Pronssi ohjurit??

Mites näin yleisesti ottaen jos käytetään pronssi ohjareita ja RST venoja 8mm varrella, niin paljonko on suositeltava varren välys? Imussa 0.03mm ja pakopuolella 0.04mm?
Sitten onko suositeltavaa käyttää venttiilivarren kumeja? Toiset sanoo että pronssi on itsevoitelevaa ainetta, ja ei tarvitse enään öljyä niin paljoa, käytä kumea.
Sitten toiset vannovat sen nimeen että ohjarin välys on niin pieni, että ei sen takia tarvitse kumea, ja öljyn pitää päästä varrelle voitelemaan tiukan välyksen takia.

Toiset myös sanovat että jos tonne väliin pääsee öljyä, rupeaa ohjarit kulumaan kun se öljy palaa sinne kiinni ja rupeaa tekemään karstaa joka taas syö pehmeämpää materiaalia eli pronissa tässä tapauksessa..

Pitäs vaan yhet kannet koneistaa kun pronssi ohjarit alkavasti horot. 0.123mm. Ajatuksena laittaa 0.1mm paksummalla varrella olevat venttiilit. Eivät toisin mene ohjareihin muutakun väkivallalla, että hoonia tarvitsee hiukan..

 

Olikos jotta laakeri pronssi ja se mitä näkee vaikka hautakiven päällä kirjana ei ole samaa ainetta, tai verhotankojen nupit?

 

Joo,kyllä ovat ihan eri tavaraa,laakeripronssissa on muistaakseni noin 10% alumiinia joukossa,virallinen nimi onkin alumiinipronssi (CuAl),pirun kovaa ja kallista...

 

Voisko K-line olla vaihtoehto?

 

Laakeripronssi voi olla myös ns. Tinapronssia tai Punametallia jossa on enemmän kuparia. Noita käytetään eri paikoissa, kun niissä on tietenkin erilaiset ominaisuudet. Mä en tiedä mitä noista käytetään ohjureissa, vois olla tuo CuAl, kun on kovaa. K-linereita on moni moittinut halvaksi ja huonoksi korjaukseksi... Onko koneessa ollut kumit tähän saakka? kuinka äkkiä ohjurit on kuluneet? Uskoisin että noiden kanssa käytetään kumia kuten alunperinkin.

 

Pyöree 10tkm ja muutama ohjari horona toisesta kannesta.. Toisessa kannessa tasasesti 7 satkua välykset..
Alunperin oli jotku kakka kumet jotka hikoili öljyä ohjuriin, sitten vaihoin ne puristussuhteen noston aikana elringiin ja elringit oli pitäneet nyt. Sillon en välyksiä mittaillut. Nyt uusien kansien tieltä rupesin tutkimaan asiaa kun kannet menossa toiseen rojektiin..

Noi vissiin on jotain magnase pronssii..

 

Kyllä kai jonkunlainen estin täytyy venttiilin varressa olla ettei ihan kaikki roiskeöljy pääse ohjurin ja varren väliin? Edes sateenvarjo tai lukkojen välissä joku tiivistys.

Eikös noi ohjurit kulu sillain toispuoleisesti, että pelkkä hoonaus voi jättää sen muotopuoleksi? Täytyskö ne oikein kalvaimella suurentaa tolle 0,1mm isommalle varrelle?

 

Pronssilaadun valintaan vaikuttaa venttiilin varren materiaali/kovuus. Tuon alumiinipronssin liukuominaisuudet ovat pronsseista huonoimmat eli ei hyvä valinta ohjurimateriaaliksi. Alumiinipronssista on tehty istukkarenkaita, koska se on muokkauslujittuvaa.

Pronssiohjuriaihiot ovat usein "silikoonipronssia", jolla tarkoitetaan piillä seostettua pronssia (virheellinen käännös amerikankielestä silicon).

Minulla on aivan päinvastaiset kokemukset K-linereista. Pidän niitä erittäin hyvinä. Toki niidenkin asennuksen voi ryssiä ja syyttää tuotetta virheellisestä asennuksesta. Mikään ohjuri ei kestä pitkään jos istukka ei ole samankeskeinen uhjurin suhteen ja keinuvivun geometria on pielessä.

 

Toi alumiini pronssi jos se on istukassa semmosta messingin/kullan väristä on ihan täyttä kuraa ainakin katukäytössä. Mulle laitettiin samaan aikaan semmoset pakoistukat (vaikka en tilannut semmosia) kun noi pronssi ohjaritkin, ja ne syöpyy koneistuskuntoon jo 5-7tkm matkalla. Kertaalleen jo koneistettu, nyt avasin motin uudestaan noiden uusien kansien takia, ja pakoistukoissa taas miljoona pientä syöpymää. Ne lentää tällä koneistusreissulla mäkeen ja tilalle tulee normaalit istukat jotka on sitten jotain sintteri/rauta mitä lie seosta ne nyt onkaan. En tiedä. Ne kestää kestää vakioautoissakin satoja tuhansia, niin viritetyssäkin enemmän kuin 10tkm.

Ohjareissa voisin epäillä että ensikoneistuksessa ne on ajettu vaan liika väljäksi kun toinen kansi on ok, ja toisessa sanomista.
Geometria on oikein keinuilla. Ja imuistukat ovat virheettömät ja koneistettu ohjareiden laiton yhteydessä.

K-line ei vissiin ole sovelias pronssi ohjarin sisälle. Tai ei ole suositeltavaa käytettäväksi.

 

K-line toimii mainiosti pronssiohjurin sisällä. Se on usein ainoo vaihtoehto käytettäväks kansissa jotka portattu siten et ohjurilla ei oo enää hirveesti tukee et niit uskaltais alkaa vaihtelee. Noi "pronssiset" (kupari beryllium) istukkarenkaat on tarkotettu käytettäviks titaaniventtiilien kanssa joille ei oikeen muu kama taas sovellu.

 

Ei sen liukuominaisuudet voi hirveen huonot olla,kun esim wärtsilän laivanmoottorien rullanostimien rullat on holkitettu sillä,samoin raskas (lue:kaivos) teollisuus koneissa yleinen materiaali vipujen ym holkituksissa.

Tossa lainaus yhdeltä tuotesivulta,toki pitää muistaa,että sitäkin on eri seoksia:
---------------------------------
"PROMET Ap110, alumiinipronssi

PROMET Ap110, alumiinipronssi EN 1982-CuAl10Fe2-C-GC/GZ

Erinomaiset staattiset ja dynaamiset lujuusominaisuudet, jotka säilyvät +400 C saakka. Syöpymiskestävyys on erinomainen, ei kuitenkaan emäksisiä liuoksissa.

KÄYTTÖ

Suurta lujuutta vaativat haponkestävät varustimet ja armatuurit kemian- ja ravintoaineteollisuudessa sekä laivan rakennuksessa, kaivospumput, potkurit, venttiilit, holkit, polttomoottoreiden venttiili-istukat ja -ohjaimet. "
----------------------------------

Omassa koneessa on k-linerit rosterivenojen kaverina ja orkkis venttiilivarren tiivistehattu paikoillaan.

 

Eli.. käyttääkö väki kumeja vai ei pronssi ohjureissa tai k-linessä ja minkälaisia? Itellä nyt k-linet ilman kumeja ja kuluttaa jonkun verran öljyä. Ei toki tua kulutus vararikkoon viä, mut voisin sinne kumitkin laittaa aikani kuluks, jos suotavaa..

 

Noista ohjureín kumeista sen verran jos et tiiä kummat on paremmat ajaa ilman kumeja vai kumien kanssa niin tee kompromissi,ota ne jouset pois niistä kumeista,saa hyvän voitelun eikä öljyäkään kulu kohtuuttomasti,ns kokemusta on tuollalailla tulee hyvä

 

Joo.. siis noita kumeja on niin monen moisia. Ajattelin et oliskohan esimerkiks semmoset comp camssin muoviset tiivisteet ok missä ei siis ole sitä jousta ja on eri materiaalia (kovaa muovia). Ne varmaan päästäs jonkun verran öljyä läpi ja voitelis.

 

Mitenkähän pitkäikäinen korjaus olis käydä ohjurit läpi manglaavalla tapilla ja sitten käypäsellä kalvaimella?

 

Mulla oli tuplajousien sopivuuden takia tuollaset kovat Comp Camsin(teflonia?) ohjurinkumit ja öljynkulutus oli huimaa. Sit kun vaihdoin rullanokan ja sen vaatimat jouset niin vaihdoin myös kumit, ja tällä kertaa oikeat kumit, olikohan ne LT-1:en kumit ja öljyn kulutus loppui siihen.
Varmasti asia riippuu monesta tekijästä, keinuvivuista lähtien että miten se öili siellä roiskuu, ja joillain on hyviäkin kokemuksia noista tefloneista mutta mun setupissa ne ei pelanneet? Ohjurivälykset oli kyllä kunnossa kun niitä kansipajallakin tutkittiin.

 

Kumeja tai teflontiivisteitä kannattaa käyttää. Voitelutarve varsinkin K-linereilla on niin olematon että siitä ei tarvi huolia.

Pari vuotta sitten laitoin omaan käyttö-Sbc:n kansiin K-linet ja jätin pakopuolen kuitenkin ilman tiivisteitä koska ohjurin välyksetkin voi K-lineillä jättää niin tiukaksi että sieltä ei paljon öljyä kulu. Tiivisteitä on kyllä silti hyvä käyttää pakopuolellakin.

Nuffield kysyi tuosta ohjureitten mankeloinnista, onhan sekin ihan toimiva keino korjata ohjurit ja aiemmin muutamia kansia teinkin. Kestosta en oikein osaa sanoa tarkempaa kuin että linereihin ei voi verratakkaan.

 

Eli voin huoletta laittaa paikalle ihan mitkä tahansa venttiilinvarren kumit murehtimatta kiinnileikkaantumista. Ajettelin siis lähinnä jotain comp camssin sellaista stefa mallista, kun ei muut oikeen mahdu.

 

Voit laittaa stefamalliset ihan huoleti, niitä käytetään ongelmitta tavallisissakin pronssiohjureissa ja nuo K-linet on vielä "liukkaammat".

 

Juu ei se kiileikkaaminen niistä kumeista johdu. Jos leikkaa kiinni on varmaan olleet liian pienet välykset vaikka niitten suhteen noi K-linetkin on kai aika sallivia.

Itse käytän sateenvarjoja tai kumeja ja jätän ton K-linen mieluummin hiukka väljäksi kun piukaksi kun noita olen itelle joskus tehnyt. Se antaa mielenrauhaa.