Sotakoneet taivaalla

Pensa noille Meteor moottorisille tankeille kuulemma kelpasi.Näin tutun mukaan joka noiden kanssa armeijassa pelasi.

 

Iltalehden Mustarastas artikkeli

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/4a3de4c9-791d-4e62-99f1-244858d57433

 

Taisi tuo Blackbird Suomenkin ilmatilassa useaampaan otteeseen käydä kuvaamassa,ja siitä sit edelleen laajalla kaarroksella Neuvostoliiton puolelle tukikohtia kuvaamaan.
Tiedä sitten protestoiko Suomi tätä toimintaa,kun ei varmaan täällä edes älytty että mikä piru siinä ohi vilahti.

 

Melkein perimätiedon mukaan kyllä tiedettiin millä sieltä tullaan, missä korkeudessa ja kuinka kovaa, mutta kalustoa ei asiaan vaikuttamiseen ollut, ja pienen maan resursseilla oli edullisempaa sekä poliittisesti että kansataloudellekin olla hiljaa eikä lennätellä esim MIG 21:siä tai drakeneita turhilla lennoilla.

Niinikään melkein perimätiedon mukaan siinä tapauksessa, jossa Ruotsin Viggenit saattoivat moottorivikaisen Mustarastaan väljemmille vesille, Ruotsi sai ennakkovaroituksen koneen tulosta. Tapahtumat olivat sen verran etelässä, että tuskin ainakaan Nato-maa olisi Ruotsia nähnyt varoittaa ja muita vaihtoehtoja alueella oli tuohon aikaan hyvin vähän.

 

New Yorkissa Manhattanin kupeessa on vanha tukialus Intrepid museona.
Sen kannella pääsin ihastelemaan Blackbirdiä aivan kosketusetäisyydeltä.
Jos Nykissä käy niin kannattaa vierailla Intrepidillä.Siellä on paljon mielenkiintoista sotarautaa.No Blackbirdin tapauksessa sotatitaania.

 

Eräs Yön noita,Natalia Kravtsova myöhemmin värjätyssä kuvassa



https://en.wikipedia.org/wiki/Natalya_Meklin

Muita neuvosto nais lentäjiä ja snaippereita

https://www.warhistoryonline.com/world-war-ii/soviet-fearless-female-fighters-wwii.html

 

Yön noita. Miksi? No kun lensivät sellaisella kalustolla, joka olisi ollut liian helppo ampua alas päivänvalolla. Opettelivat siis lentämään pimeässä ja "kylvivät kauhua" vihollisten keskuuteen. Sinänsä ei huono ratkaisu, riskialtis kyllä.

 

The Polikarpov Po-2 was a multi purpose Soviet biplane. Served as a trainer, for ground attack, reconnaissance, and psychological warfare. Typically attacking in the middle of the night only meters above the ground they silenced their engines and made glide bomb runs over unsuspecting German targets

Alemmassa kuvassa noidat varmaankin käskynjaolla

 

Studebaker otti osaa sotaponnisteluihin muiden mukana ja väkerteli Cyclone tähtimoottoreita lentäviin linnoituksiin

 

The B-17F-5-BO bomber “All American III” of the 97th Bomb Group, 414th Bomb Squadron in flight, returning to base after being struck by a German Me-109. 1 February, 1943

Mahtoikohan päästä tukikohtaan takaisin ? Ja mahdettiinkohan noinkin pahasti osumaa saanut kone vielä fixata takaisin ruotuun vai menikö sylttytehtaalle ?

 

Kyllä se selvisi takaisin...se lensi 90 minuuttia takaisin tukikohtaansa, laskeutui turvallisesti ja hajosi kahtia vasta laskeutumisen jälkeen.

The B-17 "All American" (414th Squadron, 97BG) flown by Lieutenant Kendrick R. Bragg, its tail section almost severed by a collision with an enemy fighter, flew 90 minutes back to its home base, landed safely and broke in two after landing.

https://www.daveswarbirds.com/b-17/fuselag2.htm

 

Aika kova temppu,sillä vasen korkeusvakaaja puuttuu kokonaan.
Mitähän kautta jäljellä olevan oikean korkeusperäsimen ohjausvaijerit ovat kulkeneet,koska näyttäisi siltä että runko on lähes poikki ja vois olettaa että vaijerit sen saman tien paskana/poikki?
No,lentäjä pystyy mihin vaan.

 

Ja sitten vielä jotkut kuunot väittää että OD on menneen talven lumia. 11 minuuttia ja tuli vastaus 78 vuotta vanhaan caseen.

 

" Excuse me Captain, I know this may sound silly but can you fly? "

Millä tavalla se vaikuttaa ohjattavuuteen jos pyrstöstä puuttuu toinen korkeusvakaaja ? Tuolla on varmaan ollut loputkin vaijerit topulina että tehtävä on ollut vähintäänkin haasteellinen ? Ja tail gunner jos selvisi hengissä on saattanut muuttaa käsitystään uskonasioista.

 

En tunne kyseistä konetyyppiä, mutta veikkaisin vaijereiden kulkevan rungon lattian alla, joka tässä näyttäisi ehjimmältä.

Kone käytännössä ”roikkuu” siipien varassa taivaalla. Painopiste on nostovoimakeskiön etupuolella ja peräsin tuottaa tasapainottavan voiman alaspäin. Joten ilman korkeusvakaaja+peräsin comboa kone lähtee pystysyöksyssä kohti maata. Puolet tästä pinta-alasta puuttuu nyt, joten täytyy pitää kohtuullisen kovaa nopeutta ja kohtuullisen suurella voimalla vetoa että kone pysyy vaakalennossa. Lisäksi se voima tulee epäsymmetrisesti leveyssuunnassa eli pitää nyt kammeta siivekkeillä vastaan ettei kippaa sivukautta pystysyöksyyn. Siivekeohjaus tuottaa sivutuotteena yaw:ta eli kone pyrkii kiertymään siivekkeen suuntaan sivusuunnassa jolloin tarvii pitää polkimella (sivuperäsimellä) runko suorassa. Kaikenkaikkiaan aika temppu tuossa tilanteessa. Laskeutuessa nopeutta pienennetään jolloin kaikki nämä voimat muuttuvat koko ajan. Vielä huomioidaan potkurien tekemä epäsymmetrinen työntövoima ja vääntömomentti niin avot. Kovia ukkoja ei voi muuta todeta.

 

No ei ihan samoin kuin jos autosta puuttuisi toinen eturengas. Korkeusvakaaja pitää periaattessa koneen nokan ylhäällä ja samalla sillä pitää olla "tehoa" ohjainpoikkeutuksiin ja nokka ylös-alas liikkeisiin koneella. Jos puolet puuttuu niin ... puolet puuttuu. Tuollaisessa koneessa vähän "kaikki vaikuttaa kaikkeen". Poikittaisohjausta voi sivuperäsimen puutteen takia kontrolloida epäsymmetrisellä moottoriteholla. Puuttuva vakaaja ei aiheuta vastusta, sekin pitää pilotin huomioida. Nuo asiat pitää pilotin tietää ja oppia perstuntumalla, nykyään voi simulaattorissa generoida turvallisesti vaikka mitä vikatilanteita, noissa ei voi.
Edit: kirjoiteltiin näköjään maverickin kanssa samaan aikaan

 

Kiitokset herroille vastauksista jotka olivat laadittu sellaiseen muotoon että jopa kaltaisenikin dummy ymmärsi millaista peliä on ollut palata vaurioituneella pommikoneella takaisin tukikohtaan.

 

Kone oli jopa paljon huonommassa kunnossa kun tuo kuva antaa ymmärtää.

Alas ammuttu vihollisen hävittäjä törmäsi koneen pyrstöön. Käytännössä vain yksi ohjausvaijeri oli enää toiminnassa, oikean puolen moottorit olivat pois pelistä ja vasemmalla toisessa moottorissa paha öljyvuoto eli käytännössä koneessa oli enää vain yksi toimiva moottori vasemmalla ! Sähköt ja happijärjestelmät olivat vaurioituneet, katossa 16 x 4 jalan aukko.
Pyrstöampuja oli loukussa perässsä, koska lattiaa ei ollut, toisaalta hänen painonsa tasapainotti konetta ja hän pysyi siellä. Miehistön laskuvarjot oli käytetty koneen koossa pitämiseen, lisäksi siihen oli käytetty kaikkea mahdollista laskuvarjoja myöten, mukaan lukein törmäneestä vihollishävittäjästä takertuneita osia. Koko pyrstö heilui kuin kalan pyrstö, mutta kone jatkoi silti ja pudotti pomminsa. Pommiluukkujen avautuessa turbulenssi meinasi paiskata yhden ampujista ulos hajonneen pystön kautta, ja sivuampujat joutuivat taistelemaan useita minuutteja että saivat hänet takaisin sisään käyttäen mm. laskuvarjojen naruja. Kone kuitenki pudotti vaurioista huolimatta pomminsa ennen kuin kääntyi takaisin. Käännöksestä tuli silti 70 mailia pitkä, koska se piti tehdä loivasti ettei kone hajoaisi. Matkalla se jäi jälkeen toisista koneista ja joutui vielä kahden Me-109 vihollishävittäjän hyökkäysen kohteeksi, mutta torjui sen ampuen alas koneet. Ampujien päät pilkistivät ulkona koneesta ja he pystyivät ampumaan vain lyhyitä sarjoja, koska kone kääntyili ja heilui ammunnan rekyylistäkin. Lopulta omat P-51 Mustangit saattoivat sen kanaalin yli ja tässä vaiheessa yksi näistä otti tuon historiallisen kuvan. Rinnalla lentänyt hävittäjä välitti kapteeni Bragg:n viittoilemat käsimerkit radiolla tukikohtaan, "Miehistöstä 5 ei voi hypätä, koska laskuvarjot on käytetty jo muuhun". Kapteeni Bragg päätti ettei hänkään jättäisi konetta ja yrittäisi laskeutua. Kahden ja puolen tunnin jälkeen osumasta kone teki viimeisen käännöksen 40 mailin päästä tukikohdasta ja aloitti lähestymisen. Kone laski laskutelineet ja laskeutui normaalisti maahan. Kukaan ei ollut uskoa että B-17 voisi lentää tuossa kunnossa. Ambulanssi miehistö oli ällikällä, kun kukaan miehistöstä ei edes loukkaantunut. Koneen pyrstö petti ja romahti maahan vasta siinä vaiheessa kun miehistö poistui koneesta ja painona perässä ollut pyrstöampuja kapusi tikkaita pitkin alas. Sen B-17 lentävän linnoituksen tarina oli lopussa.

Kyseinen lentäjä, Lt. Kendrick "Sonny" Bragg kuoli lokakuussa 1991 81 vuotiaana.

https://www.findagrave.com/memorial/79958698/kendrick-robertson-bragg

Bragg:n ja "Miracle B-17" tarina.

https://www.fold3.com/page/30351573/kendrick-r-bragg/stories

 

Kuopion taivaalla C-17 rahtikone