle kun vertas omaan 6,2d syyläriä tohon Audilaiseen, ja sanoi että keittää varmasti. Koitin siinä kohtaa selventää noista hukkalämmöistä ja hyötysuhteista, aiheutti vaan lisää naurua


Ohi aiheenhan taas meni mutta kuiteski.