Oldsin 403 moottori ja sen viritys

Eli mul pitäs olla gnx än alusta? Taitaa olla melkonen haaliminen, eli fiksumpaa vaan ujuttaa se 403 sinne...

 

Ja tilavuus 25%

 

GNX ei käsittääkseni ole vertailumalli koska se ei ole tehtaan tuotantomalli sinänsä vaikka sitä Buick dealerit myi. Sen on varustellut eri firma GN-mallista.

Olikos muuten GN:ssä samat vai eri jarrut kuin regalissa? Mulla on sellainen mielikuva että ainakin T-Typessä on samat, näin muistelen kun muutamassa nimim. kolen hommassa olin apupoikana.

Aikoinaan Cutlassiin laitoin ja muutoskatsastin 403:sen, silloin meni vakiojarruilla kun huoltomanuaalikopiolla mukaan niiden käytön tehokkaimmissa malleissa osoitin.

 

Olis tuossa leppäjeepin nokalla perus kunnossa oleva 403, ainoat muutokset (tietääkseni) pellisarjat, performer imusarja ja kartterin kaasari (koko ?), kromattu ilmanputsari (antaa henkisiä heppoja + 100). Varttimailin loppunopeuden mukaan laskettuna se tuottais tuollaiset 200heppaa.
Mitäs tuolle tehtäis? Kumi vinkuu mutta sais vinkua enemmän. Selkää painaa penkkiin, mutta ei tuota aivan sellaista "niskaan sattuu kun jalan oikaisee" tunnetta kuin haluaisin. Hyvä, helppo ja halappa resepti millä sais alakertaa avaamatta tuonne 300 paremmalle puolelle tehot? Käykö esim 307 kannet tuohon oikeasti (palotilalta varmasti mutta riittääkö kanavakoko?) Nokaksi joku muu, mikä? hakusassa olis sellainen rauhallinen ruisailu motti millä voi perheen kanssa ajella ja joskus kun yksin on liikenteessä niin härnätä pemareita.
Vai onko kaikki 403:set rakennettu alusta loppuun vain ja ainoastaan kisaamis käyttöön?

 

5A cross-overit valettu umpeen, keskimmäisiin pakokanaviin hitsattu väliseinä jotta peltisarjatkin (pitkät) toimii, kanavat siivottu, ohjurit muotoiltu, ohjurien ympäriltä vähäsen loivennettu ja kanavaa levennetty,
vakiovenat seetit kolmessa kulmassa, muotoiltu vakioimusarja ja palotilojen rappuja hiukan seevattu 350 porauksen mukaan, ja xe268 nenuna.
eli kaikkee sellasta nyhertämistä mitä käsityökaluilla saa tehtyä.

kärsii kenkiä surutta -kaikkein kuumimmat päivät poisluettuna- myös ysiviitosella


omituisuudet: vaihdepäällä tyhjäkäynti rytkyttää, oikeestaan ainoa käyttömukavuutta rajoittava tekijä, turbiinin stallia nostamalla vaivaa sisi lievennettyä.

patti tuottaa jokseenkin täyden väännön heti kun vakioturbaani vaan tarttuu, vajaassa kolmessa tonnissa pikkasen vielä "riehaantuu",
ykkösvaihteella ja 3,5 välityksellä varomattoman kaasunkäytön seurauksena kumi alkaa palaa välittömästi ja jatkuu kakkosella kunnes mosa kiertää yli alueensa.

huippuvääntö vajaassa kolmessa tonnissa ja huipputeho karvan yli neljässä.
1750 kiloa, seisova satanen kadulla viitisen sekuntia,
M+S kummeilla paras varttimaili 60ft 2,0s, ET 13,6s ja 164km/h, mitä siinä sitten lienee kaakkeja, varmaan se kolmisensataa.

Tossa toi takavuosien lyhyt klippi jossa mm. meni nauruun asti ennenku uskoin ettei GM ole vielä 1980 keksinyt kääntyviä etupyöriä ja ettei sen takia soralta asfaltille voi tulla kunnon räkäluisussa.

https://www.youtube.com/watch?v=mMRWgrXEn7Y

Vastaus kymysykseen, että ahistaako 307 kannet, ihan varmasti ainakin pieni imuvena ahdistaa ja suht helppoja lisäkaakkeja olisi saatavissa niitä suurentamalla,
mutta ihan kaikki koneet ahistaa jostain,
ja jos patti pelaa yhteen muun koslan kanssa niinkuin on tarkoitettu niin eiks se oo sillon hyvä.

 

Huippuvääntö vajaassa kolmessa tonnissa ja huipputeho karvan yli neljässä, siis häh? Varsinkaan XE268 nokalla? Vääntö varmasti noin, mutta huipputehon kierrokset, menikö nyt ihan oikein?

 

jotain sellasta se oli kuuden vuoden takaisia muistaen,
toisioiden aukeeminen tosin tekee loven just tosa kolmessa tonnissa kun seos käy hetkellisesti laihemmalla, että voi se todellinen huippu vähän ylempänäkin olla,
vaikee sanoa kun inertiadynon antama vääntökäyrä on melkolailla pläkä heti kun turbaani tarttuu, jossain kolmen ja puolen tonnin jälkeen se alkaa vajuta,
säädöt tosin petrattu vasta sen jälkeen, kun mitattiin vaan suuntaa antavaa perävälitystä varten,

että huipputehokin voi olla jotain 4500 kierroksen molemmin puolin,
mut varttimailin kellokin käskee vaihtamaan noin viidessä tonnissa jolloin jenkat tippuu vähän alle neljän,
kyl snadit kanavat varmaan ahistaa sen verran, että täytös alkaa droppaamaan suht ajoissa, mut toisaalta virtaukset jo alhaalla sen verran reippaat, että jälkitäytös pelaa jolloin vääntökäkkyräkin nousee aikasin,

tota kiivasta virtausta vois koittaa hyödyntää jälkitäytöksessä myöhästämällä nokkaa koska alakierroksilta voi huoleti nyysiä veke ilman että ajettavuus kärsii, mahtaiskohan tyhjäkyntikin vähän rauhottua?

nythän siinä on vakiojakopäällä joku 4 astetta ennakkoa?, mutta intake centerlineakaan en muista, jos en väärin muista.

 

Paljonko sulla on seossolenoidin dwelli tyhjäkäynnillä, paraneeko käynti jos pidät neuloja kauemmin alhaalla?
Että saiskohan tuo liikaa ilmaa tyhjäkäyntipiiriin.

Ja nokan myöhästys lisäis takaisinvirtausta imusarjaan tyhjäkäynnillä ja myös puristukset putoaa.. Ei kai tyhjäkäynti ainakaan parane?

 

Jos ajoitus on +4° ja sen muuttaa -4° niin huipputehon jenkat vain siirtyy ylemmäs, ja samaa mieltä että ei se tyhjäkäyntiä paranna. Mun pannussa on -6° eikä sekään tosin tyhjäkäyntiä huononna.

 

En muista suhdelukua mut ylivoimasesti suurimman osan ajasta ylhäällä, vastaavasti pintakaasulla ajaessa ylivoimasesti suurimman osan alhaalla,
tyhmäkäyntisopparuuvit kumminkin kärsii olla aika hoikalla (sen paremmin en muista) ja palamattomat on jotain 300-400ppm välillä,
häkää joitain rosentin kymmenyksiä, että melkolailla kaikki karkaamaton seos palaa, kapeekaistasen lambaadajännite jotain 0,6 V, että kai se eineen rikkaan puolelle porskuttaa.

En oo oikeestaan piitannut solenoidin touhuista tyhjäkäynnillä kun ei oo tullut mieleen että se siihen vois vaikuttaa,
osakaasuseoksen perusteella hakenut asetuksia ja sitten vaan sopparuuveilla mukauttanut tyhjäkäyntiseoksen valiitsevaan tilanteeseen, pitäisköhän koittaa kun otit puheeksi.

rikastaa kärsis siis häkän puolesta, mutta sitten putoo kärsästä limakalvot ja linnut puista kun palamattomat pomppaa.

jätin hajatukseni tyngäksi, sillä aattelin et nokkaa myöhästämällä ei luikasis niin paljon seosta suoraan pakorööriin, imasis jopa vähäsen takasipäin, vois sitten rikastaa tyhmäkäyntiseosta ilman hysteerisiä hajuhaittoja,
mutta voi tosiaan olla, että lisääntyvä takasinvirtaus imusarjaan vie ojasta allikkoon.

Ei tuo rytkytys ole käyttöä haitannut koska patti reagoi hyvin kaasuun jä käynti tasaantuu heti tonnin paremmalla puolella, mutta voishan se olla rytyyttämättäkin vaikka kaverit tykkää ja niille aina sanonkin että sä et ajakaan tällä rynttämyllyllä joka päivä.

 

Alunperinhän tietokoneen on pitänyt päästä säätämään sähkökaasarin tyhjäkäyntiseoksetkin niin tk ilmasuutinta auotaan ja suljetaan seossolenoidilla.
Sinullakin pieni kulutus tulee suurelta osin siitä että tyhjäkäyntipiiri laihenee samalla kun pääsuutinpiiri.
Eihän se kovin pielessä ole kun palamattomia ei tule tuon enempää.
Kokeile säätää alkuperäistyyliin, seosruuvit vaikka pari kiekkaa auki, pidät pulssisuhteen siinä missä se on ajossakin, ja ruuvaat ilmasuuttimella seokset kohdileen. Jos ei toimi niin seosruuvit eri asentoon ja uusi yritys.

 

Ei muista kun tollasen kaasarin sorkkimisesta on jo liikaa aikaa mutta eikös se solkku heiluta juuri niitä ensiöpuolen neuloja ylösalas?

 

Juu, mutta se liikuttaa samalla myös tyhjäkäynti ilmasuuttimen neulaa..
Sen takia tuommosessa pitää olla kaikki säädöt kohdallaan että tietokone saa pidettyä lambdan kohdallaan.

 

Juu tuli jonkinlainen fläshpäkki onkos siinä 3 neulaa?

 

Juu ja ton tyhmäkäynti vuotoventtiilin päällä on plommilla peitetty ruuvi joka oli yleensä aina väännetty mihin sattuu.

 

Tuo tyhjäkäynnin säätöventtiili on tosi herkkä tiivisteiden vuodoista, siihen toiseen uraan ei edes sovi o-rengas kun on malliltaan matala ura. Onko sulla Väne tietoa että mistä siihen saisi tehtyä tiivisteen?

 

muistaakseni oon veivannut ilimaventtiiliä oikke jonkun kierroksen alespäin siitä mitä se on ollut vielä majaillessaan 307 päällä ECM ohjattuna,
kuristaakos se sittennii ilmansaantia,
jotenkin olevinaan kaasuun reagointi kumminkin parani, pitäisköhän koittaa vielä lisää, pintakaasuseos vaan tais alkaa rikastumaan.

vai just toistappäin...

mutta kumminkin jos en nyt kauheesti valehtele, niin nyt joutokäynnillä pulssisuhde oli siihen malliin että solkku on noin 80% ajasta ylhäällä, sit pintakaasulla vielä 110km/h 2000rpm ajaessa hoikimmillaan 100% alhaalla (jos pulssimodulaattorin säätöikkuna pihtailumoodissa)ja lambaadajännite jotain 200mV ja enskat selällään taas 80% ylhäällä, lambaada poukkaa anturin tappiin ja jos imusarjan paineet putoo alle X niin solkku on 100% ylhäällä, koska lisävirityksenä on imusarjassa painekytkin joka katkasee kokonaan solkulta virrat jos patti meinaa esmes. stumpata.

perkele ku ei enää muista

 

Nostetaas tää ylös kun tuli itselle ajankohtaiseksi.

Tai no, suunnitteluasteella. Projektilohko hankittu. Jos kampuralta sais vaikka 350-400 kaakkia ja niin julmetusti vaan vääntöä kun tosta nyt järkevästi saa, niin millä tempuilla se selkiää ja millä budjetilla?

Haluisin sellasen mikä vetää mahd alhaalta, turbaanos pitäs ottaa 2100-2300. Onko sit joku 2000-5000rpm käyttöalueen nokka hyvä. Tarkoitus olis pitäs kuitenkin kesäkäyttiksenä eli fiksulla bensankulutuksella myös ja luonteeltaan arkiajossa. Eikö 403 oo tähän hyvä? Kyllä mä tästä jo joskus kyselin, mut en kuollaksenikaan löydä niitä keskusteluja.

Kuinka pitkälle vakiokanget riittää? Tarkistuttaa ja ARPin studit? Vakiokampuraa tarkoitus käyttää, ja ihan itseni takia meinasin laittaa girdlen, jos joskus tulee kierrätettyä, ettei sit jännitä. Niihin sit varmaan jotkut rallistudit kans. ARPin kansipultit. Vanhat kannet irti ja kansipultit sekasin joten parempi ostaa uudet, arpit vai vakiot? Sylkissä tuntui olevan rappua, joutuu varmaan poraamaan ekaan ylikokoon, mahd vähän vissiin olis hyvä.

Edelin Performer RPM vissiin riittää tehotavoitteisiin kivasti ja Carterin 750cfm.

Kannet on kysymysmerkki. Noitten mukana tuli 403 vakiokannet, niistä oon kuullut aika lailla huonoa, et kantsis metsästää paremmat. Peltisarjat on noi samat hedmanin lyhkäsit mitkä nytkin ja 2,5 tuplaränni.

Nokka joku hydrauli vaan.

Suunnitellaan nyt enste, tää ei tuu viel ens eikä varmaan sitä seuraavallekaan kesälle.

 

Nokka joku hydrauli vaan Paskalla nokalla tapat hyvän koneen. Ränttätänttänokkaa vaan kehiin.