Ameriikan ja Suomen tehot

Mulla oli bb moparis aina sama, hemin vakio turbiini, moottoreita vaihtui 383-440 ja 450 Cid remmiahdettuun mutta yhdellä ja samalla turbiinilla mentiin kokoajan.

 

Mä luulen, että "dyno racing", dynokilpailut, voi useastakin syystä vielä joskus nousta oikeaksi lajiksi ja lopuksi olla viimeisiä polttomoottoriurheilumuotoja.

Maankäyttöä ja rakennettua infraa ajetaan alas, holhous ihmisen terveydestä ja riskienotosta lisääntyy, polttomoottoriautolla ajaminen muuttuu liian kalliiksi, liikennevalvonta muuttuu kattavaksi jne jne. Vesiliikenteeseenkin nämä tulevat iskemään.

Voi vaikka olla, että tulevaisuuden dynohuoneen pakokaasut johdetaan läheisen suon turpeeseen, kun moottorit huutaa äänieristyksissä ja taas saadaan touhuta hetki rauhassa.

 

Ihan yhtä tärkeetä on se et se kertoo kaiken olevan oikein, sit voi keskittyy muuhun ihmettelyyn et miksei se mene.

 

Omasta mielestä ihan yhtä tärkeää auotossa kaikki muu , alusta renkaat paineet ym. ja kuljettaja vastaan motin tehot . Dyno on vain yks apuväline ja helpottaa asioita ihan niin kuin S W totesi.

 

Onks nää niitä american hevosia? 670hv tuotantorautakansilla pikkusen huokaavalla alakerralla

 

En saanut selkoa dyno lapuista mutta jos tuo 675hv olisi sae j607/stp tehoa, niin 640hv olisi luku Sämpyllä.

 

Hyvin on ainakin tähdet kohallaan. 11:1 ruttuu, 0.6" nostoo, 260astetta .050" ja orkkis six pack imusarja muokattuna kaasareineen.... 108 nm vääntöö per litra. Ei sitä ainakaan missään nimessä voi huonoks suoritukseks väittää. Jos on oikeen velho, ni noil 452 kansilla 2.14/1.81 venoilla päässee johki 280 cfm tasolle. Siit ku laskee teoreettisen tehon tuoton ni... hyvin on onnistuttu.

 

Samat sepät sano mun käsittääkseni toisessa jaksossa et ne on oikee 906 koska niis on parempi short side!

 

Kuvast olin kattovinani et 452, ja tais se sen jossain sanoakin. Mut noil on helppoo,; jos ne ei jotain tiedä ni ne voi soittaa Uncle Tonylle ja kysyä!

 

BANKS:n uusi video tehomittauksista ja niiden tekemisestä oikein ja väärin.

Selittää hyvin miksi tehomittaukset heittelevät niin paljon ja kuinka niissä myös usein huijataan.
Tästä johtuen meilläkin puhutaan usein "amerikan hepoista" ja siellä tehdyistä mittauksista, joissa saatu huimia lukemia, mutta pätee samalla tavalla myös täälläkin tehtyihin mittauksiin, pelkästään dynojen ja dynottajien välisiin eroihin.

Kun katselee Youtube:a, niin suuressa osassa tehdään homma täysin väärin...konepellit ovat lähes aina auki, riittämättömät jäähdytys puhaltimet, mittaus olosuhteet ovat mitä sattuu, välillä pakokaasut vuotavat dynohuoneisiin jne.

Toisinaan hauska katsoa myös videoita joissa Banks kommentoi erilaisia dynotuksia ja mitä niissä tehdään väärin.

 

Koneen lämpötila pitäisi olla käyttölämpötilassa,muuten mennään metsään.

Tästä kantapään kautta opittua ongelmaa.

 

Olen katsonut noita jenkkien dynovideoita ainakin sata kpl viimeisen vuoden aikana ja viime viikolla katsoin tuon Banksin videon jossa oli hyviä asioita tuotu esille. Omassa dynotestissä tehtiin samoja virheitä, mm. jäähdytys ei toiminut ollenkaan tuulitunnelin kanssa. Nyt sitten aloin itsekin pohtimaan tuota laskukaavaa suurimman tehon kierrosten vääntö x rpm: 5252 ja näyttää pitävän hyvin paikkaansa ainakin jenkkien moottoridynossa.

Sitten kaivoin oman Vetten dynokäppyrän esille ja katsoin paljonko on vääntöä suurimman tehon kierroksilla ja laskin tehon tuolla kaavalla. Tulos on n. 55 hv enemmän kuin rengasdynon antama koneteho. Sitten katsoin prosentteina rengasteho vs laskettu, tulos noin 20 %. Dynolapussa lukee kuitenkin voimansiirron häviö 9 % !

Voisiko joku näyttää sellaisen käppyrän jossa näkyy tehon ja väännön käyrä sekä kierrosluku, niin kiinnostaisi saadaanko laskukaavalla sama arvo kuin moottoridynon ilmoittama. Jos on ok niin rengasdyno herättää hieman ihmettelyä.

 

Rengasdyno nyt kun ilmoittaa tiehen siirtyvän tehon dynosta riippuen hyvinkin tarkkaan. Mutta siinä vaiheessa mennään mettään, kun rengasdynon lukemista arvuutellaan voimansiirron häviöitä ja moottoritehoa!

Kuvitellaanpa tilanne, sinulla on pyörädynossa saatu tulos 400 hp. Sitten laskuri näyttää, joo 450 hp on moottoriteho ja siten voimansiirron häviöt 50 hp. Noh, sitten laitamme ruotsalaisen olutmerkin (Pripps ) ja seksilelun ( Strap-On ) = Briggs&Stratton 10 hp moottorin autoon.

Köh,köh! Pripps&Strap-On moottorin teho 10 hp! No eihän takapyörien pitäisi edes pyöriä kun voimansiirron häviöt 50 hp!
Mutta kyllä mää veikkaan, niin takapyörät kuiteskin pyörii!?

Voimansiirron häviöt ovat suhteellisia!
Terv: Kaalimato!

 

Pitkälti kierrosten mukaan kasvaa tehohäviökin

 

Siis, mitä täysin väärää noissa esimerkeissä nyt on?

 

Vääntö pitää olla jalkapaunoina tms jenkkiyksikkönä. Ei siellä ymmärretä newtoneita.

 

Laita luvut näkyville miten laskit ne.

 

Tiedän kyllä yksikköjen eron ja esimerkki jonka kerroin on laskettu oikein.

 

Mittausolosuhteet eivät vastaa useinkaan todellisuutta ja dynovedot liian lyhyitä.

 

Korjauskertoimilla saa olosuhteista sinällään merkityksettömät ja vedon pituus ei varsinaisesti vaikuta mihinkään, jos siinä vaan on kuormaa tarpeeksi.